Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelmaa keskustan pyörätieverkostosta vuodelta 1986 ei käytännössä ole toteutettu.

Saara_Ilvessalo

Saara Ilvessalo

Pyörätieverkostosta on vuosien mittaan tehty useita valtuuston päätöksiä (1997 keskustan kehittämissuunnitelma, 2001 kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä ja 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma), mutta rakentaminen ei ole edennyt.

Pyöräily nousi taas agendalle joulukuun alussa, kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi virkamiesten esittämät Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt.

Turun uusi Kirjastosilta valmistui ja avattiin pyörä- sekä kävelyliikenteelle 3. joulukuuta 2013. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon Turku monissa strategioissaan on sitoutunut. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.

Ongelma sillalle ja sieltä pois liikuttaessa on, ettei silta nykyisellään johda mistään minnekään. Rettiginrinnettä Hämeenkadulle jatkettaessa pyöräväylät loistavat poissaolollaan, ja Kirjastosillalta keskustaan päin tultaessa törmätään yksisuuntaiseen Kauppiaskatuun, jota ei pääse ajamaan kohti Kauppatoria tai muuta keskustaa. Käytännössä liikennejärjestelyt ohjaavat pyöräilijän tällä hetkellä ajamaan laittomasti vastavirtaan yksisuuntaista katua.

Tämän ongelman välttämiseksi viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti jo luonnosvaiheessa, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Itse kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”. Myöhemmin viranhaltijat lupailivat sillan ympäristöön uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat pyöräilyn sillalle Kauppatorin ja Hämeenkadun suunnista.

Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja muutoksia liikennevalojärjestelyihin Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteyksessä

Kiinteistöliikelaitoksen käsittelyssä oli 11.12.2013 Kirjastosillan läntisen puolen yhteydet Aurajoelta Kauppatorille ja aina Yliopistonkadulle asti. Virkamiesesityksenä oli, että väliaikaisena ratkaisuna ennen Kauppatorin kaavatilanteen ratkeamista kirjaston kortteli pysyisi ennallaan, Börsin korttelin kohdalla Kauppiaskatu kaksisuuntaistettaisiin kaikille ajoneuvoille ja Kauppatorin korttelissa tehtäisiin Wiklundin puolelle pyöräkaista, jota pitkin pyöräilijät voivat ajaa Eerikinkadulta Yliopistonkadun suuntaan. Turun keskustan kehittäminen on vuosikymmenet ollut käytännössä jumissa Kauppatorin alle suunnitellun toriparkin takia. Tällä hetkellä toriparkin sisältävää kaavaa puidaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jotka päättänee kaavan laillisuudesta kevään aikana.

Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja muutoksia liikennevalojärjestelyihin Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteyksessä. Pyöräilijät olisivat käyttäneet ajorataa, kuten suurimmassa osassa muutakin keskustaa, ja kadunvarsipysäköinti olisi jatkunut kadun molemmin puolin. Torin korttelissa ratkaisu olisi edellyttänyt liikennemerkkimuutoksia, ajoratamaalausten uusimista ja kahden liikenteenjakajan rakentamista sekä yhden liikennevalo-opasteen lisäämistä Yliopistonkadun risteykseen. Pysäköintipaikkojen määrä ja Kauppiaskadun torin puoleisen reunan järjestelyt esitettiin jäävän ennallaan: Suunnittelussa oli lähdetty siitä, että pyöräilyn alta ei häviä yhtään parkkipaikkaa. Työn kustannuksiksi oli arvioitu 40 000 euroa.

Lopullisessa äänestyksessä listaesitystä kannattivat kuitenkin vain Vihreiden ja Keskustan edustajat. Hylkäävän esityksen teki Kokoomuksen Anne Aholainen ja sitä kannatti SDP:n Henry Toivari. Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten edustajat toivovat uutta esitystä, jossa pyöräily on ohjattu Linnankadun yläpuolella muualle kuin Kauppiaskadulle.

Äänestyksen jälkeen johtokunta siis hylkäsi liikennesuunnitelmien muutoksen, mikä tarkoitti käytännössä, että niiden valmistelu loppui ja tilanne jatkui entisellään: Sillalta ei päässyt ajamaan torille, ja liikkuminen muihinkin suuntiin jokivartta lukuunottamatta piti hoitaa vaarallisesti autojen seassa. Hylkäyksen puolesta äänestäneet perustelivat kantaansa liikenneturvallisuudella, mikä argumenttina kuitenkin arvelluttaa: Liikennejärjestelyt olisivat olleet huomattava parannus nykyiseen myös turvallisuusnäkökulmasta.

Turun Polkupyöräilijät toivoo kaupunginhallitukselta viisautta nähdä liikennesuunnittelua pyöräilijän silmin – Se edistää paitsi turvallisuutta, myös autoliikenteen sujuvuutta.

Turun Polkupyöräilijät vaati kiinteistöliikelaitoksen päätöksen jälkeen, että kaupunginhallitus ottaa asian uuteen käsittelyyn. Yhdistyksen järjestämä pyörämarssi toimivampien pyöräjärjestelyjen puolesta kulki päätöksen jälkeisenä lauantaina pikkupakkasessa Akatemiatalolta Kirjastosillan kautta Kauppatorille ja takaisin. Mielenosoitus keräsi parissa päivässä 200 osallistujaa ja runsaasti mediahuomiota.

Turun kaupunginhallitus päättikin kokouksessaan 17.12.2013 ottaa käsittelyynsä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan päätöksen hylätä liikennejärjestelyiden muutos. Kaupunginhallitus käsittellee asian tammikuun aikana.

Turun Polkupyöräilijät toivoo kaupunginhallitukselta viisautta nähdä liikennesuunnittelua pyöräilijän silmin – Se edistää paitsi turvallisuutta, myös autoliikenteen sujuvuutta. Kuten muutkin modernit suomalaiset ja eurooppalaiset kaupungit, myös Turun pitäisi ymmärtää pyöräilyn hyödyt ja rooli modernissa kaupunkiliikenteessä. Keskustan pyöräväylillä parannetaan paitsi pyörä-, myös autoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Väliaikaratkaisuna Kauppiaskadun liikenne tulee kaksisuuntaistaa hylätyn suunnitelman mukaan vähintään Kauppatorille asti, ja myös kirjaston korttelin kohdalla pyöräily torin suunnalta sillalle on sallittava suoraan kiertämättä tien oikealla puolella olevan pysäköintialueen kautta. Pidemmällä muutaman vuoden tähtäimellä koko keskustaan tarvitaan kunnolliset pyöräväylät ja pyöräparkkeja. Pyöräily Kirjastosillalle pitää mahdollistaa myös Hämeenkadulta jatkamalla pyörätietä Kaskenkadulle asti. Keskustassa pitää päästä pyöräilemään turvallisesti ja tehokkaasti pyöräväyliä pitkin ilman turhaa mutkittelua.

Kirjoittaja on oikeusnotaari, oikeustieteen opiskelija, kaupunginvaltuutettu, rakennuslautakunnan pj ja Turun vihreiden puheenjohtaja. Ehdolla Euroopan parlamenttiin 2014.