Tieliikennelaki muuttuu 1.6.2020 ja tämä tuo muutoksia myös pyöräilijän arkeen. Onneksi Traficom, eli Liikenne- ja viestintävirasto on yhdessä Pyöräliiton kanssa julkaisemassa opasta pyöräilijöille.
Turun polkupyöräilijät ry haluaa kiinnittää huomion tänään maanantaina 18.12.2017 kaupunginhallitukselle menevään Kiinteistöliikennelaitoksen johtokunnan päätökseen 7.12.2017 § 552. Jo tehty esitys kaupunkipyöräasemien sijoittelusta otetaan nopealla aikataululla uudelleen käsittelyyn. Kiinteistöliikennelaitos esittää, että osa asemista siirretään kaupunkipyöräasemien tieltä poistettavien parkkipaikkojen takia.
Asemaverkon sijoitteluun liittyviä perusteita ja muutoksia tulee harkita tarkemmin riittävällä aikataululla. Suunnitelmien muuttaminen harkitsemattomasti tai kokonaisuutta huomioon ottamatta voi johtaa kaupunkipyörien käytettävyyden ja käyttöasteen vähenemiseen. Kaupunkilaisilta on tullut viesti, että pyöräliikennettä tulisi kehittää. Toivomme Turun kaupungin vastaavan haasteeseen harkitulla ja avoimella päätöksenteolla.
Teemu Vallius, puheenjohtaja
Turun polkupyöräilijät ry
Yhä useampi kuljettaa polkupyörän avulla sekä ihmisiä että tavaroita. Laatikkopyörät, vedettävät pyöräkärryt ja erilaiset pitkäperäpyörät yleistyvät kovaa vauhtia katukuvassa. Jo 27. kertaa järjestettävän valtakunnallisen pyöräilyviikon aikana 6.–14.5.2017 esitellään hyviä kuljetusmahdollisuuksia polkupyörällä.
– Lasten vieminen hoitoon ja kaupassakäynti sujuvat kätevästi pyörällä. Pyöräilyviikon tarkoituksena on tänä vuonna levittää hyviä polkupyörään perustuvia kuljetusratkaisuja ja kannustaa ihmisiä kulkemaan arjen matkat pyörällä, kertoo pyöräilyviikon tapahtumia järjestävän Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.
Pyöräilyviikolla Turun Polkupyöräilijät jakaa ma 8.5. aamiaista pyörällä kulkeville Turun tuomiokirkon edessä. Koululaisia innostetaan pyöräilemään ke 10.5. Pyörällä kouluun -päivänä. Työpaikkojen välinen Pyörällä töihin -kilpailu on käynnissä koko viikon.
Pyöräilyviikko huipentuu Vanhalta suurtorilta lauantaina 13.5. klo 12 lähtevään rahtipyöräkulkueeseen. Jokirantaa pitkin Förin kautta etenevä kulkue päättyy Turun pääkirjaston sisäpihalla järjestettävään Perhepyöräilypäivään. Tapahtumassa voi tutustua erilaisiin lasten ja tavaroiden kuljetusmahdollisuuksiin sekä lasten pyöriin.
Pyöräilyviikon järjestelyissä ovat mukana Turun Polkupyöräilijät, Valonia ja Turun kaupunki.
Ma 8.5.
Pyörällä kauppaan -päivä
Turun Polkupyöräilijät jakaa aamiaista Turun tuomiokirkon edessä klo 7 alkaen.
Lisätiedot: Aamiaista polkupyöräilijöille
Ti 9.5.
Pyörällä töihin -päivä
Innosta työkaverisi mukaan Pyörällä töihin -kisaan!
Lisätiedot: Valonian Pyörällä töihin -kilpailu
Ke 10.5.
Pyörällä kouluun -päivä
Lisätiedot: Pyörällä kouluun
La 13.5.
Rahtipyöräkulkue lähtee Vanhalta Suurtorilta klo 12
Tule laatikko-, lava- tai esimerkiksi pitkäperäpyöräsi kanssa mukaan kulkueeseen. Kulkueeseen voi osallistua myös esimerkiksi pyöräkärryn kanssa. Tavalliset polkupyörät ovat lisäksi tervetulleita mukaan!
