Palaute Turun raitiotien alustavista katusuunnitelmista reitillä satama–Varissuo 9/25

Vastaanottaja: Turun Raitiotie Oy

Suunnitelmat: https://turunraitiotie.fi/etusivu/suunnitelmat-ja-selvitykset/alustavat-katusuunnitelmat/

Haluamme kiittää kokonaisuudessaan hyvin laadituista suunnitelmista, jotka parantavat pyöräilyn edellytyksiä koko raitiotien vaikutusalueella. Ne tuovat kaivattua parannusta useille kaduille etenkin keskustan alueella ja ovat iso harppaus eteenpäin pyöräilyn edistämissuunnitelmien toteutuksessa. Raitiotien rakentaminen on iso tilaisuus kaupunkiympäristön parantamiseen joukkoliikenteen lisäksi jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja kaupunkiluonnonkin kannalta, johon kannattaa tarttua – varsinkin kun sen myötä saataisiin valtion avustusta katujen saneeraukseen ja uudistamiseen.

Kuten lähes kaikkien suunnitelmien kohdalla, keksimme näistäkin kuitenkin jonkin verran kehitettävää. Alla ovat huomiomme ja parannusehdotuksemme.

Koko reitti

• On tärkeää varmistaa, että kiinteät esteet ovat riittävän kaukana pyöräteiden reunoista.
• Monesta risteyksestä puuttuu suojatien raidat pyörätien yli kohdissa, joissa tyypillisesti ajoradan tai raitiotien ylittävä suojatie jatkuisi pyörätien yli.
• Risteyksissä olisi hyvä olla enemmän pyörätien suunnan osoittavia nuolia yksisuuntaisilla pyöräteillä, erityisesti paikoissa joissa yksi- ja kaksisuuntaiset pyörätiet kohtaavat.
• Jatkosuunnittelussa on mietittävä pyöräteiden keskinäiset väistämissuhteet ja tarvittaessa merkittävä ne kärkikolmiolla ja väistämisviivalla.
• Mietimme, voisiko joihinkin pyöräteiden keskinäisiin risteyksiin valo-ohjatuissa risteyksissä merkitä pysähtymiskieltoalueen tiemerkinnällä M18 risteysruudutus. Alueet merkittäisiin kohtiin, joissa valojen vaihtumista odottavat pyöräilijät blokkaisivat risteävään suuntaan kulkevien pyöräilijöiden reitin. Alla kuvassa 1 on esimerkki alueiden sijoituksesta Ruissalontien ja Kirstinpuistonkadun risteyksessä.

Katusuunnitelmien ulkopuolisena asiana haluamme ehdottaa, että raitiotien rakennustöiden aikana pidempiaikaisten kiertoreittien opastus toteutettaisiin samalla tavalla kuin Tampereella rakenteilla olevan raitiotien Pirkkala–Linnainmaa -laajennuksen työmaalla. Siellä on käytössä pysyvien pyöräilyn ja jalankulun opasteiden malliset, mutta keltaiset kyltit, joista voi lukea tästä tiedotteesta: https://pirkkalalinnainmaa.fi/tampereen-kaupunki-pyorailyn-paareitit-opastettu-kiertoreiteille-pirkkala-linnainmaa-raitiotien-rakentamisen-ajaksi/

