Keskiviikko 5.11. kello 17.00. Turun keskustassa on pimeää ja koleaa.
Kirjastokorttelissa on parkissa 250 polkupyörää, Wiklundin pihalla ja ympärillä 200, kävelykadun ja Hansan ympäristössä 380. Yhteensä noin 830 pyöräilijää tuomassa keskustaan rahaa ja elämää – kylmänä ja pimeänä syysiltana. Autoilla saapuessaan nämä asiakkaat ruuhkauttaisivat keskustan kadut ja täyttäisivät kerralla Louhen tai Toriparkin. Pyöräilijä ei kuitenkaan vie autopaikkaa, vaan säästää paikan heille joille auton käyttö on tarpeen.
Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta jätti keskiviikkona Humalistonkadun pyöräliikenneyhteyden suunnitelmat pöydälle. Syynä lienee elinkeinoelämän viestittämä pelko siitä, että parinkymmenen parkkipaikan siirto Humalistonkadulta kulman taakse Rauhankadulle ajaisi yrittäjät vaikeuksiin ja autioittaisi liiketilat. Huoli on ymmärrettävä, mutta turha. Uudet pyöräilevät asiakkaat kompensoivat kadunvarsipysäköinnin muutoksista mahdollisesti seuraavat menetykset.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisissä tutkimuksissa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti keskustan läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin ja vuositasolla kokonaismääräisesti enemmän.
Humalistonkadun ja Yliopistonkadun risteys on tärkeä pyöräliikenteen solmukohta, johon kohdistuu merkittäviä asiakasvirtoja kävelykadulta, Yliopistonkadun loppupäästä sekä jokirannasta. Toteuttamalla Humalistonkadun pyöräyhteys lisättäisiin asiakasvirtoja myös Ratapihankadun ja ratapihan kävelysillan suuntaan. Nyt osa kulkijoista kiertää Humalistonkadun liikkeet Yliopistonkadun ja Koulukadun pyöräteiden kautta.
Pyöräily- ja kävelypainotteiset keskustat koetaan yleisesti viihtyisämmiksi kuin autokeskustat. Viihtyisä keskusta puolestaan houkuttelee asiakkaita kulkutavasta riippumatta. Pyöräilyn edistäminen on myös kivijalkakaupan edistämistä. Pyöräliikenteen vastustamisen sijaan Turun Yrittäjien ja Ydinkeskustayhdistyksen kannattaisikin pyrkiä parantamaan tämän ostokykyisen asiakaskunnan elämää keskustassa. Pyörällä liikkuja säästää terveyden ja ympäristön lisäksi myös rahojaan, jotka kulutetaan keskustan kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa.
