Itäisessä Ylioppilaskylässä sijaitseva Turun kolmas pyöräkatu valmistui loppukeväällä. Kirjoitin syyskuussa 2023 Kuraattorinpolun saneerauksesta ja siitä, miten vaikutimme sen taustalla oleviin suunnitelmiin. Nyt kun katu on ollut jonkin aikaa käytössä, on aika tarkastella miten käytännön toteutus onnistui ja mitä muutoksia on tehty sen jälkeen kun Turpon kommenttien perusteella muokatut katu- ja liikenteenohjaussuunnitelmat hyväksyttiin lautakunnassa.
On yleistä, että poliittisesti hyväksyttyjen suunnitelmien yksityiskohtiin tulee muutoksia kun ne jalostetaan rakennussuunnitelmiksi, jotka eivät ole julkisia, jonka takia muutokset täytyy yleensä todeta maastosta. Lisäksi joskus rakentamisen yhteydessä tehdään virheitä (esimerkiksi asennetaan vääränlaisia reunakiviä) tai työn jälki on muuten huonolaatuista, jota haluamme myös arvioida. Mietin alla myös joidenkin suunnitelmien mukaisten ratkaisujen toimivuutta. Arviointia varten pyöräilimme ja kävelimme kadulla ja kysyimme ajatuksia Turpon jäseniltä yhdistyksen Facebook- ja WhatsApp-ryhmissä.
Lopusta löydät arvion kadun uudistuksesta kokonaisuutena ja yhteenvedon heti tehtävissä olevista muutoksista joita pidämme tarpeellisina, sekä ennen-jälkeen kuvia.
Reunakivet
Alkuperäisessä suunnitelmaehdotuksessa oli pääosin 8 cm korkeat reunakivet, tonttiliittymissä 6 cm. Turpon muistutuksen jälkeen tätä muutettiin ja lautakunnan pöytäkirjan sekä hyväksytyn katusuunnitelman perusteella reunakiven korkeus on tonttiliittymissä 4 cm ja jalankulkijoiden kulkureiteillä “madallettu” (oletimme 4 cm).
Mittausten perusteella vaikuttaa siltä, että tavoitteena kaikissa madalletuissa kohdissa on saattanut olla 4 cm, mutta toteutus on varsin epätasainen. Tonttiliittymien ja jalankulkijoiden reittien kohdalla reunakivien korkeuden vaihteluväli on 2–8 cm, pääosin 4–6 cm. Liian korkeat reunakivet ovat ongelma niin esteettömän jalankulun kuin pyöräilynkin kannalta.
Suunnitelmasta poiketen Yo-kylän talon 30A tonttiliittymän kohdalla reunakivilinja väistää ajoradan reunassa olevaa kaivonkantta, luoden loven jalkakäytävään (suunnitelmassa PL 140). Katusuunnitelmassa näyttää siltä, että tämän kaivonkannen olisi sen mukaan pitänyt poistua. Tämä on toisaalta epämiellyttävää erityisesti apuvälineitä käyttävien jalankulkijoiden kannalta ja se voi hankaloittaa liittymästä ajoa kolmipyöräisellä polkupyörällä. Toisaalta taas loven kohdalla reunakivi on matalampi, eli sen kohdalta on miellyttävämpää ylittää jalkakäytävä kaksipyöräisellä pyörällä.
Reunakiviä ei paikoin ole onnistuttu asentamaan täysin suoraan, joidenkin kivien päät eivät osu siististi yhteen. Kadun yleisilme on näiltä osin hieman huolittelematon.
Halistentien risteys
Risteyksen poikki on rakennettu uusi kenttäkiveys, joka estää moottoriajoneuvolla ajon Halistentieltä Kuraattorinpolulle. Tämä on parannus aikaisempaan läpiajon estotapaan verrattuna. Kenttäkiveyksen Kuraattorinpolun puoleiselle reunalle ei kuitenkaan toteutettu katusuunnitelman mukaista reunakiveä. Tämän takia moottoriajoneuvojen kuljettajille voi olla vähemmän selvää, että Kuraattorinpolulta ei kuulu ajaa Halistentielle.
Olenkin nähnyt useamman autoilijan ajavan risteyksestä läpi, etenkin juuri Kuraattorinpolulta Halistentielle. Osa kuskeista on kiertänyt Halistentien pyörätien kautta kohtaan, jossa Halistentien puoleinen reunakivi on matalampi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä käyttäytyminen on saattanut vähentyä ajan myötä, kun uuteen järjestelyyn on totuttu.
