Toteutussuunnitelman aineisto: https://turunraitiotie.fi/etusivu/suunnitelmat-ja-selvitykset/toteutussuunnitelma/
Turun Polkupyöräilijät ry:n lausunto Turun raitiotien toteutussuunnitelmasta Satama–Varissuo
Haluamme kiittää Turun kaupunkia lausuntopyynnöstä. Kyse on kaupungin tärkeimmästä kaupunkikehityshankkeesta, ja on tärkeää että myös pyöräilyn etu huomioidaan niin hyvin kuin mahdollista. Ennen kaikkea haluamme korostaa, että näiden suunnitelmien tasoinen jalankulun ja pyöräilyn infra tulee toteuttaa joka tapauksessa, vaikka raitiotietä ei päätettäisikään rakentaa. Myös joukkoliikenteen väyliä ja etuuksia tulee kehittää vaikka päädyttäisiinkin bussivaihtoehtoon.
Saadaksemme tietoa yhdistyksemme jäsenten näkemyksistä, toteutimme jäsenkyselyn, jonka tulokset otettiin huomioon tämän lausunnon sisällössä. Kyselyyn saatiin 61 vastausta. Avoimeen tekstikenttään kirjoitti jotakin 34 vastaajaa. Vastaajista alle 5 ilmoitti ettei ole Turpon jäsen, näitä vastauksia ei huomioitu lopullisissa tuloksissa.
Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset
1. Miten näette raitiotien vaikuttavan Turun ja seudun kehitykseen muun muassa elinvoiman, kaupunkikehityksen ja liikkumisen osalta, joille Turun kaupunki, seutu ja valtio on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita?
Tutkimusten ja selvitysten perusteella raitiotiellä on hyvin toteutettuna huomattava potentiaali vaikuttaa kaikkiin näihin asioihin positiivisesti.
Raitiotie auttaa kehittämään maankäyttöä ja kaupunkiympäristöä suuntaan, joka mahdollistaa sen, että yhä useampi pystyy tekemään entistä suuremman osan arjen matkoistaan helposti pyörällä tai kävellen. Näin raitiotie edistäisi paikallisia, seudullisia ja valtakunnallisia tavoitteita kaikkien kestävien kulkumuotojen osalta. On selvää, että yhtä suuria vaikutuksia ei voida saavuttaa (super)bussivaihtoehdolla. Raideliikenne myös tutkimusten perusteella lisää joukkoliikenteen käyttöä busseihin verrattuna (ns. raidekerroin).
Maankäytön lisäksi tällainen suuri joukkoliikennehanke on erinomainen tilaisuus parantaa pyöräilyn ja jalankulun infrastruktuuria, vieläpä niin että siihen saadaan valtion tukea. Toteutussuunnitelmassa pyöräilyn ja jalankulun edistämisen tavoitteet on huomioitu hyvin, vaikka niissä onkin paikoin viilattavaa (tästä lisää alempana).
Jos raitiotietä ei päätetä rakentaa, näemme riskinä että vastaavaa suurta panostusta pyöräilyolosuhteisiin ei toteuteta ja että tärkeiden katujen uudistus viivästyy entisestään. Kun tehdään enemmän kerralla, saavutetaan synergiahyötyjä jotka vähentävät kustannuksia. Palasina tehty infra on myös helposti vähemmän yhtenäistä, ja poliittisessa päätöksenteossa tehdään herkemmin heikennyksiä pyöräilyn ratkaisuihin silloin kun suunnitelmat hyväksytään pala kerrallaan. Tässä tilanteessa olisi myös todennäköisempää, että keskustan pyöräilyn tavoiteverkkoa ei saada valmiiksi tavoitevuoteen 2035 mennessä.
2. Kannatatteko raitiotien rakentamista satama–Varissuo-reitille?
Suhtaudumme raitiotien rakentamiseen positiivisesti ensimmäisen kysymyksen vastauksessa mainituista syistä. Pidämme myös valittua reittiä toimivana.
Jäsenkyselymme tulos oli seuraava:
Kannatatko raitiotien rakentamista toteutussuunnitelman mukaiselle reitille satama–Varissuo?
