Kiitämme Turun kaupunginhallitusta lausuntopyynnöstä, joka koskee Turun kaupunkiseudun merkittävintä kaupunkikehityshanketta. Pikaraitiotien puute saa Turun erottumaan negatiivisesti verrokkikaupungeistaan jo Suomen sisälläkin, ja rakentamispäätös on viivästynyt kohtuuttoman paljon. Raitiotie on kallis ja pitkäaikainen investointi, jonka vuoksi on tärkeää että sen toteutus tehdään kunnolla. Sen yhteydessä on myös mahdollisuus laajasti ja kustannustehokkaasti edistää muita kestävän liikkumisen muotoja, ja tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua rohkeasti.
Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset
Miten näette raitiotien vaikuttavan Turun ja seudun kehitykseen muun muassa vetovoiman, kaupunkikehityksen ja liikkumisen osalta?
Pikaraitiotie on nykyaikainen liikenneväline ja normaali joukkoliikennemuoto Turun kokoluokan kaupungeissa. Suomessakin sellainen on jo rakennettu tai päätetty rakentaa kaikkiin muihin suurimpiin kaupunkeihin paitsi Ouluun, jossa sitä myös harkitaan. Se on merkittävä vetovoimatekijä jonka puute tulee jarruttamaan Turun kehitystä. Maailmalta on hyvin vähän esimerkkejä epäonnistuneista raitiotiehankkeista, näiden ongelmat liittyvät pääsääntöisesti niitä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tämän suhteen satama-Varissuo-reitillä on sekä hyvät puitteet nykyhetkellä että kehityspotentiaalia. Raitiotie mahdollistaa kestävää kaupunkikehitystä joka on vähemmän tuhoisaa luonnolle ja vähentää henkilöautoriippuvaisuutta.
Raitiotien rakentamisen yhteydessä voidaan synergiaetujen ansiosta toteuttaa kustannustehokkaasti muitakin liikennejärjestelmän uudistuksia sekä raitiotien varrella että sen läheisillä kaduilla, kuten Aninkaistenkadulla. Raitiotien rinnalla voidaan edistää muita kestäviä kulkumuotoja toteuttamalla pyöräilyn ja jalankulun suunnitelmia ja luomalla houkuttelevia pyörä-joukkoliikenne -matkaketjuja, jotka parantavat myös raitiotien kannattavuutta.
Turun kaupungin kulkutapajakauma- ja ilmastotavoitteiden vaatimat muutokset liikenteessä eivät juuri ole toteutuneet. Osittain tästä voidaan syyttää koronapandemiaa, mutta jo sitä ennenkin joukkoliikenteen käyttö Turussa oli suhteellisen vähäistä. Samalla kun Turussa ei vieläkään ole joukkoliikenteessä palattu vuosien 2017-2019 matkustajalukuihin, Tampereella palattiin aikaisempaan tasoon jo kesällä 2022 ja raitiotie on selvästi lisännyt matkustajamääriä senkin päälle. Raitiotie ja sen ohella tehtävät panostukset kestävään liikkumiseen ovat realistisin mahdollisuus saavuttaa tavoitteet ja aidosti ehkäistä ilmastokriisiä ja luontokatoa liikennepäästöjen ja kaupunkikehityksen osalta.
Raitiotie ja muut kestävää liikkumista edistävät investoinnit voivat myös vähentää alueellista eriytymistä parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja esteettömyyttä, maankäytön mahdollisuuksia, palvelujen toimintaedellytyksiä sekä yhteyksiä eri alueiden välillä ja Turun keskustaan.
Kannatatteko raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamista Satama-Varissuo reitille suositellulla linjauksella?