Risteystä tarkastellessa tuli mieleeni, että olisi voinut olla hyvä idea laittaa muutoksen jälkeen joksikin aikaa Halistentielle kääntyminen kielletty -liikennemerkit ja lisäkilvet, joissa lukee “Liikennejärjestelyt muuttuneet”.
Pyöräilijöiden näkökulmasta oikealle kääntyminen risteyksessä on hieman hankalaa, varsinkin Halistensillan suunnasta käännyttäessä. Olisi voinut olla hyvä pyöristää risteyksen nurkkia. Asiaa auttaisi myös jos Halistentiellä olisi erillinen pyörätie ja jalkakäytävä jotka vastaisivat sen statusta pyöräilyn seudullisena pääreittinä.
Uuden punaisen asfaltin ja Halistentien pyörätien yhtymäkohdassa on painauma, johon vesi lätäköityy. Tämä tulee todennäköisesti aiheuttamaan ongelmia talvella.
Kun pyöräilijät saapuvat Halistentieltä ja Halistensillan ali kulkevalta pyörätieltä Kuraattorinpolulle, kadun kyseisessä päässä ei ole nopeusrajoituksen osoittavaa liikennemerkkiä. Se puuttuu myös suunnitelmasta. Tämä olisi tarpeen, pyöräkadullahan ei ole mitään oletusrajoitusta vaan se täytyy aina ilmoittaa erikseen.
Liikenteenohjaussuunnitelman liikennemerkki 17 on sijoitettu lähemmäs Kuraattorinpolkua kuin suunnitelmassa (jätetty entiselle paikalleen). Tällä ei nähdäkseni ole juurikaan merkitystä.
Risteysten väli ja Kuikkulankadun risteys
Jalkakäytävän leveys oli ennen saneerausta n. 2,57 m (paikoin kapeampi), alkuperäisessä suunnitelmaehdotuksessa 2,4 m ja hyväksytyssä suunnitelmassa pääosin 2,57 m (Kuikkulankadun risteyksen lähellä 2,27 m). Mittaamani toteutunut leveys on n. 2,27 metriä koko kadun pituudelta (eli seitsemän 30 cm leveää betonilaattaa + reunakivi ja laattojen saumat). Vaikuttaa siltä että katusuunnitteluvaiheessa jalkakäytävälle käytettävissä oleva tila mahdollisesti yliarvioitiin. Vaikka ero ei olekaan valtava, on ikävä että jalankulkijoiden tila väheni.
Kadussa on katusuunnitelmaan verrattuna ylimääräinen vähäinen mutka Yo-kylän talon 46A kohdalla (suunnitelmassa n. PL 360-380). Vaikuttaa siltä että tämä voi johtua katulampun sijoituspaikasta, ilman mutkaa jalkakäytävään tulisi merkittävä kavennus.
Kadun länsipäässä koira-aitauksen lähistöllä on kohta, jossa asfaltin tasaus on epäonnistunut (suunnitelmassa n. PL 80). Siihen muodostuu sateella lammikko. Tämä voi aiheuttaa ongelmia talvella, varsinkin kun asfaltti ajan myötä painuu lisää. Lätäkkö hankaloittaa myös jalankulkijoiden kulkua koira-aitaukseen.
Katusuunnitelmassa on Kuraattorinpolun ajoradalle merkitty suoraviisteinen töyssy ennen Kuikkulankadun risteystä. Vaikuttaa siltä, että tätä ei ole toteutettu katusuunnitelman mukaisesti. Kyseisessä kohdassa asfaltti nousee hieman risteystä lähestyttäessä, mutta niin loivasti että sitä ei autolla ajaessa luultavasti huomaa vaikka vauhtia olisi enemmänkin (en ole testannut tätä autolla).
Kuraattorinpolun ja Varsinais-Suomen puiston puistoväylän risteyksessä (näkyy kirjoituksen ensimmäisessä kuvassa) pyöräilyn pääreitti on asianmukaisesti priorisoitu merkitsemällä Kuikkulankadulta saapuvat ajoneuvot väistämisvelvollisiksi kärkikolmiolla. Näin jälkikäteen arvioituna voisi olla parempi jos kolmio olisi sijoitettu hieman taaemmas, nykyisessä paikassaan se ohjaa autot pysähtymään kohtaan jossa ne ovat jo alkaneet kääntymään, jonka vuoksi näkyvyys vasemmalle takaviistoon on huonompi.
