Keskustan näivettymisen syyksi tarjotaan usein parkkipaikkojen puutetta. Erityisesti ilmaisille parkkipaikoille olisi tarvetta. Oulussa kokeiltiin ilmaista pysäköintiä ja kuinkas siinä kävikään?
Turussa koko keskusta tuntuu olevan yhtä parkkihallia ja minulla on onkin ollut tapana sanoa, että parkkipaikoista ei ole pulaa, mutta siitä ilmaisesta ruudusta juuri oikean kaupan edessä on. Se ruutu saisi myös olla aina tarvittaessa vapaana.
Ilmainen pysäköinti jätti kylmäksi
Helsingin Sanomat kirjoittaa Oulun kokeilusta jossa todettiin, että ilmainen pysäköinti ei ratkaissut ongelmia (ei maksumuuria). Jutussa todetaan myös, että autoilijan ääni yleensä vain kuuluu kovempana.
Turkulaista keskustelua seuratessa tuntuukin, että kovinta mekkalaa keskustan liikennejärjestelyistä pitävät ne jotka eivät siellä edes asioi. Mutta jos joskus vaikka pitääkin asioida.
Vähän kuin että ei voi ostaa sähköautoa koska sillä ei pääse lappiin. Vaikka ei koskaan kävisikään lapissa, mutta joskus vaikka haluaisikin mennä (onneksi Lappiin pääsee myös junalla).
Keskusta ei ole ostoskeskus
Keskustasta puhuttaessa tulee kuitenkin ymmärtää, että se ei ole ostoskeskus eikä se voi kilpailla isojen parkkihallien ja alueiden kanssa jotka on rakennettu tilaville pelloille. Jos halajaa pikamuotia ja rakastaa asioida ketjuliikkeissä, kauppakeskusten vetovoima on voittamaton.
Samalla voi hörpätä kahvit geneerisessä kahvilaketjussa tai aterioida tutussa ketjuravintolassa. Keskustan on pärjättävä muilla avuilla, persoonallisilla pikkuliikkeillä, käytettyjen vaatteiden putiikeilla ja tasokkailla sekä yksilöllisillä ravintoloilla.
Kaupat näivettävät keskustaa
Itse asioin paljon keskustassa enkä mene mielelläni isoihin kauppakeskuksiin. Valitettavasti olen usein pakotettu asioimaan mukavuusalueeni ulkopuolella.
Keskustan pikkuliikkeet palvelevat usein lähinnä ”virka-aikaan” ja kun olen muualla töissä, on pyörällä tai varsinkin aina myöhästelevällä Föli-bussilla mahdotonta ehtiä niihin. Jonkun pikkuasian voisi ehtiä vielä hoitaa, mutta mitään harkintaa vaativaa hankintaa ei viitsi suorittaa.
Päivätyöläisen raha ei kelpaa keskustassa
Olen aina miettinyt, että millainen asiakaskunta on liikkeellä joka on auki esimerkisi vain 10–17. Uutena trendinä on, että lauantaisin ollaan kokonaan kiinni. Samalla valitetaan kun ihmiset ostavat netistä. Miksiköhän?
En saa esimerkiksi jarrupaloja polkupyörääni keskustasta. Ajan sinkulalla jossa on aika tavanomaiset vannejarrut. Kyseinen pyörätyyppi on vieläpä erityisen suosittu kaupunkien keskustoissa. Työpaikkani läheltä isosta autotarvikeliikkeestä löysin onneksi laadukkaat Shimanon palat. Ostin heti kaksi sarjaa.
Olisi pitänyt samalla kertaa napata matkaan myös pyöräilyhanskat. Keskustasta löytyi sentään pari mallia, mutta ei sopivaa. Autotarvikeliikkeessä olisi ollut hyvä valikoima niitäkin. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi ihan toisella puolella kaupunkia oleva erityisliike joka on auki myös ilta-aikaan. Tosin sinne polkeminen työmatkan jälkeen ei innosta.
Netti tai Raisio
Asioisin mieluusti keskustassa, mutta usein saan mennä hoitamaan hankintojani Länsikeskukseen tai Raisioon. Jos en jaksa tai ehdi, ostan netistä.
Mitä vähemmän keskustan liikkeet palvelevat, sitä useammin joudun asioimaan muualla. Ja kun joudun yhden asian takia vaikkapa Raisioon, niin miksipä en hoitaisi samalla reissulla muitakin hankintoja. En halua mankeloida kahtakymmentä minuuttia suuntaansa parin euron osan takia.