Lisätiedot: Pyöräilyviikon rahtipyöräkulkue
Perhepyöräilypäivä Turun pääkirjaston sisäpihalla klo 13–15
Tervetuloa pääkirjaston sisäpihalle sekä tutustumaan että koeajamaan erilaisia polkupyöriä laatikkopyöristä peräkärryihin ja peräpyöristä lasten potkupyöriin.
Mikäli itselläsi on peräkärry, laatikkopyörä, peräpyörä tai vastaava, olet tervetullut esittelemään omaa pyörääsi ja jakamaan vinkkejä pyörällä kulkevasta arjesta!
Lisätiedot: Perhepyöräilytapahtuma ja Turun kaupungin sivuilla tapahtumakalenterissa
Turun kaupungin uuteen valtuustoon valittiin pyöräilymyönteisiä ehdokkaita runsaasti. Valituiksi tulleista 67 edustajasta 26 oli allekirjoittanut Turun Polkupyöräilijöiden teesit pyöräliikenteen edistämisen puolesta.
– Puolueissa on otettu kantaa pyöräliikenteen ja jalankulun sekä julkisen liikenteen kehittämisen puolesta. Monet tulevat valtuutetut ovat tuoneet pyöräliikenteen vahvasti esille vaalien aikana, mikä on erittäin myönteistä, kertoo Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.
Puolueittain valituista teesit olivat allekirjoittaneet Kokoomuksesta kolme, Vihreistä yksitoista, SDP:stä kolme, Vasemmistoliitosta seitsemän edustajaa sekä RKP:stä ja Kristillisdemokraateista kummastakin yksi edustaja. Allekirjoittaneita on yhteensä 39 % valituista.
– Äänestäjät ovat nyt antaneet Turun pyöräliikenteen edistämiselle tukensa ja turkulaisista 96 % suhtautuu myönteisesti pyöräilyn kehittämiseen. Odotamme turkulaisilta kuntapäättäjiltä toimia pyöräilyn kehittämisen puolesta seuraavan nelivuotiskauden aikana. Pyöräliikenteeseen käytetty raha ei ole kulu, vaan kannattava investointi, Vallius muistuttaa uusia valtuutettuja.
Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteeseissa toivotaan yhtenäisempää pyöräilyinfrastruktuuria, pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle, 30 km/h nopeusrajoitusta keskusta-alueelle, 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmää ja pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.
Turun Polkupyöräilijöiden pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit ovat keränneet jo yli 220 allekirjoitusta. Kaikista Turun kunnallisvaaliehdokkaista melkein kolmannes on allekirjoittanut teesit.
Pyöräilyn edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti nykyisissä valtuustopuolueissa. Vihreiden ja Kristillisdemokraattien ehdokkaista noin puolet ja Vasemmistoliiton ehdokkaista lähes puolet on allekirjoittanut Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit. Keskustan ja SDP:n ehdokkaista noin kolmasosa, Kokoomuksesta noin joka viides, RKP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaista noin joka kuudes on sitoutunut teeseihin. Lisäksi allekirjoittaneita on Feministisestä puolueesta ja Piraattipuolueesta. Liki jokaisessa puolueessa on vahvasti pyöräilyliikenteen puolesta kantaa ottavia ehdokkaita
Puolueiden kertomissa tavoitteissa toistuu turvallisempien pyöräilyolosuhteiden ja pyöräliikenteen sekä jalankulkijoiden asettaminen etusijalle liikenteen kehittämisessä. Keinoina turvallisuuden edistämiseksi pidettiin esimerkiksi nopeusrajoitusten alentamista, pyöräilyverkoston kehittämistä ja nykyisen tieverkon parantamista pyöräilyyn sopivammaksi. Pyöräilyn katsotaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä, tuovan terveyshyötyjä ja parantavan liikenteen sujuvuutta.
Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteeseissä tavoitellaan yhtenäisempää pyöräilyinfrastruktuuria, pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle, 30 km/h nopeusrajoitusta keskusta-alueelle, 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmää ja pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.
Lisätiedot:
Pyöräily on tärkeä osa nykyhetken ja tulevaisuuden turvallista, tilatehokasta ja älykästä liikennettä. Nyt tehtävät liikenteeseen liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen vielä vuosien päästä. Pyöräilykoordinaattorin tehtävä on kehittää parempia liikenneolosuhteita kaikille kaupunkilaisille.
