Suunnitelma Kerrokantasi-palvelussa: https://kerrokantasi.turku.fi/kaupunkiliikkuminen
Turun Polkupyöräilijät ry:n lausunto Turun kaupungin kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) 1.10.2024 päivätystä luonnoksesta
Kiitämme Turun kaupunkia lausuntopyynnöstä. Tällaisissa suunnitelmissa ollaan arkipyöräily-yhdistyksen toiminnan ydinalueella, ja pyöräilyn tulisi olla myös liikenteen ja maankäytön suunnittelun ytimessä Turun kaupungissa, yhdessä muiden kestävien ja aktiivisten kulkumuotojen kanssa. Turussa on viime vuosina tehty yhä enemmän pyöräilyn edistämiseksi, mutta tehtävää on vielä paljon.
Pyöräilyä, jalankulkua ja joukkoliikennettä ei myöskään edistetä tyhjiössä, varsinkaan jo rakennetuilla alueilla, vaan tilan uudelleenjako on usein välttämätöntä liikenne- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi näiden edistäminen vaatii myös yksityiseen moottoriajoneuvoliikenteeseen kohdistuvia toimia, kuten kansainväliset esimerkitkin osoittavat.
Miten näette kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman vaikuttavan Turun ja seudun kehitykseen muun muassa vetovoiman, kaupunkikehityksen ja liikkumisen osalta?
Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma on oikeansuuntainen ja edistää Turun ja seudun kehitystä kohti viihtyisämpää, vetovoimaisempaa ja taloudellisesta vahvempaa kaupunkia. Se parantaa erityisesti pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä, mikä lisää Turun houkuttelevuutta asuin- ja vierailukohteena. Se myös ohjaa maankäytön suunnittelua oikeaan suuntaan.
Kestävän liikkumisen edistämisen tarpeellisuus ja hyödyt on perusteltu suunnitelmassa hyvin. Aikaisemmin hyväksyttyihin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin perustuvien toimenpiteiden vaikuttavuutta on myös osattu tarkastella kriittisesti.
Merkittävimpien vaikutusten aikaansaaminen tulee kuitenkin vaatimaan myös enemmän moottoriajoneuvoliikenteeseen vaikuttavia toimia, joista monia suunnitelmassa esitetään selvitettäväksi. Näiden toimivuus on kerta toisensa jälkeen todennettu monessa kaupungissa monessa eri maassa ja niitä on edistettävä nopealla aikataululla. Niitä voidaan joissain tapauksissa testata toimenpiteen B8 mukaisesti ennen pysyvämpää toteutusta. Kokeilujen osana tehtävien toimenpiteiden perustelu ja hyötyjen kommunikointi on erittäin tärkeää.
Kannatatteko kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä?
Kannatamme suunnitelmassa esitettyjä tavoitteita, etenkin pyöräliikenteen ja jalankulun edistämistä, joukkoliikenteen hiilineutraaliuden tukemista sekä liikennevaloetuuksien ja kameravalvonnan kaltaisia konkreettisia toimenpiteitä. Pyöräliikenteen saumaton, jatkuva ja yhtenäinen infrastruktuuri on keskeinen tavoite, jota tuemme vahvasti.
Suunnitelman konkreettiset joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä edistävät toimet vievät Turun hiilineutraalisuus-, turvallisuus- ja kestävyystavoitteita eteenpäin.
Erityisen positiivista suunnitelmassa on katutilan oikeudenmukaisemman jakamisen edistäminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä pyöräliikenteen yhtenäisen ja jatkuvan verkoston vahvistaminen. Joukkoliikennekaistojen lisääminen on myös hyvä ja konkreettinen keino edistää joukkoliikenteen tehokkuutta yksityisautoilun verrattuna, kuten myös liikennevaloetuuksien parantaminen pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle, sekä kameravalvonnan lisääminen punaisia päin ajamisen hillitsemiseksi.