Keskusta viehättää silti
Käyn silti edelleen keskustassa lähes joka päivä. Vierailen viikottain kahviloissa ja ravintoloissa. Ostan mielelläni tuoretta leipää suoraan leipomosta tai kauppahallista. Yksin asuvan autottoman ihmisen ei kannata tai tarvitse laahata peltomarketista kerralla valtavaa ruokakuormaa.
En osta pikamuotia, mutta keskustasta löytyy hyvä valokoima käytettyjä vaatteita. Panostan muutenkin mielelläni laatuun ja kestävyyteen. Moni erikoisliike sulkee kuitenkin ovensa työpäivän päätteeksi nenäni edestä.
Ihmisiä liikkuu iltaisinkin
Kun käyn työpäivän jälkeen tai lauantaisin keskustassa, olen huomannut, että ei siellä tarvitse taivaltaa yksin.
Ilmeisesti monen liikkeen asiakaskunta on kuitenkin jo palannut koteihinsa. Tai sitten ihmiset eivät tiedä mistä haluamansa tuotteen tai palvelun saisi.
Nettisivut ovat usein surkeassa jamassa. Jos liikkeessä asiointi vaatii päivätyöläiseltä erityistoimenpiteitä, minä laittaisin nettisivun sellaiseen kuntoon että se houkuttelee potentiaalisen asiakkaan tulemaan ihan oikeasti paikalle.
Ajan tasalla olevat aukioloajat tulisi löytyä sekä nettisivulta että Google Mapsista. Jälkimmäinen on pienyrittäjälle hyödyllinen ja täysin ilmainen työkalu. Google tarjoaa myös ilmaisia opetusmateriaaleja sen käyttöön. Löydettävyys on nykyään kaiken A ja O.
Pelkkä sijainti ei tee autuaaksi
Ilmeisesti kivijalassa luotetaan edelleenkin pelkästään sijainnin voimaan, ohi kulkeva ihminen poikkeaa sisään tutustumaan tarjontaan. Ihmiset ovat nykyään kiireisiä joten se on aika huono taktiikka. Varsinkin jos ikkunateippaukset ovat rapistuneet tai kadulle ei ole laitettu edes kylttiä.
Joskus myös palvelu on nuivaa. Kerran vierailin eräässä lamppuliikkeessä ja myyjä vain tuijotti takahuoneen ovensuusta sen näköisenä että toivoi minun lähtevän pois päiväänsä häiritsemästä.
Ilmeisesti asiakkaita arvioidaan pitkälti ulkonäön perusteella. Esimerkiksi kulunut maihinnousutakki tuntuu heikentävän palvelua, pitäisi varmaan kaartaa citymaasturilla oven eteen Gantin takki päällä.
Tämä on siinä mielessä vähän hassua että kun en aja autoa tai osta merkkivaatteita (poislukien kengät), minulla jää enemmän rahaa kulutettavaksi vaikkapa design-lamppuun tai rannekelloon.
Jos haluat että ihminen käyttää rahaa, tee se helpoksi ja houkuttelevaksi
Toki näkemykset ja havainnot ovat ihan omiani, mutta markkinoinnin ja palvelumuotoilun parissa työskennellessä olen oppinut joitakin asioita.
Jos haluaa saada ihmiseltä rahaa, sen käyttäminen pitää tehdä helpoksi. Kuka tekee erityisjärjestelyjä päästäkseen käväisemään liikkeessä jos haluamansa tuotteen saa myös parilla hiiren klikkauksella netistä?
Palvelun pitäisi myös olla houkuttelevaa. Vanhentuneet ja epäinformatiiviset nettisivut eivät saa ketään paikalle. Liikkeessä ei saisi olla liian päällekäyvä, mutta palvelu saisi silti olla jouhevaa.
Kilpailu ihmisten huomiosta, ajasta sekä rahoista on veristä. Ei voi vain istua kädet ristissä odottamassa ja lähteä kotiin kun ihmiset pääsevät töistä. Pitää tarjota ihmisille sitä mitä he haluavat tai tarvitsevat, silloin kun se heille parhaiten sopii.
Kun sain uuden työpaikan, tein päätöksen että nyt ostan mahdollisimman paljon paikallisista kivijaloista ja käytän palveluita. Puolen vuoden jälkeen netistä ostaminen houkuttelee entistä enemmän ja pyörän huollotkin päätin tehdä itse, siten pääsen helpommalla.
Mielipiteet ovat täysin kirjoittajan omia, eivät Turpon näkemyksiä.