Pyöräily-ympäristön pitkäjänteinen kehittäminen osana sujuvaa liikkumista ja hyvää kaupunkiympäristöä vaatii ammattitaitoja, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Liikenteen suunnittelussa on otettava huomioon kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet ja Turun kaupungin kehittyminen. Mitä houkuttelevampaa ja helpompaa pyöräily on, sitä paremmin myös muu liikenne sujuu Turussa, joka luokitellaan tällä hetkellä Pohjoismaiden jopa viidenneksi ruuhkaisimmaksi kaupungiksi.
Pyöräilykoordinaattorin tehtävänä on ottaa huomioon pyöräliikenteen vaatimukset ja sovittaa ne yhteen jalankulun, autoilun ja joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Pyöräliikenne tulee huomioida kaupunki- ja liikennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi ympäristösuunnittelussa, kaavoituksessa, pysäköinnin, tapahtumien ja rakennustyömaiden luvissa ja järjestelyissä sekä valvonnassa, katujen talvikunnossapidossa, liikuntapaikkojen ylläpidossa ja joukkoliikenteessä sekä opetuksessa. Pyöräilykoordinaattori auttaa huomioimaan pyöräliikennettä laajalti läpi koko kaupungin organisaation ja vähentää näin ylimääräisiä tai päällekkäisiä työtehtäviä.
Esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupunkien päätökset palkata pyöräilykoordinaattori ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on nimetä pyöräliikenteen kehittämiselle oma vastuuhenkilö. Pyöräilyliikenteen organisoiminen on tehokkaampaa, mikäli sitä ei tehdä muiden töiden ohella. Pyöräilykoordinaattorin tehtävään osoitetut resurssit luovat säästöjä pyöräilymäärien lisääntyessä ja pyöräilyn muuttuessa helpommaksi sekä sujuvammaksi osaksi arki- ja työmatkaliikennettä.
Turun hajanaisen pyöräilyinfrastruktuurin eheyttäminen, historiallisuus ja tilaongelmien ratkominen keskustassa vaativat osaamista ja ammattitaitoa, jotta sujuva pyöräliikenne olisi mahdollista koko kaupungin alueella keskusta mukaan luettuna. Turulla on samalla hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä muulle maalle kaupunkina, jossa ihanteelliset välimatkat luovat hyvät edellytykset suunnitelmalliselle pyöräilyn kehittämiselle.
Julkaisemme jokaisesta kuntavaaliteesistä blogikirjoituksen, jossa avataan teesien taustoja ja perusteita. Turun polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit ja teesit allekirjoittaneet ehdokkaat: http://www.pyoravaalit.fi/turku
Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on vähintään 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän hankkiminen Turkuun. Perusteluita kaupunkipyörien hankinnalle ja riittävän suurelle järjestelmälle on useita. Kaupunkipyöristä saadut kokemukset Suomesta ja Suomen ulkopuolelta puoltavat kaupunkipyöräjärjestelmän tuomista Turkuun.
Kaupunkipyörien tärkein tehtävä on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kaupunkipyörät mahdollistavat nopean siirtymisen paikasta toiseen 1–5 kilometrin matkoilla, jotka useimmiten koetaan liian pitkiksi kävellä. Tällainen siirtymä on usein osa joukkoliikenteen runkolinjalla tehtävää matkaa – esimerkiksi melkein kaikki Fölin bussit saapuvat Kauppatorille, mutta jos matkustajan päämäärä on toisessa osassa keskustaa, on hänen joko vaihdettava bussia tai käveltävä loppumatka. Tämä ns. viimeisen kilometrin ongelma on joukkoliikennejärjestelmän suunnittelussa suuri haaste. Joukkoliikennelinjastoa on käytännössä mahdoton suunnitella sellaiseksi, että kaikkiin kohteisiin pääsee kohtuullisilla vaihtoajoilla ja lyhyellä kävelymatkalla. Kaupunkipyörät tarjoavat tähän ratkaisun, jolla on kaiken lisäksi erittäin positiivisia sivuvaikutuksia.
Kaupunkipyöräasema toimii siis ikäänkuin julkisen liikenteen asemana, jossa ei ole odotusaikaa ja liikenneväline on käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina kiinteään hintaan. Kaupunkipyörä osana joukkoliikenteen matkaketjua lyhentää kokonaismatka-aikaa ja tekee joukkoliikenteestä nykyistä näppärämmän vaihtoehdon kaupungissa liikkumiseen.