Kyllä: 65 %
En: 20 %
En osaa sanoa / Neutraali: 15 %
Kun kysyimme pitäisikö Turpon tukea jotain tiettyä Turun joukkoliikenteen kehittämisen muotoa, ja jos kyllä, mitä, tulos oli seuraava:
(Kyllä yhteensä: 71,7 %)
Kyllä, Raitiotie: 55 %
Kyllä, Superbussi: 5 %
Kyllä, Nykyisen järjestelmän kehittäminen: 11,7 %
Ei: 6,7 %
En osaa sanoa: 21,7 %
3. Miten suhtaudutte raitiotien laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin?
Jos raitiotie päätetään rakentaa, ei ole järkevää toteuttaa vain yhtä linjaa. Seuraavat vaiheet tulevat lähtökohtaisesti halvemmiksi kilometriä kohden, koska moni kalliimmista asioista on rakennettu tai hankittu ensimmäisessä vaiheessa. Raision ja Kaarinan keskustat ovat luontevia laajenemissuuntia, ja raitiotiellä olisi suuri potentiaali vähentää näistä suunnista Turkuun suuntautuvaa autoliikennettä. Tämä vähentäisi päästöjä, parantaisi liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä, ja auttaisi vapauttamaan katutilaa muuhun käyttöön. Samalla raitiotie tukisi Turun lisäksi myös naapurikuntien ilmasto- ja liikennetavoitteita sekä kehittymistä paremmin kestäviä kulkumuotoja tukevaan suuntaan.
Katusuunnitelmista
Lausunnon liitteenä on palaute, jonka annoimme alustavista katusuunnitelmista syksyllä 2025. Haluamme sen lisäksi esittää myös seuraavat huomiot:
Katusuunnitelmassa ei ole yhteyttä Kurjenkaivonkentältä Kiinamyllynkadulle Hämeenkadun ja Joukahaisenkadun suuntiin. Odotettavissa on, että tässä tapahtuisi yksisuuntaisella pyörätiellä jonkin verran väärään suuntaan pyöräilyä. Kohdassa ei ole tilaa leventää pyörätietä jotta se voisi olla lyhyeltä matkalta kaksisuuntainen, joten parhaalta ratkaisulta vaikuttaa ylityspaikan tekeminen Kurjenkaivonkentän kohdalle. Tämä tarjoaisi myös sujuvamman yhteyden Lemminkäisenkadun toisen puolen pyörätieltä Kurjenkaivonkentälle.
Yleissuunnitelman liikennesuunnitelmaan sisältyi pyöräily- ja jalankulkuyhteys varikolle joka kiersi Revontulenkadun ja Kiertotähdentien osuuden, jolla pyöräily olisi samalla väylällä raitiotien kanssa. Varikon asemakaavassa tämän väylän pää on nimetty Merkuriuksenpoluksi. Tämä väylä tarjoaisi turvallisemman ja miellyttävämmän reitin varikon pyöräileville työntekijöille ja vierailijoille. Se myös sujuvoittaisi raitiovaunujen kulkua Revontulenkadulla ja Kiertotähdentiellä vähentämällä muuta liikennettä.
Olisiko Juhana Herttuan puistokadun varren tonttiliittymät (PL 170 ja 210) mahdollista toteuttaa ylijatkettuina?
Jäsenkyselyssä tuotiin esille huoli siitä, että Humalistonkadulla taksit saattaisivat pysähtyä tai pysäköidä pyörätielle kadulla olevien yökerhojen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että sivukaduille saadaan toimivat paikat takseille. Nykyään pyörätiellä pysähtyminen on ongelma Yliopistonkadulla, tämäkin tulee huomioida. Ilmeisesti Humalistonkadun joukkoliikenneosuudella on tarkoitus kieltää taksilla ajo, mutta liikenteen teemakartasta puuttuu sen kieltävä merkki Eerikinkadun risteyksestä.
