Turun arkea (kuvat: Tapani Aalto, Tero Rantaruikka, Antti Turkko, Risto Leino, Sami Tapio.

Turun arkea. Kaikissa tapauksissa pysäyttäminen on sallittua ajoradalla tai paikan välittömässä läheisyydessä on merkittyjä pysäköintipaikkoja. (kuvat: Pyöräily Turussa ja Minä pysäköin pyörätielle Facebook-ryhmistä)

Rakennustyömaa Peltolantiellä Turussa. Pyöräilijä lähtee ohittamaan pyörätielle parkkeerattua kuorma-autoa. Pyöräilijän ohittaessa kuorma-autoa, kuski päättää lähteä liikkeelle ja pyöräilijä väistää törmäyksen jyrkästi kääntyvän kuorma-auton takakulman kanssa ajamalla ojaan.

Pietari Waldin kadulla lastaan vaunuissa työntävä äiti väistää jalkakäytävälle pysäköityä taksia ajoradalle ja on törmätä jyrkässä mutkassa vastaantulijoiden kaistan kautta koukkaavaan bussin.

Brahenkadulla alamäkeen ajava pyöräilijä väistää pyörätiellä pysäköityä jakeluautoa jalkakäytävän puolelle ja on ajaa jalankulkijan päälle.

Muuttofirman auto kääntyy Linnankadulta, jätelavan takaa Linnankadun ja Eerikinkadun väliselle pyörätielle, suoraan tien ylitystä odottavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden eteen.

Nämä ovat todellisia tilanteita, joita pyöräilijät ja jalankulkijat Turussa ovat kohdanneet viimeisen parin viikon aikana Turussa.

Ei ole tavatonta nähdä kaupungeissa tilanteita, jossa lastenvaunuja työntävät joutuvat kiertämään jalkakäytävälle pysäköidyn taksin ajoradan kautta, vastaantulijoiden kaistaa. Sosiaalisessa mediassa on raportoitu jopa tilanteita, joissa jalkakäytävälle parkkiin ajanut pakettiauton kuljettaja on ollut törmätä jalankulkijaan. Pyöräteille pysäköityjä autoja kiertävät joutuvat yleensä väistämään autoja lakia rikkoen jalkakäytävän puolelle.

Sadoittain vastaavia vaaratilanteita raportoidaan mm. Facebookin Minä pysäköin pyörätielle -ryhmässä. Vielä enemmän tilanteita jää pimentoon, koska suurin osa pitää vaarallista lain rikkomista normaalina käytäntönä.

Tilanne jossa kaikkein suojattomimmat tielläliikkujat eivät voi turvallisesti käyttää itselleen merkittyä osaa kadusta turvallisesti ja sujuvasti, on täysin kestämätön.

Etenkin kaupunkialueella säännöllisesti pyöräilevä ja kävelevä törmää useita kertoja päivässä samaan ongelmaan. Pyöräteillä tai jalkakäytävillä seisoviin ajoneuvoihin. Jalkakäytävillä ja pyöräteillä asioitaan toimittavat lain vastaisesti tavallisten yksityisautojen lisäksi etenkin taksit, pakettiautot, jakeluautot ja kuorma-autot, vaarantaen jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Tilanteen muutos lähtee uudesta tieliikennelaista, sekä lakia valvovien ryhtiliikkeestä.

Maan tapa

Tuureporinkatu. (Kuva: Sami Tapio)

Tuureporinkatu. Matkaa linja-autoasemalle alle 100 metriä. (Kuva: Sami Tapio)

Suurimmaksi osaksi pysäytetyt ajoneuvot rikkovat lakia tavalla, jossa ei ole tulkinnan varaa. Lain mukaan pysäköinti jalkakäytävällä ja pyörätiellä on aina kielletty. Pysäyttäminen on sallittua vain, jos siihen on pakottavia syitä, lähistöllä ei ole muuta laillista paikkaa pysäyttää ja se voidaan tehdä vaaraa tai haittaa aiheuttamatta. Kuskin täytyy myös pysytellä ajoneuvon välittömässä läheisyydessä. Jotta pysäyttäminen olisi sallittua jalkakäytävällä tai pyörätiellä, kaikkien näiden ehtojen tulee täyttyä.