Kaupunkipyöräjärjestelmän toinen tarkoitus on toimia pyöräilyn markkinointivälineenä. Järjestelmä tuo pyöräilyä näkyväksi kaupungissa ja madaltaa kynnystä kokeilla pyöräilyä. Esimerkiksi äskettäin ilmestyneessä Turun pyöräilybarometrissa 16 % ei-pyöräilevistä vastaajista ilmoitti syyksi pyöräilynsä vähäisyyteen sen, ettei pyörää ole käytettävissa. Kaupunkipyörää voivat kaikki kuitenkin kokeilla helposti, halvalla ja ilman sitoutumista.
Turku on kaupunkipyöräjärjestelmän kannalta erityisen otollinen kaupunki. Yhdeksän kymmenestä turkulaisesta asuu pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta. Monet yleiset liikennekohteet sijaitsevat pyöräilyyn sopivien matkojen päässä toisistaan. Esimerkiksi opiskelijat liikkuvat Yo-kylän, yliopistojen ja keskustan välillä. Sairaaloihin ja muihin suuriin työpaikkoihin tullaan töihin linja-autoaseman tai rautatieaseman kautta. Lisäksi kaupunkipyörät edistävät turismia.
Kaupunkipyörät sekoitetaan usein perinteisiin vuokrapyöriin, joita Turussakin on nyt paljon saatavilla. Järjestelmä on kuitenkin periaatteeltaan hyvin erilainen. Siinä missä vuokraajan täytyy huolehtia vuokrapyörästä vuokrauksen ajan ja yleensä palauttaa pyörä vuokrauspaikkaan, kaupunkipyörän voi taas ottaa milloin tahansa käyttöön lähimmältä asemalta ja jättää vaikka toiselle puolelle kaupunkia. […]
Pyöräilyn edistäminen on samalla kaupunkiympäristön muokkaamista houkuttelevammaksi myös muulle liikenteelle, yrityksille ja asukkaille. Keskustan kattonopeuden laskeminen ja keskusta-alueen tavoitenopeusrajoitus 30 km/h on tällainen todella laajaa ihmisjoukkoa koskeva muutos. Yhden yksinkertaisen ja hyvin toteutettuna edullisen toimenpiteen avulla saadaan keskusta-aluetta muutettua turvallisemmaksi, terveellisemmäksi, elävämmäksi ja paremmin kaikki liikennemuodot huomioon ottavaksi.
Alennettu nopeusrajoitus on laajalti käytetty ja hyväksi todettu kaupunkiympäristön kehittämisen keino monissa Euroopan maissa. Helsinki laski nopeusrajoituksia laajasti vuonna 2004 ja seuraavaksi nopeusrajoituksia laskee Tampereen kaupunki. Olisiko nyt Turun aika?
Alemmalla nopeusrajoituksella tehdään liikenteestä helpommin havainnoitavaa ja lyhennetään jarrutusmatkoja. Samalla saadaan myös pienennettyä pysähtymismatkaa ennen suojatietä. Esimerkiksi 30 km/h ajava autoilija saa sekunnin reaktioajan jälkeen auton pysäytettyä siinä vaiheessa, kun 40 km/h ajavalla on nopeutta vielä liki 30 km/h. Onnettomuuksien määrä vähenee ja lisäksi jäljelle jäävien onnettomuuksien vakavuusaste pienenee törmäysnopeuden tippuessa. Näillä on suuri merkitys yhteiskunnalle koituville kustannuksille. Esimerkiksi Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Nopeusrajoitukset Helsingissä kertoo, että vaikka Helsingissä nopeusrajoitusten muutos maksoi noin 300 000 euroa, niin onnettomuuksien kustannusten vähenemisen kautta säästö yhteiskunnalle oli noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Turvallisuuden parantamiseksi alempi kattonopeus keskusta-alueella on edellä esitetyistä syistä kannattava. Korkeampia kattonopeuksia keskusta-alueella on myös vaikea perustella matka-aikaan liittyvillä syillä. Esimerkiksi Helsingissä alennettujen nopeusrajoitusten kaduilla matka-aika kasvoi vain 1 %, kun vertailukaduilla matka-aika kasvoi 3 %, jonka katsottiin johtuvan yleisestä liikennemäärän lisääntymisestä.
