Polkupyörä on ajoneuvo, pyöräily on liikennettä

Polkupyörällä liikkuva on ajoneuvon kuljettaja niin käytännössä kuin lainkin silmissä. Polkupyörä on osa liikennettä ja polkupyörä on liikenneväline. Yhä useampi Turkulainen valitsee arjen liikennevälineekseen polkupyörän, koska pyöräily on edullista, tehokasta ja mukavaa. Mikäli pyöräliikennettä ei huomioida suunnittelussa osana liikennettä, yhteentörmäykset sekä fyysisellä että sanallisella tasolla ovat väistämättömiä. Sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan pyöräliikenneväyliin sijoitetulla eurolla saadaan aikaan 8 euron tuotot. Panostaminen siis kannattaa. Haluamme tehdä Turusta Suomen parhaan pyöräilykaupungin, jossa kaikki liikennemuodot voivat liikkua turvallisesti, sujuvasti ja sovussa.

Turun Polkupyöräilijöiden teesit:

1. Polkupyörä on liikenneväline ja ajoneuvo.
2. Polkupyöräily on pyöräliikennettä.
3. Polkupyörät liikkuvat pyöräliikenneväylillä.
4. Arkipyöräily ei ole harrastusta tai liikuntaa.
5. Polkupyöräily ei ole kevyttä liikennettä.
6. Jalankulkijat ja pyöräilijät tulee erottaa toisistaan kaikkialla, selkeästi ja yksiselitteisesti.
7. Pyöräliikenneväylä voi olla pyörätie, pyöräkaista tai pyöräkatu. Pyörätie ei ole ainoa vaihtoehto.
8. Polkupyörille tulee olla riittävästi turvallisia, selkeitä ja toimivia pysäköintialueita.
9. Polkupyöräilijä on autolijan paras ystävä.
10. Pyöräilykaupunki on viihtyisä, turvallinen, tehokas ja tuottava kaupunki.

Turun Polkupyöräilijät ry:n tavoitteena on edistää pyöräilyä ja pyöräilykulttuuria kaikista näkökulmista. Positiivisesti. Pyöräilyolosuhteiden ja –kulttuurin kehittäminen on meidän kaikkien yhteistä katutilaa käyttävien etu. Turussa riittää kehittämistä sekä liikennesuunnittelussa että yhteisessä katutilassa liikkuvien korvien välissä. Jälkimmäiseen pyrimme vaikuttamaan esim. järjestämällä kaupunkipyöräilykursseja, joissa opettelemme pyöräilyä pyörätieverkoston ulkopuolella. Toivomme että sekä pyöränsä ydinkeskustan ulkopuolelle jättävät sekä jalkakäytävällä pyöräilevät uskaltautuisivat liikkelle autojen vierelle, missä ajaminen on tilastollisestikin turvallisempaa kuin jalkakäytävällä tai yhdistelmäväylällä ajaminen. Tulemme myös järjestämään kiinnostuneille yhteisöille ja organisaatiolla erilaisia arkipyöräilyyn liittyviä koulutuksia ja kursseja. Liikennesuunnitteluun haluamme vaikuttaa tuomalla pyörällä liikkuvien äänen kuuluviin jo suunnitelmien laatimisvaiheessa. Autoilijoiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asettaminen vastakkain ei ole kenenkään etu.

Liikennesuunnittelijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden on kaikkien ymmärrettävä, että arkipyöräily on osa liikennettä, ei liikuntaa tai vapaa-ajan harrastelua. Arkipyöräilijä ei harrasta pyöräilyä, samalla tavalla kuin arkiautoilija ei harrasta autoilua. Pyöräilijä ei myöskään ole jalankulkija, vaikka hänet useimmiten pakotetaan liikkumaan samalla väylällä. Kun pyöräilijä rinnastaa itsensä jalankulkijaan, hän myös käyttäytyy kuin jalankulkija. Kun taas pyöräilijä ymmärtää olevansa osa liikennettä ja että häneen kohdistuvat samat liikennesäännöt kuin autoilijaan, myös käyttäytyminen muuttuu. Samalla myös autoilija oppii ottamaan kaksipyöräiset liikennevälineet paremmin huomioon.

Yhä useampi turkulainen käyttää polkupyörää jokapäiväisessä liikkumisessaan ympäri vuoden, iästä, koulutuksesta tai tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi Turun Polkupyöräilijät ry:n jäsenten keski-ikä on 41 vuotta.  Jäsenistämme nuorin on 17-vuotias ja vanhin 69-vuotias. Pyöräiljöitä ei voi siis enää sijoittaa vain yhteen demografiseen lokeroon. Myös yhä useampi turkulainen pyöräilee keskustaan, tai haluaisi pyöräillä keskustaan ostoksille. Kun pyöräliikenteelle raivataan tilaa keskustan kivijalkakauppojen tuntumasta, on tällä kansainvälisten tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus liiketoimintaan. Yhden auton pysäköintipaikalle kun mahtuu jopa 10 polkupyörää ja autoliikenteen väheneminen kauppakaduilta lisää samassa suhteessa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määrää. Kävellen tai pyörällä kaupan ohi kulkeva kun pysähtyy autolla ohi huristavaa herkemmin katselemaan näyteikkunoita ja pistäytyy myös liikkeeseen.

Turpon tavoitteena on Turku, jossa kaikkien on mukavampi liikkua ja missä yhä useampi autoilija voi todeta pyöräilyn autoilua järkevämmäksi liikkumismuodoksi alle 10 kilometrin matkoilla. Tämä haaveen toteutumiseksi tarvitaan loogisia, turvallisia sekä jalankulkijoista selkeästi erotettuja pyöräliikenneväyliä, joilla pyöräiljät pystyvät liikkumaan riittävän nopeasti, sujuvasti ja ilman turhia pysähdyksiä. Tavoitteen toteutuminen vaatii laajaa ajattelutavan muutosta päättäjiltä ja liikennesuunnittelijoilta, mutta tämä kannattaa ja hyödyttää meitä kaikkia.