Kannatamme raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamista esitetylle reitille pääasiassa suositellun linjauksen mukaan. Varissuolla kannatamme kuitenkin pidempää linjausta paremman palvelutason tarjoamiseksi. Varissuon liikekeskuksen pysäkin ja Pelttarinkadun päätepysäkin välinen matka on näin tiheään rakennetulle alueelle pitkä ja monella varissuolaisella on huomattavan pitkä kävelymatka näille pysäkeille. Pelttarinkadun päätepysäkki myös huomattavasti pienentää Varissuon kenttää ja heikentää paikallisia virkistysmahdollisuuksia. Linjan päässä pysäkkejä voi olla tiheämmin ilman että se merkittävästi vaikuttaa liikennöintiin, ja Varissuon päätepysäkiltä raitiotietä ei näillä näkymin tulla jatkamaan. Useammalla pysäkillä voitaneen lisäksi vähentää raitiotietä täydentävien bussivuorojen tarvetta Varissuolla. Arvokasta investointia ei kannata jättää tyngäksi.
Muilla osuuksilla on myös muutama pitkä pysäkkiväli. Aikaisemmissa suunnitelmissa on ollut pysäkkivaraus Hurttivuoren ja Varissuon liikekeskuksen pysäkkien välillä, joiden välimatka on noin kilometri. Nykyinen maankäyttö ei tue pysäkin lisäämistä, mutta tulevan varalta sille kannattaa tehdä tilavaraus. Linnakaupungin suunnalla on myös suunnitellun rakentamisen määrään nähden varsin pitkiä pysäkkivälejä, erityisesti sataman ja Herttuankulman sekä Kirstinpuiston ja vanhan aseman pysäkkien välillä. Osittain pysäkkien sijoitusta ohjaa jo hyväksytyt muut suunnitelmat, mutta pysäkkien sijainnin uudelleenarvioinnilla voitaisiin parantaa raitiotien saavutettavuutta esimerkiksi Mikaelinkirkon ja Satamakadun koillispään seuduilta.
Mielestämme raitiotietä tulee laajentaa Raision/Runosmäen suuntaan pian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Jos sitä ei toteuteta haarautuvan linjausvaihtoehdon mukaisesti, kannattaa rakentaa ainakin vaihde pohjoisen linjaukselle Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteykseen. Tämä vähentää myöhemmän vaiheen rakentamisesta aiheutuvia häiriöitä raitiotien liikennöinnille ja muulle liikenteelle Kauppatorin ympärillä.
Miten suhtaudutte raitiotien laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin?
Pidämme sitä järkevänä ja tarpeellisena investointina kestävään liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen kaupunkiseudulla. Nähdäksemme laajentamista kannattaa lähteä toteuttamaan pian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Kannattavin ensimmäinen laajentumissuunta lienee Raisio.
Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen ja Turun kaupunkiliikkumisen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?
Joukkoliikenteen osalta
- Raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttaminen ja laajentaminen Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 raitiotien tavoiteverkon tapaisesti.
- Paikallisjunaliikenteen aloittaminen kaikkiin suuntiin.
- Kaukojunaliikenteen palvelutason parantaminen.
- Runkobussilinjaston käyttöönotto.
- Matkakeskuksen rakentaminen (laadukkaat vaihtoyhteydet taattava).
Laajemmat kaupunkiliikkumisen kehittämisen keinot ovat
- Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn huomioiminen ensisijaisina kulkumuotoina kaupunkialueilla.
- Pyöräilyn tavoiteverkon 2035 ja Kävelyn ja oleilun kehittämisohjelman 2029 toteuttaminen laadukkaasti.
- Jalankulun ja pyöräilyn riittävä investointitaso ja johdonmukainen kehittäminen.
- Mukaan lukien väylien talvikunnossapidon saattaminen hyvälle tasolle.
- Autoliikenteen kehämalli, liikennesoluajattelu ja läpiajoliikenteen salliminen vain pää- ja kokoojakaduilla (esim. Gentin kaupungin Circulation Plan).
- Yksityisen moottoriliikenteen läpiajokielto Aurasillalla ja Aninkaistenkadulla.
- Varsin vähäisillä kustannuksilla voidaan saavuttaa suuriakin vaikutuksia.
