Vastaanottaja: Raision kaupunki, infralautakunta
Kuulutus: https://raisio.fi/fi/nuorikkalan-rataseisakkeen-pysakointialueen-suunnitelma
Turun polkupyöräilijät ry:n muistutus Nuorikkalan rataseisakkeen aluesuunnitelmaehdotuksesta
On hienoa, että suunnitelmat henkilöjunaliikenteen palauttamiseksi Raisioon etenevät. Kestävien kulkumuotojen edistäminen on tärkeää monesta syystä, ja erilaiset kestävät kulkumuodot tukevat toisiaan. Juna + polkupyörä onkin tehokas yhdistelmä, jolla on paljon potentiaalia korvata autolla tehtyjä matkoja, mikä tarkoittaa myös pienempää autopaikkojen tarvetta ja vähemmän ruuhkia niille joille auto on edelleen järkevin kulkuväline.
Haluammekin alleviivata sitä, kuinka tärkeitä laadukkaat pyöräilyn järjestelyt ovat tällaisen aseman kannalta. Hyvin suuri osa Nuorikkalan seisakkeen potentiaalisista käyttäjistä asuu kohtuullista kävelymatkaa kauempana. Toimivat pyöräily-yhteydet laajentavat aseman saavutettavuusaluetta aktiivisilla kulkumuodoilla huomattavasti, ja turvallinen, toimiva sekä helposti saavutettava pysäköinti on ratkaisevaa kun ihmiset tekevät päätöksiä käyttämistään kulkutavoista.
Otamme alla kantaa pyöräpysäköinnin lisäksi muihin liikennejärjestelyihin, joista löysimme korjattavaa ja kehitettävää. Jalankulkuolosuhteiden huomioiminen on lisäksi tällaisessa kohteessa erityisen tärkeää, ja jalankulkijoiden reitit tulee suunnitella mahdollisimman lyhyiksi ja suoriksi.
Pyöräpysäköinti
Arvostamme suunnitelmaan sisältyvää katettua pyöräpysäköintiä, tässä suhteessa Raision uusi asema tulee olemaan Turun nykyistä pääasemaa paremmin varusteltu. Pyöräpysäköintipaikat ovat myös hyvin sijoitettuja ja on hyvä että niitä on laiturin kummassakin päässä.
Mielestämme tällaisissa suunnitelmissa saisi olla arvio pyöräpaikkojen määrästä. Ymmärrämme toki, että paikkojen määrä ei välttämättä ole tässä suunnitteluvaiheessa varma, jos ei ole vielä tehty tarkempia päätöksiä telinetyypeistä ja niiden asettelusta. Mutta edes karkea arvio suurella vaihteluvälillä helpottaisi suunnitelmien arviointia.
Alkuvaiheessa toteutettavan pysäköinnin lisäksi pidemmällä aikavälillä tarvitaan varmasti lisää pyöräpaikkoja, mielestämme olisi hyvä varautua siihen että lisäpaikkoja voitaisiin toteuttaa mahdollisesti varsin piankin, jos aluksi toteutettava määrä osoittautuu riittämättömäksi. Tämä voi vaatia enemmän tilaa kuin pyöräpysäköinnille on suunnitelmassa osoitettu.
Mitä telinetyyppien valintaan tulee, hyödyntäisimme sekä yksinkertaisia kaaritelineitä että kaksikerrostelineitä. Kaksikerroksisilla telineillä saadaan enemmän kapasiteettia ns. “tavallisten” pyörien pysäköintiin, mutta koska niiden käyttöön ei vielä Suomessa ole totuttu, niitä ei todennäköisesti kannata aluksi asentaa niin paljon kuin olisi muuten mahdollista. Osa kaaritelineistä kannattaa kuitenkin toteuttaa niin, että ne voidaan myöhemmin korvata kaksikerrostelineillä, jotta pyöräpaikkojen määrää voidaan lisätä. Telinemallin on oltava sellainen että se mahdollistaa helpon runkolukituksen.
Yksikerroksisten telineiden kohdalla yksinkertainen kaari on paras, niiden kanssa ei kannata yrittää keksiä pyörää uudelleen. Ne mahdollistavat riittävän tilavasti aseteltuina myös sellaisten pyörien pysäköinnin jotka eivät sovi kaksikerrostelineeseen. Tähän kuuluvat erilaisten yhä yleisempien erikoispyörien lisäksi esimerkiksi lastenistuimilla varustetut peruspyörät. Osa pyöräpaikoista voisi olla muita tilavampia suurien pyörien pysäköinnin mahdollistamiseksi.
Seisakkeen alueella tulee huomioida myös skuuttien pysäköinti, sekä mahdollisuus että Föli-fillarit otetaan käyttöön Raisiossa. Sijoittaisimme alueelle kaksi Fölläriasemaa, toisen Peräpellonkadun pyöräpaikkojen yhteyteen.