Tieliikennelaki:
“Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.”

Lähes aina kun jalkakäytävällä seisoo auto, löytyy lähin liikennesuunnittelijan tarkoittama, laillinen pysäytyspaikka auton leveyden päästä, ajoradalta pysäköintikieltomerkillä osoitettuna. Jo yksistään laillisen pysäytyspaikan löytyminen läheltä tekee pysäyttämisestä jalkakäytävällä laitonta.

Tilanteiden yksiselitteisyydestä huolimatta sen enempää pysäköinnintarkastajat kuin poliisitkaan eivät laittomaan toimintaan puutu. Jalkakäytävillä pysäyttäminen on vallalla oleva maan tapa, jolla on viranomaisten hiljainen hyväksyntä. Suomalaisessa liikennekulttuurissa autoliikenteen pienikin hidastaminen on suurempi synti kuin jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden liikkumisen haittaaminen tai turvallisuuden vaarantaminen.

Ajoradalla ei uskalleta pysäyttää, koska pelätään takaa tulevien autoilijoiden reaktioita. Pelko vie voiton jopa ajoradoilla, joissa on kaksi leveää kaistaa samaan suuntaan tai ajoradalla lastaavan ajoneuvon kiertäminen vastaan tulevien kaistan kautta on helppoa. Pyörätiellä ei tätä luksusta useimmiten ole, ja pysäköity ajoneuvo on pakko kiertää jalkakäytävän tai jopa ajoradan kautta. Yksi lain rikkomus johtaa toiseen ja vaaratilanne on syntynyt.

Puistokatu (kuva: Antti Kosonen)

Selkeämpi laki ja tiukempaa valvontaa

Usein jakeluliikenteen kuljettajat kertovat lainvastaisen pysäyttämisen syyksi painavien tavaroiden kuljettamisen, ajanpuutteen tai korkeat jalkakäytävän reunakivet, joiden ylitse rullakoita on hankala kuljettaa.

On varmasti paljon tilanteita, jolloin nämä syyt ovat todellisia. Etenkin liian kireät aikataulut voivat joskus lisätä kiusausta rikkoa lakia. Todellisuudessa nämä syyt ovat usein tekosyitä. Perimmäisenä syynä on muiden autolla liikkuvien pelko sekä halu välttää maksullista pysäköintiä ja sakkoja. Muissa pohjoismaissa jakeluliikenne onnistuu hienosti ajoradalta. Esimerkiksi Tukholmassa näkee harvoin ajoneuvoja jalkakäytävillä. Tavarat löytävät tiensä kauppoihin, asiakkaat pääsevät taksien kyytiin, ruuhkia ei synny eikä liikenneraivo leisku.

Ammattiautoilijoita ei tilanteen syntymisestä kuitenkaan voi täysin syyttää. Vesi löytää aina helpoimman ja esteettömimmän kulkureitin. Syyttävä sormi osoittaakin epämääräisen tieliikennelain laatijiin, puutteelliseen ajo-opetukseen sekä kuljettajien lainvastaista toimintaa sormien läpi katsoviin ja liian kireitä aikatauluja laativiin esimiehiin. Suurimpia syyllisiä maan tavan syntymiseen ovat kuitenkin pysäköinnintarkastajat ja poliisi, jotka hiljaisella hyväksynnällään mahdollistavat lain rikkomisen pyörällä ja jalan liikkuvien kustannuksella.

Muutos maan tapaan vaatii tieliikennelain yksiselitteistä muutosta niin, että sekä pysäköinti että pysäyttäminen pyörätiellä ja jalkakäytävällä kielletään ilman poikkeuksia muille kuin hälytysajoneuvoille. Myös poliisin ja pysäköinninvalvonnan on ryhdyttävä valvomaan lain noudattamista ilman poikkeuksia. Uusien pyöräteiden ja -kaistojen rakentaminen ja suunnitelu ei auta, mikäli väylistä tulee välitömästi pysäköinti- ja lastausalueita.