On myös hienoa, että suunnitelmassa tuodaan selkeästi esille ylläpito ja kunnossapito osana laadukasta pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen infrastruktuuria. Talvikunnossapidon tulisi erityisesti olla kunnossa, jotta pyöräily on aidosti kaikille mahdollinen vaihtoehto.
Autopysäköinnin kriittinen tarkastelu on myös suunnitelman vahvuus. Pysäköinti vie nykyisellään kohtuuttomasti tilaa kaupungissa, ja on keskustassa liian edullista. Lyhyen aikavälin tavoitteena tulee olla maksullisen pysäköinnin laajentaminen niin ajallisesti kuin maantieteellisesti, ja pidemmällä aikavälillä pysäköintimaksujen nostaminen porrastetusti, mahdollisuuksien mukaan eniten suurimmille ja vaarallisimmille autoille, kuten suurille katumaastureille, ja kaikkein saastuttavimmille autoille.
Kritiikkinä on kuitenkin mainittava, että suunnitelman tehokkaimmat ja vaikuttavimmat keinot, kuten laajamittainen nopeusrajoitusten alentaminen ja keskustan läpiajon katkaiseminen, on jätetty selvitysvaiheeseen. Nämä keinot tulisi ottaa viipymättä käyttöön, sillä ne olisivat välttämättömiä Turun kehittämiseksi aidosti kestävän liikenteen ja turvallisen kaupunkitilan edelläkävijäksi. Esimerkiksi Aninkaistenkadun läpiajokiellosta on puhuttu jo vuosia, ja se olisi viimeinkin toteutettava. Helsingin valtatien ja Turun kehätien kehittämiseen käytetyt miljoonat menevät nähdäksemme osin hukkaan niin kauan kuin Turun keskustan läpiajoa ei saada siirrettyä niille. Raitiotie tuo mukanaan muutoksia myös Aninkaistenkadulle, ja sen rakentaminen olisikin luonteva hetki toteuttaa tarpeelliset muutokset.
Suunnitelmassa esitetyt ajatukset liikennekampanjoista tai koulutuksesta ovat tehokkuudeltaan kyseenalaisia. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että viestinnällä ja kampanjoinnilla ei ole juurikaan tehoa liikennekäyttäytymiseen. Tällä saralla tulisi mielestämme keskittyä kouluissa tarjottavaan liikenneopetukseen, jota on tarve kehittää valtakunnallisella tasolla. Alankomaat on tässäkin hyvä esimerkki. Valistuksen sijaan merkittävimmät muutokset ihmisten käyttäytymiseen saavutetaan konkreettisilla, katutilaa muuttavilla toimenpiteillä. Siksi onkin sääli, että kaikkein tehokkaimmat keinot, kuten ruuhkamaksut, keskustan läpiajon kieltäminen tai itsestäänselvät asiat, kuten nopeuden hillitseminen 30km/h nopeuteen tai katualueiden rajoittaminen autoilulta, on jätetty selvitettäväksi.
Tulisiko Turun selvittää kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa esitettyjä uusia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kestävien kulkutapojen osuutta, jos nykyiset toimenpiteet eivät yksinään riitä?
Turun tulee ehdottomasti selvittää ja toteuttaa suunnitelman uudet toimenpiteet mahdollisimman pian. Nykyiset toimet eivät yksinään riitä merkittävään muutokseen, vaan esimerkiksi 30 km/h nopeusrajoitusten käyttöönotto myös ruutukaava-alueen ulkopuolisilla asuinalueilla on välttämätön turvallisuuden ja pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä vaatii myös rakenteellisia muutoksia katuihin.
Tämän lisäksi osia keskustasta voisi sulkea läpiajoliikenteeltä tai kokonaan autoilulta. Ruuhkamaksut kannattaisi ottaa käyttöön. Ruuhkamaksut olisivat paitsi hyvä keino vähentää ruuhkahuippuja, vahvistaa joukkoliikenteen rahoitusta ja vähentää autoilun houkuttelevuutta, mutta lisäksi ne mahdollistaisivat kaupungin autokantaan suunnatun vaikuttamisen. Eniten saastuttavat ja turvallisuuden kannalta vaarallisimmat autot, kuten isot katumaasturit, voitaisiin hinnoitella kalliimmaksi kuin pienet ja turvallisemmat autot, jos vain mahdollista.