Olisi hyvä, jos ainakin osa Peräpellonkadun pään telineistä olisi katettuja.
Liikennemerkit
Suunnitelmapiirrustuksessa liikennemerkit on esitetty tavalla, joka on hieman epäselvä. Joissain tapauksissa ei ole kontekstista pääteltävissä mihin suuntaan merkin on ajateltu osoittavan. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kaikki jalkakäytävän merkit, erityisesti laiturin esteettömän kulkuyhteyden päässä oleva merkki saattaisi osoittaa joko pyöräpysäköinnin suuntaan tai suojatien suuntaan. Oletamme, että parkkipaikan ulosajoliittymän ohessa olevan merkin on tarkoitus merkitä laiturin suuntaan tuleva kulkuväylä jalkakäytäväksi.
Suunnitelman ainoasta pyörätien merkistä puuttuu kaksisuuntaisuuden osoittava lisäkilpi, tosin mielestämme kyseinen merkki tulisi korvata toisella kuten kerromme seuraavassa kappaleessa.
Huoltoajo sallittu -lisäkilpeä ei voi käyttää pyörätien ja jalkakäytävän merkkien kanssa (Kuntaliiton Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohje s. 57). Oikea merkki näissä tapauksissa on C2 moottoriajoneuvolla ajo kielletty (pyöräily sallittu) tai C1 ajoneuvolla ajo kielletty (pyöräily kielletty).
Puolen tunnin saattopaikkojen liikennemerkin (E2) yhteydessä oleva lisäkilpi “30 min” on väärän värinen (ei vastaa päämerkkiä).
Kulkuväylät
Edellisessä osiossa mainittuihin jalkakäytävämerkkeihin liittyen, on epäselvää mihin asti pyöräily on sallittu väylällä K2J Alhaistentien suunnasta tullessa. Meistä vaikuttaisi järkevältä, että pyöräily olisi sallittu pyöräpysäköinnin sisäänajoon asti. Osuus jolla vain jalankulku on sallittu tulee merkitä selvästi kylteillä, ja lisäksi olisi hyvä jos väylästä voitaisiin muutenkin tehdä jalkakäytävämäisempi. Yksi ratkaisu olisi Turun tyylinen laatoitus tai kiveys, vähintäänkin käyttäisimme väylän pinnassa jalankulkija ja pyöräilijä-tunnuksia (tiemerkinnät M7 ja M8) erilaisten väylien alkukohdissa. Pyöräpysäköinnistä Alhaistentien suuntaan tarvitaan myös pyöräilyn salliva liikennemerkki.
Ystävyydenkadun ylittävän suojatien kohdalle tarvitaan kunnollinen jalankulkijoiden väylä parkkipaikan poikki, mopo- ja moottoripyöräpaikkojen editse. Tässä paikkeilla on myös asemakaavassa varaus asemalaiturille johtavalle jalankulkuyhteydelle. Alhaistentie ei täytä samaa kulkutarvetta, sen kautta kulkeminen vaatii sen verran merkittävän koukkauksen että suuri osa jalankulkijoista tulee varmasti oikaisemaan parkkipaikan ja autojen kulkureitin kautta, jos erillistä suoraa alla olevan kuvan mukaista jalankulkuyhteyttä ei rakenneta. Se parantaisi myös jalankulun ja pyöräliikenteen erottelua.
Ystävyydenkadun jalkakäytävä päättyy parkkipaikan ulosajoliittymän kohdalla, johon tulee myös jalkakäytävä seisakkeelta. Tässä tulee varmasti olemaan tarvetta kadun ylitykselle, joten mielestämme tulee vielä harkita suojatien toteuttamista. Infralautakunnan pöytäkirjassa (21.1.2025 § 4) suojatien puutetta perustellaan sen sijainnilla kaarteessa, mutta ottaen huomioon kadun 30 km/h nopeusrajoituksen, onko tosiaan niin että näkemät eivät olisi riittävät? Suojatie voitaisiin toteuttaa korotettuna ajoradan liikenteen hidastamiseksi. Mielestämme kohtaan tulee vähintään toteuttaa rakennettu ylityspaikka, vaikkei suojatietä tulisikaan.
Ottaen huomioon junaliikenteen myötä lisääntyvän jalankulun alueella, olisi varmaankin myös järkevää jos jalkakäytävää jatkettaisiin Ystävyydenkadun pohjoislaidalla Järätien risteykseen asti. Tämä sujuvoittaisi jalankulkua seisakkeelle ja Alhaistentien alikulun suuntaan, sekä vähentäisi ylitystarvetta kaarteessa.
Turussa 2.4.2025