Kun autoilla ajetaan hitaammin, pysähdysten osuus laskee. Autoilla pystytään näin liikkumaan tiiviimmin turvavälien pienentyessä ja joustavuuden lisääntyessä, liikennevaloja on myös helpompi rytmittää säännölliseen liikennevirtaan. Tasaisemmilla nopeuksilla vähenevät tarpeettomat kiihdytykset ja sitä myötä liikennemelu vähenee huomattavasti. Lisäksi hiljaisemmat vauhdit vähentävät ajoratojen kulumista ja katupölyä sekä tärinän aiheuttamaa haittaa rakennuksille.
Turussa on paikoin poikkeuksellisen leveä katuja ja katutilasta suurin osa on varattu ajoradoille ja parkkipaikoille. Leveät ajoradat provosoivat ylinopeuteen ja tekevät katutilasta ajoneuvojen ulkopuolella turvattoman tuntuisen. Rajoituksen muuttamisen yhteydessä kannattaakin tehdä pientä liikenneympäristön muokkaamista […]
Turkuun tarvitaan enemmän ja laadukkaampaa pyöräilyinfrastruktuuria
Jokirantaa on totuttu pitämään mukavana pyöräväylänä, joka on myös tapahtumapaikka ja kaupunkilaisten olohuone. Jokirannassa oleskellaan, viihdytään ja sinne pystytetään kioskeja ja kojuja. Jokirannan väylät ovat omiaan mukavaan ja kiireettömään sunnuntaiajeluun, mutta pyöräliikenteen lisääntyessä ne sopivat yhä huonommin sujuvaksi liikenneväyläksi.
Miten uudet asukkaat liikkuvat?
Linnakaupungin, Linnanfältin ja Kakolan alueelle on rakentumassa asuntoja tuhansille asukkaille ja lisäksi saman verran työpaikkoja. Itäpuolella jokea rakentuvat Telakkaranta, Kupittaa, Itäharju ja Hirvensaloonkin rakennetaan lisää koteja. Liikenne lisääntyy. Miten nämä ihmiset liikkuvat? Liikenteen lisäys ohjautuu lähes välittömästi Aurojokirantaan, Linnankadulle ja Puutarhakadulle, Stålarminkadulle sekä Itäiselle Pitkäkadulle. Uusi rakentaminen painottuu noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta, joka on ihanteellinen pyöräilymatka. Etäisyydet eivät siis ole ongelma.
Esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu, että henkilöautoilun osuus ei kasva ja että Linnakaupungissa ihmisistä 45% on pääasiallisia jalankulkijoita ja pyörällä liikkuvia. Kuinka tavoite saavutetaan? Kuinka ihmiset saadaan liikkumaan pyörällä auton sijasta? Ihmiset eivät pyöräile käskemällä tai kauniiden kampanjoiden saattelemana. Ihmiset pyöräilevät, jos se on helppoa, sujuvaa ja turvallista.
Nykyiset pyöräväylät ovat katkonaisia, huonolaatuisia ja sekavia
Puutarhakatu, Linnankatu, jokiranta molemmin puolin sekä Itäinen Pitkäkatu voisivat kaikki olla ihanteellisia pyöräilyn pääväyliä: kadut ovat tasaisia, leveitä ja ne yhdistävät kehittyvät ja rakentuvat uudet kaupunginosat keskustaan sekä muuhun kaupunkiin.
Nykyinen pyöräinfra ei kuitenkaan ole kovin kehuttavalla tasolla. Jokiranta on jo nyt paikoitellen tukkoinen monenlaisista kulkijoista ja tapahtumista, joten lisääntyvä liikenne ei ainakaan paranna pyöräilyn houkuttelevuutta liikennemuotona.
Vilkkaasti liikennöidyllä Linnankadulla on vain pätkä pyörätietä. Linnankadulla pyöräilijä joutuukin ajamaan pääosin nopean moottoriliikenteen seassa. Puutarhakatu on tuskin parempi. Pyörätien pätkä on kapea ja töyssyinen pakottaen pyöräilijän ajamaan lähes kävelynopeutta. Lisäksi pyörätie loppuu Koulukadun kohdalla, jossa pyörällä liikkuva joutuu keplottelemaan itsensä ajoradalle. Itäisellä Pitkäkadulla pyöräinfrastruktuuria ei juuri ole, paria korttelin mittaista pätkää lukuun ottamatta. Hämmennystä lisää se, että Itäisen Pitkäkadun länsipään pyörätie on yksisuuntainen, mitä harva kuitenkaan tietää. […]
Gallery