Kuikkulankadulla puiston laidalla olevalta bussipysäkiltä 450 Kuraattorinpolku puuttuu pysäkin reunasta näkövammaisia opastava valkoinen huomiolaatoitus, jollainen on viime aikoina asennettu lähes kaikille uusille tai uusituille pysäkeille. Se puuttuu myös risteyksen toiselta pysäkiltä 446 Kuraattorinpolku, mutta se onkin nyt uudistetun alueen ulkopuolella.
Eräs tekninen yksityiskohta johon kiinnitin huomiota kadun valmistumisen jälkeen liittyy Kuraattorinpolun pientareella olevaan autopysäköintiin. Kyseinen pysäköintipiennar on asemakaavan puistoalueella, ei Kuraattorinpolun katualueella, jonka vuoksi tätä asiaa ei välttämättä ole ajateltu suunnittelussa. Kyse on siis siitä, että tieliikennelain mukaan pyöräkadulla muun moottoriajoneuvon kuin mopon saa pysäköidä vain merkitylle paikalle (ilman liikuntaesteisen pysäköintitunnusta). Pientareen paikkoja ei kuitenkaan ole merkitty yhtään mitenkään, eli lakiteknisesti vaikuttaa siltä, että sillä pysäköinti ei välttämättä ole sallittua. Asia on kuitenkin hieman epäselvä koska piennar ei ole katualueella, mitä toisaalta kadun käyttäjä ei voi tietää ilman kaupungin karttoihin tutustumista (jolloin hänen tulisi olettaa että pysäköinti ei ole sallittua).
Kokonaisarvio
Löysin sekä parannettavaa suunnittelun piiriin kuuluvista asioista että puutteita toteutuksessa – erityisesti reunakivien osalta. Kokonaisuudessaan pyöräilyolosuhteet ovat kutenkin parantuneet selvästi. Pyöräilijöille on levitetty punainen matto, joka on viesti pääreitin jatkuvuudesta ja on aikaisempaa pintaa tasaisempi ja leveämpi. Enää ei tarvitse väistää vastaantulevaa autoa kuoppaiselle, hiekkapintaiselle pientareelle, ja pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ei tarvitse jatkuvasti väistellä ikäviä lätäköitä. Autojen kuljettajatkin hyötyvät paremmasta asfalttipinnasta ja parannetusta hulevesien hallinnasta (jossa on kylläkin parissa kohdassa puutteita).
Halistentien risteys on nyt turvallisempi ja miellyttävämpi, kun kääntyvät autot eivät aiheuta vaaratilanteita ja ole väylän tukkeena. Keskustan päässä pyöräreitin jatkuvuus on entistä parempi ja Varsinais-Suomen puiston läpi kulkeva puistokäytävä on aikaisempaan hiekkapolkuun verrattuna ihanan tasainen, leveä ja vieläpä valaistu. Uudet väistämisvelvollisuudet ovat selkeämmät ja priorisoivat pyöräilyn pääreittiä. Lisäksi Kuikkulankadulla puiston laidalla olevalla pysäkillä bussimatkustajat on eroteltu aikaisempaa paremmin pyöräliikenteestä.
Ideaalisti myös puistokäytävällä olisi erillinen jalkakäytävä pyörätien rinnalla. En myöskään lähtökohtaisesti käyttäisi punaista väriä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä, mutta tässä tapauksessa sen funktio pyöräilyn pääreitin jatkuvuuden osoittajana on tärkeämpi kuin sen käyttäminen pyöräilyn ja jalankulun erottelun vahvistamiseen. Jalkakäytävä myös päättyisi joka tapauksessa viimeistään Civiksenpolulle tullessa, kyseinen itäisen ja läntisen Yo-kylän yhdistävä pyörätie onkin nyt selvä heikko lenkki parannetun Kuraattorinpolun ja Inspehtorinkadun välissä. Toivottavasti sille saadaan asiallinen eroteltu pyöräväylä ja jalkakäytävä pian.
Näiden havaintojen pohjalta Turpo esittää seuraavia muutoksia tehtäväksi mahdollisimman pian:
- Lisätään nopeusrajoituksen osoittava liikennemerkki kadun itäpäähän.
- Merkitään kadun varren autopaikat liikennemerkeillä.
- Mahdollisuuksien mukaan parannetaan kuivatusta kohdissa joihin muodostuu vesilammikoita (Halistentien risteys ja koira-aitauksen kulkuväylän kohta).
Ennen-jälkeen -kuvia
Ennen-kuvat on otettu syyskuun alussa 2023 ja jälkeen lokakuun lopussa 2025.
Kuvat: Olli Kurtti
