Pyöräilyn edistäminen on samalla kaupunkiympäristön muokkaamista houkuttelevammaksi myös muulle liikenteelle, yrityksille ja asukkaille. Keskustan kattonopeuden laskeminen ja keskusta-alueen tavoitenopeusrajoitus 30 km/h on tällainen todella laajaa ihmisjoukkoa koskeva muutos. Yhden yksinkertaisen ja hyvin toteutettuna edullisen toimenpiteen avulla saadaan keskusta-aluetta muutettua turvallisemmaksi, terveellisemmäksi, elävämmäksi ja paremmin kaikki liikennemuodot huomioon ottavaksi.
Alennettu nopeusrajoitus on laajalti käytetty ja hyväksi todettu kaupunkiympäristön kehittämisen keino monissa Euroopan maissa. Helsinki laski nopeusrajoituksia laajasti vuonna 2004 ja seuraavaksi nopeusrajoituksia laskee Tampereen kaupunki. Olisiko nyt Turun aika?
Alemmalla nopeusrajoituksella tehdään liikenteestä helpommin havainnoitavaa ja lyhennetään jarrutusmatkoja. Samalla saadaan myös pienennettyä pysähtymismatkaa ennen suojatietä. Esimerkiksi 30 km/h ajava autoilija saa sekunnin reaktioajan jälkeen auton pysäytettyä siinä vaiheessa, kun 40 km/h ajavalla on nopeutta vielä liki 30 km/h. Onnettomuuksien määrä vähenee ja lisäksi jäljelle jäävien onnettomuuksien vakavuusaste pienenee törmäysnopeuden tippuessa. Näillä on suuri merkitys yhteiskunnalle koituville kustannuksille. Esimerkiksi Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Nopeusrajoitukset Helsingissä kertoo, että vaikka Helsingissä nopeusrajoitusten muutos maksoi noin 300 000 euroa, niin onnettomuuksien kustannusten vähenemisen kautta säästö yhteiskunnalle oli noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Turvallisuuden parantamiseksi alempi kattonopeus keskusta-alueella on edellä esitetyistä syistä kannattava. Korkeampia kattonopeuksia keskusta-alueella on myös vaikea perustella matka-aikaan liittyvillä syillä. Esimerkiksi Helsingissä alennettujen nopeusrajoitusten kaduilla matka-aika kasvoi vain 1 %, kun vertailukaduilla matka-aika kasvoi 3 %, jonka katsottiin johtuvan yleisestä liikennemäärän lisääntymisestä.
Kun autoilla ajetaan hitaammin, pysähdysten osuus laskee. Autoilla pystytään näin liikkumaan tiiviimmin turvavälien pienentyessä ja joustavuuden lisääntyessä, liikennevaloja on myös helpompi rytmittää säännölliseen liikennevirtaan. Tasaisemmilla nopeuksilla vähenevät tarpeettomat kiihdytykset ja sitä myötä liikennemelu vähenee huomattavasti. Lisäksi hiljaisemmat vauhdit vähentävät ajoratojen kulumista ja katupölyä sekä tärinän aiheuttamaa haittaa rakennuksille.
Turussa on paikoin poikkeuksellisen leveä katuja ja katutilasta suurin osa on varattu ajoradoille ja parkkipaikoille. Leveät ajoradat provosoivat ylinopeuteen ja tekevät katutilasta ajoneuvojen ulkopuolella turvattoman tuntuisen. Rajoituksen muuttamisen yhteydessä kannattaakin tehdä pientä liikenneympäristön muokkaamista korottamalla suojatiealueita, tekemällä hidastetöyssyjä ja leventämällä jalkakäytäviä.
Leveämmät jalkakäytävät mahdollistavat esteettömän liikkumisen ja antavat yrityksille enemmän mahdollisuuksia käyttää liikkeiden edessä olevaa tilaa. Samalla pyöräilijöitä voidaan säännöllisemmin ohjata rauhallisemmiksi muuttuneille ajoradoille ja tarve pyöräväylien rakentamiselle keskusta-alueella vähenee. Pyöräily ajoradalla tekee pyöräliikenteestä ennakoitavampaa ja jättää enemmän tilaa jalankulkijoille.
Turun keskustasta on tehtävissä 30 km/h nopeusrajoituksen myötä elävämpi, turvallisempi ja houkuttelevampi. Turku ansaitsee uuden nopeusrajoituksen.
Julkaisemme jokaisesta kuntavaaliteesistä blogikirjoituksen, jossa avataan teesien taustoja ja perusteita. Turun polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit ja teesit allekirjoittaneet ehdokkaat: http://www.pyoravaalit.fi/turku