Muita huomautuksia
Raitiovaunujen pituus
Yleissuunnitelman raportissa esitetään että raitiovaunut olisivat alkuvaiheessa 30 metriä pitkiä, vaikka selvitykset ja arviot on pääasiassa tehty 37 metriä pitkien vaunujen perusteella. Raportissa (s. 56) neuvotaan varautumaan pidentämiseen 10–20 vuotta liikenteen aloittamisen jälkeen. Pidentämisen kustannukseksi on arvioitu sama summa kuin hankintahinnan ero lyhyemmän ja pidemmän vaunun välillä, mikä vaikuttaa mielestämme kyseenalaiselta, koska pidennysmoduulin valmistamisen, kuljettamisen ja asentamisen erikseen on oltava kalliimpaa kuin koko raitiovaunun rakentamisen yhteydessä. Yleissuunnitelmassa näyttää olevan vain karkea arvio pidentämisen kustannuksista, eikä sen taloudellisuutta verrata pidempien vaunujen hankintaan jo aluksi. Varsinkin jos pidennykselle on tarvetta odotettua aikaisemmin (alla mainituista syistä) voi olla selvästi edullisempaa hankkia pidemmät vaunut jo alussa.
Mielestämme 37 metrin pituus jo alkuvaiheessa vaikuttaa useastakin syystä hyvältä päätökseltä, jollaiseksi se on osoittautunut Tampereella. Pahimpina ruuhka-aikoina kapasiteetti alkaa siellä jo nyt olemaan riittämätön 7,5 minuutin vuorovälillä, kun matkustajamäärät ovat ylittäneet odotukset. Yleissuunnitelman materiaaleissa tuodaan myös esille että 37 m pituus voi mahdollistaa yhteiset kalustohankinnat Tampereen kanssa (ainakin liite 6.1. sivu 3).
Pidemmille vaunuille on myös todennäköisemmin tarvetta lyhyemmän ajan sisällä jos raitiotietä laajennetaan pian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Ainakin voitaisiin varautua rakentamisen alkuvaiheissa muuttamaan päätöstä raitiovaunujen pituudesta jos rakentamista reitin varrella alkaa toteutumaan odotettua enemmän rakentamispäätöksen seurauksena. Vaikka päädyttäisiin 30 m vaunuihin, on hyvä että pysäkkien pituudessa varaudutaan 47 m pituuteen.
Pyöräilyn järjestelyt
Raitiotien yhteydessä toteutettavat laajat katuremontit ovat hyvä mahdollisuus toteuttaa laadukasta pyöräilyn ja jalankulun infrastruktuuria kustannustehokkaasti. Turulla on tilaisuus toteuttaa parempaa pyöräilyinfraa kuin Tampereella tehtiin raitiotien yhteydessä, ja yleissuunnitelman liikennesuunnitelmien luonnokset ovat oikean suuntaisia. Tampereen virheitä joista voidaan ottaa oppia ovat esimerkiksi Hervantabaanan kapeus ja Tampereen Hämeenkatu, jonka pyörätiet eivät erotu jalkakäytävistä.
Pyöräilyn ja jalankulun liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee lähtökohtaisesti noudattaa Väyläviraston uusimpia suunnitteluohjeita. Niiden suositusarvoista tulisi poiketa alaspäin vain pakottavista syistä. Katusuunnitelmien tulee myös perustua Turun pyöräilyn tavoiteverkkoon 2035, ja pääasiassa yleissuunnitelmassa näin onkin ja pyöräilyväylät tiheästi rakennetuilla alueilla ovat lähtökohtaisesti yksisuuntaisia. Keskustassa Puutarhakadulla suunnitelmassa on kuitenkin kaksisuuntainen pyörätie, siinäkin tulee tavoiteverkon mukaisesti olla yksisuuntaiset väylät. Iso-Heikkilän liikenneympyrässä pyöräväylät saisivat kiertää koko ympyrän tavoiteverkon mukaisesti. Raitiotien rakentamisen yhteydessä on järkevää uudistaa Aninkaistenkatu kokonaisuudessaan kaupunkikeskustaan sopivalle tasolle yksisuuntaisten pyöräteiden kera.