Satama – vanha asema

• Satamakadun rinnalla kulkeva raitiotie, ylityspaikka kohdassa PL 270: Olisiko pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väylän väliin mahdollista lisätä vastaava erottelukaista kuin seuraavassa ylityksessä (PL 410)?
• Juhana Herttuan puistokadun ja Hoviväenkadun risteyksessä puistokadun ylitysjärjestelyt pyöräilijöille eivät ole aivan loogiset. Ne on suunniteltu kuin pyöräily olisi Hoviväenkadulla ajoradalla nykyisen kaksisuuntaisen pyörätien sijaan. Ajoratapyöräily voisikin olla järkevää Hoviväenkadun kaltaisella lyhyellä tonttikadulla, tosin tekisimme luultavasti katuun ajonopeuksia alentavia muutoksia.
  • Jos Hoviväenkadulla säilytetään kaksisuuntainen pyörätie, olisi selkeämpää toteuttaa Juhana Herttuan puistokadun ylitys suojatien viereen sijoitettavana kaksisuuntaisena ylityskohtana. Se helpottaisi ajosuoritusta etenkin erikoispyörillä ja saattaisi myös olla turvallisempi. Lisäksi:
    • Koska vasemmalle kääntyvien pyöräilijöiden odotustasku voidaan poistaa, saadaan puistokadun suuntaisesta jalankulkureitistä suora.
    • Hoviväenkadun pyörätieltä vasemmalle kääntyvien pyöräilijöiden tarvitsee odottaa valoissa vain kerran, kahden kerran sijaan.
• Pyöräilijöiden reitti Herttuanaukion itäpuolella saisi erottua nykyistä paremmin.
• Suunnitelmassa Kolmen Katariinan bulevardin pyöräteitä on kavennettu 2,5 metristä 2 metriin. Mielestämme olisi hyvä jos ne pidettäisiin leveämpinä. Jos joukkoliikennepysäkkien on tarpeen olla nykyisiä bussipysäkkejä leveämpiä, voivat pyörätiet olla kapeampia niiden kohdalla.
• Ruissalontien ja Kirstinpuistonkadun risteyksessä olisi nähdäksemme loogisempaa, jos kaikki pyöräilijöiden ajoradan ja raitiotien ylitykset olisivat yksisuuntaisia. Tämä parantaisi yksisuuntaisten järjestelyjen noudattamista. Moni Kirstinpuistonkadulta vasemmalle Ruissalontielle kääntyvä ei luultavasti noudattaisi yksisuuntaisuutta, mutta tätä reittiä kulkevia olisi oletettavasti erittäin vähän. Kaksisuuntaiselta pyörätieltä risteykseen tultaessa on tehtävä selväksi että vain oikealle kääntyminen on sallittua.
• Radanvarren pyörätie ja jalkakäytävä ovat liian kapeita. Raitiotien yleissuunnitelmaan verrattuna on myös ikävää, että pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat ylittämään raitiotien useammin, ja että radanvarren pyörätie liittyy selvästi kömpelömmin Kirstinpuiston eteläpuolen eroteltuun pyörätiehen.
  • Jos pyörätien ja jalkakäytävän leventäminen ei ole mahdollista, voisi olla parempi tehdä väylästä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jolla emme käyttäisi punaista asfalttia.
• Vanhan aseman edustalla on tärkeää, että Ratapihankadun puoleinen sekä radanvarteen johtava pyörätie erottuvat riittävän hyvin jalankulkualueista.
• Suunnitelmien nähtävillä olon aikana on nettisivuille lisätty uusi versio vanhan aseman edustan suunnitelmasta. Siinä on lisätty toinen Ratapihankadun suuntainen pyöräväylä joka menee raitiotiepysäkin ja asemarakennuksen välistä. Ymmärrämme väylän tarkoituksen, mutta kyseenalaistamme kuinka mielekästä sen merkitseminen kyseiseen kohtaan on. Kyse on hyvin jalankulkuvaltaisesta kohdasta, jolla pyöräilijöiden väylän viereiset jalankulkualueet jäisivät hieman ahtaiksi, ja jalankulkijat eivät tässä välttämättä kunnioittaisi pyöräväylää kovinkaan hyvin – varsinkin jos asemarakennukseen tulee suurempia joukkoja houkuttelevia toimintoja, tai silloin kun tulevalla areenalla ja elämyskeskuksessa on tapahtumia. Voisi olla parempi jättää tämä alueen osa jäsentelemättömäksi torimaiseksi alueeksi, jolla pyöräily on sallittua.

