Tämä on toinen neljästä blogikirjoituksesta, joissa esittelemme Turpon kuntavaaliteesit Turussa. Ne ovat Turpon kärkitavoitteet tulevalle valtuustokaudelle, ja allekirjoittamalla ne ehdokkaat osoittavat sitoutumisensa pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen.
Löydä itsellesi sopiva ehdokas allekirjoittaneiden listasta, tai jos olet ehdolla, allekirjoita teesit Pyöräliiton vaalisivulla: https://pyoraliitto.fi/pyoravaalit-2025/turku/
Muita Turun seudun kuntia koskevat valtakunnalliset teesit: https://pyoraliitto.fi/pyoravaalit-2025/
Alue- ja kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025, ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025. Lisätietoa vaaleista osoitteessa vaalit.fi.
Turun keskustassa ja joillain asuinalueilla on jo käytössä 30 km/h nopeusrajoitus useimmilla kaduilla. On aika ottaa se käyttöön johdonmukaisesti koko kaupungissa, mukaan lukien suurimmissa lähiöissä Varissuolla ja Runosmäessä.
Nopeusrajoitusten alentaminen on edullinen toimenpide, jolla saavutetaan useita hyötyjä niin liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden, kuin pyörä- ja jalankulkuliikenteen toimivuudenkin kannalta. Alempi ajonopeus antaa sekä ajoneuvojen kuljettajille että jalankulkijoille enemmän aikaa reagoida, se lyhentää jarrutusmatkaa huomattavasti ja pahimmassakin tapauksessa vähentää törmäysvoimia.
Lisäksi ajoradan ylitys ja lasten itsenäinen kulkeminen helpottuu. Hitaampi liikenne on myös hiljaisempaa, ja se aiheuttaa vähemmän tärinää, pölyämistä, pienhiukkaspäästöjä ja kadun rakenteiden kulumista.
Alemmat nopeudet mahdollistavat pyöräilyn erottelemisen jalankulusta kaduilla joilla on riittävän vähän moottoriajoneuvoliikennettä, siirtämällä se yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä ajoradalle. Kun ajonopeudet ovat alle 30 km/h, pyöräilyn tahti on yhteensopivampi moottoriliikenteen kuin jalankulun kanssa. Näin saadaan enemmän tilaa jalankulkijoille, ja säästetään rahoista jotka olisivat menneet täysin erillisen pyöräinfran rakentamiseen (jolle ei usein ole edes tilaa). Ajoradalla on myös parempi näkyvyys risteyksissä ja tonttiliittymien kohdalla.
Emme toki olisi laittamassa pyöräilijöitä ajoradalle joka ikisellä paikalliskadulla, varsinkaan ilman muita muutoksia kuin pelkkä nopeusrajoitus. Erilliselle infralle on paikkansa paikallisessakin katuverkossa, kuten myös moottoriliikenteen väylistä täysin erillisille pyöräilyreiteille. Silloinkin kun pyöräily tapahtuu ajoradalla, pyöräilyn pääreiteillä voidaan käyttää pyöräilyä priorisoivia ratkaisuja kuten pyöräkatu (esim. Kauppias Hammarin katu) tai 2-1 -tie/kylätie (Inspehtorinkatu, yllä kuvassa). Pelkkä aikaisempaa pienempi numero liikennemerkissä ei myöskään takaa alempia ajonopeuksia.
Katusaneerauksia suunnitellessa rajoituksen noudattaminen tuleekin varmistaa rakenteellisesti. Rakenteelliset ratkaisut eivät ole pelkästään perinteisiä korotuksia tai töyssyjä, vaan niiden lisäksi liikennettä saadaan hidastettua esimerkiksi erilaisella pintamateriaalilla (laatoitus tai kiveys asfaltin sijaan), kaventamalla ajokaistoja, pistemäisillä kavennuksilla, tekemällä ajoradasta vähemmän suora tai estämällä läpiajo. Kun liian leveitä ajokaistoja kavennetaan, saadaan myös lisää tilaa leveämmille jalkakäytäville ja vaikkapa penkeille.