Tuomiokirkkosillalle on ilmeisesti suunniteltu yksisuuntaisia pyöräteitä. Tässä tapauksessa liittymä Linnankadulle on ongelmallinen, koska sinne kulkeminen etelän suunnasta tai sieltä kääntyminen pohjoiseen vaatii kiertomatkaa. Tämän vuoksi tarvitaan joko ylityspaikka Linnankadun liittymän kohdalle tai kaksisuuntainen osuus sillan suuntaiselle pyörätielle.
Lisäksi kiinnitimme huomiota pyöräilijöiden Uudenmaankadun ylityskohtiin Tuomiokirkon osuudella. Tuomiokirkontorin ja Itäisen Rantakadun välillä kulkee todella paljon pyöräilijöitä ja heitä kertyy risteykseen ajoittain paljon punaisen valon aikana, jonka vuoksi vaaditaan suuret odotustilat. Yleissuunnitelman liikennesuunnitelmaan verrattuna ylityksen päädyissä tilaa saisi olla enemmän leveyssuunnassa ja mahdollisuuksien mukaan myös syvyyssuunnassa, varsinkin kun niiden takaa tulee kulkemaan pyörätie. Vanhan Suurtorin ylityspaikka on myös liian kapea.
Päärautatieaseman seudulle ja Kalervonkadulle/Västäräkinkadulle suunnitellut pyöräkadut ovat hyvä ratkaisu. Västäräkinkadulla pyöräkatu voisi mahdollisesti jatkua kadun päähän asti, tällöin kuitenkin tulee kiinnittää erityistä huomiota ohjaukseen raitiotietä seuraavalle pyöräilyn pääreitille. Jatkosuunnittelussa on myös tarkasteltava sitä, miten Jaanintien länsilaidan pyörätieltä siirrytään Västäräkinkadulle, sekä Västäräkinkadun ajoradalta Jaaninojan suuntaisille pyörä- ja jalankulkuväylille.
Pyöräpysäköintiä on merkitty pysäkkien yhteyteen varsin hyvin. Jatkosuunnittelussa sitä tulee sijoittaa enemmän myös reitin varrelle, esimerkiksi keskustassa lähtökohtaisesti joka kortteliin. Myös päättyvien katujen päät ovat usein hyvä sijoituspaikka, kuten Kaivokadulla. Esimerkiksi Tuomiokirkonkadun ja Hämeenkadun risteykseen voisi sijoittaa telineitä jo nytkin. Pysäkeillä joille odotetaan suuntautuvan merkittävästi liityntäliikennettä tulee tarjota katettuja telinepaikkoja.
Muut katujärjestelyt
Yleissuunnitelman liikennesuunnitelmissa on paikoittain esitetty raitiotien kanssa risteävien sivukatujen katkaisuja. Nämä sujuvoittavat pääkatujen liikennettä, vähentävät tarpeetonta läpikulkuliikennettä vähäisemmillä kaduilla ja parantavat kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä. Vastaava voisi mahdollisuuksien mukaan olla järkevää myös Hovioikeudenkadun ja Hämeenkadun risteyksessä sekä Humalistonkadun risteyksissä Läntisen Pitkäkadun ja Rauhankadun läntisen osuuden kanssa.
Toisin kuin yleissuunnitelman liitteessä 6.1 suositellaan, Tuomiokirkon ja yliopiston pysäkeille on yleissuunnitelman liikennesuunnitelmassa esitetty raitiotien ja bussien yhteispysäkkejä joilla bussit pysähtyvät raitiovunujen reitille. Yhteiskaistat ja -pysäkit -selvityksen mukaan niiden kautta kulkee niin monta bussivuoroa että tällaisen järjestelyn toimivuus on ruuhka-aikoina huono. Tämän vuoksi suosittelemme että vaihtoehtoisia pysäkkijärjestelyjä tarkastellaan jatkosuunnittelun aikana. Kyseeseen voi myös tulla joidenkin bussilinjojen siirto eri reitille. Myös raportin sivulla 55 käsiteltyjä Vaasanpuiston vaihtopysäkkijärjestelyjä ja niiden tilantarvetta tulee tarkastella, jotta ne voidaan ottaa huomioon muussa suunnittelussa.
Turussa 22.06.2023