Humalistonkatu – Hämeenkatu

• Aninkaistenkatu Eerikinkadun pohjoispuolella:
  • Aninkaistenkadun suunnitelma näyttää kokonaisuudessaan hyvältä. Se tuo kaivattua helpotusta keskustan läpi pyöräilyyn, parantaa kadun varren kiinteistöjen saavutettavuutta ja luo paljon viihtyisämmän katuympäristön.
  • Linja-autopysäkkien katosten yhteydessä tulee olla jalankulkijoita ohjaavat kaiteet ainakin pyörätien kulkusuunnassa katosten jälkeen.
• Tuomiokirkolta Vähätorille kulkee nykyään paljon pyöräilijöitä. Suunnitelman tilanteessa tämän välin kulkeminen vaatisi koukkausta Eerikinkadun risteyksen kautta tai jotain muuta kautta kiertämistä. Näiden suunnitelmien toteutuminen muuttaa pyöräilijöiden reittejä keskustassa ja mahdollisesti vähentää kulkutarvetta tällä välillä, mutta toisaalta Linnankadun pyöräväylien rakentaminen voi taas lisätä sitä.
  • Mielestämme tulisi harkita, voidaanko Tuomiokirkkosillan länsipuolisesta pyörätiestä tehdä kaksisuuntainen välillä Itäinen Rantakatu – Vähätori. Kuulimme suunnitelmien esittelytilaisuudessa suunnittelijalta, että vastasuuntaan pyöräilyyn onkin varauduttu tekemällä tästä osuudesta leveämpi. Jos kaksisuuntainen pyöräily sallitaan, tulee pyörätietä leventää 2,5 metriin jotta päästään suunnitteluohjeen minimiin.
  • Jos osuudesta tehdään kaksisuuntainen, tulee kiinnittää erityistä huomiota ohjaukseen suuntaisuuden muutoskohdassa.
• Pyörätiet Vanhan Suurtorin ja Hämeenkadun välillä ovat pahasti alimittaiset, yhtä leveät kuin leveimmät lain sallimat polkupyörät. Ymmärrämme, että muidenkin kadun osien mitoitus on minimoitu, emmekä ainakaan kannata sitä että tilaa otettaisiin jalkakäytäviltä. Vasemmalle kääntyvän ajokaistan poistamista on mielestämme syytä tarkastella.
• Aninkaistenkadulla ja Uudenmaankadulla välillä Eerikinkatu – Hämeenkatu sekä Sirkkalankatu – Itäinen Pitkäkatu pyörätiet eivät ole riittävän leveitä laatukäytävälle. Näiden osuuksien välissäkin leveys ei vastaa reitin käyttäjämäärien mukaista mitoitusta.
• Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksen pohjoisnurkassa, Hämeenkadun pohjoispuolella olevalla pyörätiellä, voisi olla järkevää merkitä pysäytysviiva jonka takana odotetaan valojen vaihtumista ennen suojatien kohtaa, jotta pyöräilijät eivät tuki suojatietä ja jotta suojatien jälkeen jää tilaa Uudenmaankadulta vasemmalle Hämeenkadulle kääntyville.
• Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksestä koilliseen lähdettäessä Hämeenkadun kaakkoislaidan pyörätie näyttää kaventuvan n. 1,25 metriin. Tämä on liian kapea, ja se tulee leventää pyöräliikenteen suunnitteluohjeen minimiin eli 1,5 metriin.
• Hämeenkadun pyörätiet eivät muutenkaan ole niin leveät kuin suunnitteluohjeen mukaan laatukäytävällä pitäisi olla, ottaen huomioon odotettavissa olevat käyttäjämäärät.
• Uudenmaankatu Hämeenkadun eteläpuolella:
  • Suunnitelma on huomattava parannus nykytilanteeseen verrattuna niin pyöräilijöiden, jalankulkijoiden kuin katuvihreänkin kannalta. On hyvä että myös busseille on saatu omat kaistat.
  • Linja-autopysäkkien katosten yhteydessä tulee olla jalankulkijoita ohjaavat kaiteet ainakin pyörätien kulkusuunnassa katosten jälkeen.

Kiinamyllynkatu – Varissuo

• Kupittaan kampuksen pysäkin vieressä kohta, jossa kaksisuuntainen pyörätie päättyy ja yksisuuntainen alkaa, on suunniteltu hyvin.
• On epäselvää, onko Kupittaan kärjen pysäkillä kaiteet odotustilojen reunoissa. Niitä tulee käyttää kuten muillakin pysäkeillä.
• Jaanintien ja Västäräkinkadun risteyksessä tulee huomioida pyöräilijöiden kulku Jaanintien pyörätieltä Västäräkinkadulle.
• Siirtymä Västäräkinkadun pyöräkadulta Keltasirkunkadun pyörätielle on suunniteltu hyvin.
  • Västäräkinkadun eteläosalta pyöräkadulle tuleva ajoradan liikenne tulee merkitä väistämisvelvolliseksi liikennemerkillä ja tiemerkinnällä.
• Keltasirkunkadun pyörätie ja jalkakäytävä ovat liian kapeita. Pysäkin odotustilan reunakiven ja mahdollisesti myös kaiteen ja pysäkkikatoksen läheisyys kaventavat pyörätietä entisestään.
• Littoistentien ja Valpuri Innamaan kadun risteyksessä punaisen värin tulee jatkua ainakin pyörätien jatkeella, mielellään koko erillisellä pyörätiellä.
• Littoistentien ja Karvataskunkadun risteyksessä ajoradan geometria vaikuttaa varsin loivalta varsinkin Littoisten suunnasta Karvataskunkadulle käännyttäessä. Olisi hyvä jos sitä saataisiin tiukennettua, tarvittaessa esimerkiksi yliajettavia kiveyksiä hyödyntäen.
• Otto Korhosen kadulla ja Pihkalankadulla näyttää siltä että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä päällystettäisiin punaisella asfaltilla – mielestämme punaista väriä lähtökohtaisesti ei tule käyttää kun pyöräily ja jalankulku on yhdistetty, varsinkin muilla kuin pää- ja aluereiteillä.
• Karvataskunkadun ja Suurpäänkadun jalkakäytävät ovat kapeat. Olisi hyvä jos niitä saataisiin levennettyä edes paikoittain.

Turussa 29.9.2025