Vastaanottaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hankesivu: https://www.vayliensuunnittelu.fi/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.3138018569.1950223013/nahtavillaolo
Turun polkupyöräilijät ry:n muistutus tiesuunnitelmasta Mt 180 parantaminen rakentamalla uusi yhteys välille Kurkela etl – Kuusisto, Kaarina
Mielestämme tällaisten hankkeiden kohdalla tulee tiedostaa, että kyse on ensisijaisesti autoilun edistämisestä, vaikka hankkeella olisikin muita mitattavia hyötyjä. Tässä tapauksessa uuden tien varrelle saadaan myös uusi pyöräilyn yhteys, mutta valitettavasti nähtävillä olevassa suunnitelmassa sen laatutaso ei vastaa sen statusta seudullisena pääreittinä. Tästä tarkemmin alla.
Kyseenalaistamme myös, onko uuden tieyhteyden ja liikenteen sujuvoitumisen autoliikennettä lisäävä vaikutus huomioitu riittävästi. Ainakin haluamme korostaa, että hanke ilmeisesti saavuttaa päästötavoitteet vain koska mukaan on laskettu liikenteen sähköistyminen, joka tapahtuu joka tapauksessa. Tämän ohella saavutetut matka-aikojen lyhenemiseen perustuvat laskennalliset liikenteen päästövähennykset ovat vähäisiä. Hanke aiheuttaa myös vahinkoa usealle arvokkaita luontotyyppejä edustavalle alueelle. Tällainen hanke vaatii tarkkaa harkintaa sen suhteen olisiko siihen meneviä rahoja parempi kohdistaa muihin liikennejärjestelmän parannuksiin, erityisesti kestävään liikenteeseen.
Erottelu pyöräilyn pääreitillä
Haluamme muistuttaa, että lokakuussa 2023 julkaistussa Turun kaupunkiseudun pyöräliikenteen seudullisten pääväylien tavoiteverkossa – jonka laadintaan myös Varsinais-Suomen ELY-keskus on osallistunut – uuden maantien 180 rinnalla kulkeva pyöräily-yhteys (tiesuunnitelmassa jkp-tie J1) on määritelty uudeksi seudulliseksi pääreitiksi. Verkkosuunnitelman osiossa 3.2. kyseistä reittiä ei määritellä sellaiseksi jolla pyöräilyn ja jalankulun yhdistämistä voidaan harkita. Osion 3.3. ja kuvan 7 perusteella Saaristotien liittymästä pohjoiseen tulee toteuttaa eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä, joiden leveys on vähintään 3 + 1,75 m.
Mielestämme tämä on hyvä mitoitus kyseiselle reitille, mutta jalkakäytävä saisi lähtökohtaisesti olla vähintään 2 metriä leveä. Erottelun tulee seudullisen verkkosuunnitelman mukaisesti jatkua Kirjalansalmen sillalle asti. Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa (18/2020) suositellaan väylätyyppien saumakohdan sijoittamista linjaosuudelle 10–30 metrin päähän risteyksestä. Muutoksen voisi toteuttaa Kirjalansalmen sillan pohjoispään ja teiden J1 ja J20 risteyksen välissä, tai risteyksien J1 x J20 ja J1 x J18 välissä, jossa geometria on vähän parempi.
Pyörätien rinnalla olevan jalkakäytävän päättäminen voitaisiin toteuttaa joko suunnitteluohjeen kuvan 74 mukaisesti jonka jälkeen väylää kavennetaan vähitellen siltaa lähestyttäessä, tai kuvien 74 ja 75 ratkaisujen välimuotona, jossa osa kavennuksesta tehdään kerralla erottelun päättymiskohdassa ja loput vähitellen.
Jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuden ja miellyttävyyden lisäksi erottelu parantaisi myös turvallisuutta, etenkin koska väylää käyttävät myös mopoilijat, joiden nopeuden ja massan ero jalankulkijoihin on pyöräilijöitä suurempi.
Toinen väylätyypin muutoksesta johtuva saumakohta muodostuu J1:n ja tien 110 pohjoispuolella olevan pyöräilyn laatukäytävän yhtymäkohtaan. Näitä yhdistävä väylä on J16, josta pohjoiseen Kurkelantien rinnalla kulkeva pyöräilyreitti jatkuu seudullisessa verkkosuunnitelmassa aluereittinä Huhkolaan. Suunnitelman mukaan tämänkin reitin tulee olla eroteltu, ja pyörätien minimileveys on 2,5 metriä. Tässä saumakohdassa ehdotamme, että erottelu tiellä J1 jatkuu J16:n risteyksestä pohjoiseen ja joko päätetään kuten Kirjalansalmen sillan pohjoispäässä tai jatketaan 1-tielle asti.