Miten Turun kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman tulisi mielestänne vaikuttaa Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan?
Kuten suunnitelman sivulla 75 todetaan, “liikenne on seudullista, joten myös monien ratkaisujen on oltava seudullisia.” Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman toimenpideohjelman ja selvitettäväksi esitettyjen uusien toimenpiteiden tulee toimia seudullisen suunnitelman lähtökohtana. On erittäin tärkeää että sen tavoitteita ja toimenpiteitä ei vesitetä matkalla käytännön toteutukseen, oli kyse sitten seudullisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tai vaikkapa Turun keskustan liikennesuunnitelmasta.
Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot edistää kestävää liikkumista Turun kaupunkiseudulla?
Tärkeimmät keinot ovat laadukkaan, kattavan ja jatkuvan pyöräilyn ja jalankulun infrastruktuurin rakentaminen sekä joukkoliikenteen priorisointi. Pyöräilyn infrastruktuurin tulee lähtökohtaisesti olla selkeästi eroteltu autoista ja kävelijöistä, ja sen tulee olla turvallista ja yhteneväistä, jotta kaikki kaupunkilaiset — niin lapset kuin iäkkäät — voivat käyttää sitä turvallisesti ja vaivattomasti. Tämä tarkoittaa, että pyöräilyn tulee olla aidosti käytettävissä 8–80 -periaatteen mukaisesti, ei vain aktiivipyöräilijöille suunnattuna.
Joukkoliikennettä tulee priorisoida joukkoliikennekaistojen ja raitiotien kaltaisilla investoinneilla niin, että se on yksityisautoilua nopeampi ja tehokkaampi vaihtoehto. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn liikkumismahdollisuuksia tulee parantaa esimerkiksi liikennevaloetuuksilla ja talvikunnossapidon priorisoinnilla.
Mitä jatkokehitettävää suunnitelmasta löytyy?
Kyseenalaistamme pyöräilyn edistämistoimien vaikuttavuusarvioinnin tuloksia erityisesti terveellisyyden osalta. Toimenpiteiden B2 ja C2 arvo 0,7 tuntuu huomattavan alhaiselta, ottaen huomioon että joukkoliikenteen edistämistoimenpiteiden arvio on usein tätä korkeampi, joskus paljonkin. Aktiiviseen liikkumiseen kannustavat kampanjat ja tempauksetkin on arvioitu selvästi tehokkaammaksi kuin konkreettisemmat pyöräilyä edistävät toimet. Jopa liityntäpysäköinnin kehittäminen, johon kuuluu myös autopysäköinti, saa korkeamman arvon 1,0. Terveysarviointia koskevassa osiossakin todetaan, että “erityisesti terveyshyötyjä saadaan toimenpiteillä, jotka lisäävät kävelyn ja pyöräilyn määrää” (s. 82). Terveysvaikutusten arviointia on mielestämme parannettava.
Vaikuttaa siltä, että saavutettavuuden arvioinnissa on tehty virhe, joka on myös saattanut vaikuttaa edellä mainittuun arviointiin. Sivun 98 kartassa pyöräliikenteen pääverkko on erittäin puutteellinen. Kartasta puuttuu reittiosuuksia sekä ruutukaava-alueen läheisyydestä (esimerkiksi Kuraattorinpolku ja Halistentie) että kauempaa. Lähes kaikki pääreitit, mukaan lukien laatukäytävät, päättyvät reilusti ennen Turun rajaa. Myös arvioinnissa käytetty 200 metrin etäisyys tuntuu hieman lyhyeltä vaikutusalueelta pyöräilyn pääverkostolle sekä myös runkolinjaston pysäkeille.
Turussa 8.11.2024