Muita huomioita
On väistämätön tosiasia, että kiskojen välissä pyöräily on epämukavaa ja jonkin verran vaarallistakin, mikä tekisi Eerikinkadusta ja varikon yhteydestä pyöräilijän näkökulmasta epämiellyttäviä. Raitiotiellä on kuitenkin busseihin verrattuna pyöräilyn näkökulmasta muitakin etuja kuin ensimmäisen kysymyksen vastauksessa mainitut asiat. Raitiovaunun paremmin ennustettavissa oleva kulku tekee liikenneympäristöstä ennakoitavamman, ja vaunun perä ei heilu ja oikaise samalla tavalla kuin bussin, etenkin pidemmän sellaisen. Joukkoliikenneväylän pinnan painuminen on suurempi ongelma busseilla (etenkin kun superbussiselvityksessä oletetaan että väylää ei rakennettaisi yhtä painumattomaksi kuin ratikalle), millä on merkitystä joukkoliikenneväylän ylityskohdissa ja osuuksilla joilla pyöräily on joukkoliikenneväylällä. Epätasainen painuminen haittaa myös kunnossapitoa. Bussien renkaista lisäksi irtoaa pienhiukkasia, joita ratikan pyöristä ei irtoa.
Lisäksi pidämme tärkeänä sitä, että raitiovaunu on bussia esteettömämpi. Vaunu pysähtyy luotettavasti aina yhtä lähelle pysäkin reunaa pahimmillakin talvikeleillä.
Rakentamisvaiheen aikana, on tärkeää että kaupunkilaisilla ja Turpon kaltaisilla toimijoilla on toimivat kanavat antaa palautetta väliaikaisista liikennejärjestelyistä. Palautteisiin tulee myös reagoida nopeasti. Ideaalia olisi, jos pääsisimme kommentoimaan ratkaisuja jo ennen käyttöönottoa.
Pidämme hyvänä periaatetta jossa kaduilla pyritään katkaisemaan moottoriliikenteen läpiajo rakentamisen ajaksi. Niin saadaan vähennettyä rakentamiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia. Lisäksi ratkaisu parantaa työmaiden ympäristön turvallisuutta ja saattaa mahdollistaa parempien jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjen toteutuksen. Myös periaate, että poikkeusreitit säilyvät samoina mahdollisimman pitkään, on kannatettava.
On tärkeää, että ainakin osa pysäkkien yhteydessä olevista pyörätelineistä katetaan. Tärkeintä se on pysäkeillä, joille odotetaan kohdistuvan eniten liityntäliikennettä pyörällä.
Onko suunnittelussa huomioitu Föli-fillariasemien sijoittuminen reitin varrelle? Tampereen raitiotien suunnitteluohjeessa todetaan, että
“Pysäkkien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös raitiotieliikennöinnin muihin liikennepalveluihin yhdistävien matkaketjujen sujuvuus. Raitiotiepysäkin yhteyteen voi olla tarve varata tila esimerkiksi taksi- ja kaupunkipyöräasemille sekä niiden väyläjärjestelyille. Esimerkiksi Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän palvelualueella tulee kaikille raitiotiepysäkeille varata tila vähintään kymmenen pyörän kaupunkipyöräasemalle.” (Luku 6.4.)
Mielestämme samaa periaatetta tulee noudattaa myös Turussa. On myös tärkeää, että tarkastellaan Fölläriasemien verkostoa pysäkkien lähiseuduilla. Toimivalla asemaverkostolla voidaan merkittävästi laajentaa pysäkkien saavutettavuusaluetta.
Pyöräilyn ja jalankulun priorisointi tulee huomioida liikennevalojen suunnittelussa, erityisesti näiden kulkumuotojen pääreiteillä. Olisi hienoa jos voitaisiin käyttää nykyistä älykkäämpiä ja paremmin liikennetilanteeseen reagoivia valoja, joita löytyy esimerkiksi Alankomaista.
Varikolle tulee toteuttaa työntekijöille riittävästi pyöräpysäköintiä, säältä suojattuna, sekä mahdollisuus sähköpyörien lataamiseen työpäivän aikana.
Yksi myös jäsentemme mainitsema asia jota pidämme tärkeänä on, että raitiovaunuissa on pyöränkuljetusmahdollisuus. Se olisi hyvin hyödyllinen silloin, kun pyörästä vaikkapa yllättäen puhkeaa kumi tai kun se täytyy viedä huoltoon. Ratikoissa onkin sitä varten enemmän tilaa kuin busseissa, ja myös tasaisempi kulku on eduksi. Pidämme Tampereen mallia jossa pyörälle on ostettava kertalippu toimivana.
Turussa 2.3.2026