Nähtävillä olevan suunnitelman myötä olisi nimittäin mahdollista päivittää myös 110- ja 1-teiden välinen osuus seudullisen verkkosuunnitelman mukaiseksi. Ehdotamme, että lähtökohdaksi otetaan että aluereitillä pyörätie on 3 metriä leveä, varsinkin jos sillä aiotaan sallia myös mopoilu.
Jos Uudenmaantien pohjoispuolinen pyörätie olisi toteutettu verkkosuunnitelman mukaisesti, sekin olisi eroteltu. Tässä tiesuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 110-tien pyörätien erottelun toteuttaminen joskus tulevaisuudessa ja sen vaatima tila.
Muita J1-tietä koskevia huomautuksia
Pyöräilyn pääreitille liittyvät pyörätiet tulee merkitä selvästi väistämisvelvollisiksi B5-merkillä ja väistämisviivalla.
Pääreitin statuksen ja jatkuvuuden korostamiseksi pyörätiellä olisi lisäksi hyvä käyttää punertavaa asfalttia. Mielestämme vähintään tulee käyttää punaista huomioväriä ajoradan tasoylityksissä.
J1 on paikoin jyrkempi kuin suunnitteluohjeessa suositellaan, monessa paikassa yhtenäisten nousujen pituuden vuoksi (ohjeen kuva 91). Esimerkiksi Tammelan alikulkukäytävän pohjoispuolella on lähes 80 metriä pitkä osuus jonka kaltevuus on 6,3 %. Jatkosuunnittelussa tulee tarkastella keinoja jyrkimpien kohtien ja pitkien nousujen lieventämiseksi.
Muita huomautuksia
Pyörien liityntäpysäköintiä voisi olla enemmän, mahdollisesti jokaisella uuden tien 180 pysäkkiparilla. Ainakin Saaristotien liittymässä autojen liityntäpysäköinnin lisäksi tulee asentaa myös pyörätelineitä, mahdollisesti eri paikkaan kuin autopaikat niin että pyörätelineille on lyhyempi kulku tien länsipuolen pysäkiltä. Pyhän Katariinan tien liittymässä voisi olla telineitä myös liittymän itäpuolella siitä suunnasta saapuville pyöräilijöille, jotta heidän ei tarvitse kävellä takaisin tulosuuntaan Turun suunnan pysäkille mennessään.
Kuusistonkaaren eritasoliittymä vaikuttaa ylimitoitetulta. Liikennearvioiden perusteella ei vaikuta olevan syytä olettaa että tässä olisi tarvetta eritasoliittymälle. Esitetyn ratkaisun vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat huomattavat. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkureitit ovat eritasoratkaisussa pidemmät ja mutkaisemmat. Erityisesti matkat linja-autopysäkeille ovat huomattavan pitkiä. Tasoristeys voisi mahdollistaa myös loivemman linjauksen erityisesti J1-tielle.
Laajempana liikenteellisenä asiana, joka ei välttämättä kuulu tämän suunnitelman piiriin, mietimme onko edes järkevää, että Kuusistonkaari toimii läpiajoyhteytenä nykyisen Saaristotien ja uuden maantien välillä. Katu kulkee asuinalueen läpi, ja kyseisten teiden välillä on suoran yhteyden lisäksi useampi paremmin läpikulkuun sopiva yhteys mantereen puolella. Läpiajo johtaisi suurempiin liikennemääriin ja todennäköisesti myös ajonopeuksiin, heikentäen asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Ilman moottoriliikenteen läpiajoa voitaisiin myös parantaa jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta tekemällä niiden reiteistä suorempia ja kilpailukykyisempiä.
Auvaisbergin sillan pohjoispuolella on äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi luokiteltu karu kallioketo, joka on tämän suunnitelman myötä tuhoutumassa täysin. Olisiko tässä kohtaa mahdollista siirtää tien linjausta länteen ja pyörätietä itään niin että kallioketo voidaan säilyttää? Onko Kartanontien liittymästä etelään tuleva kaista joka päättyy kalliokedon kohdalle tarpeellinen? Ilman sitä tie voisi olla kapeampi.
Turussa 9.8.2024
