2803, 2017

Turussa on yli 220 allekirjoittanut pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit

By |Tue.Mar.2017|Uncategorized|Comments Off on Turussa on yli 220 allekirjoittanut pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit

Turun Polkupyöräilijöiden pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit ovat keränneet jo yli 220 allekirjoitusta. Kaikista Turun kunnallisvaaliehdokkaista melkein kolmannes on allekirjoittanut teesit.

Pyöräilyn edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti nykyisissä valtuustopuolueissa. Vihreiden ja Kristillisdemokraattien ehdokkaista noin puolet ja Vasemmistoliiton ehdokkaista lähes puolet on allekirjoittanut Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit. Keskustan ja SDP:n ehdokkaista noin kolmasosa, Kokoomuksesta noin joka viides, RKP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaista noin joka kuudes on sitoutunut teeseihin. Lisäksi allekirjoittaneita on Feministisestä puolueesta ja Piraattipuolueesta. Liki jokaisessa puolueessa on vahvasti pyöräilyliikenteen puolesta kantaa ottavia ehdokkaita

Puolueiden kertomissa tavoitteissa toistuu turvallisempien pyöräilyolosuhteiden ja pyöräliikenteen sekä jalankulkijoiden asettaminen etusijalle liikenteen kehittämisessä. Keinoina turvallisuuden edistämiseksi pidettiin esimerkiksi nopeusrajoitusten alentamista, pyöräilyverkoston kehittämistä ja nykyisen tieverkon parantamista pyöräilyyn sopivammaksi. Pyöräilyn katsotaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä, tuovan terveyshyötyjä ja parantavan liikenteen sujuvuutta.

Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteeseissä tavoitellaan yhtenäisempää pyöräilyinfrastruktuuria, pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle, 30 km/h nopeusrajoitusta keskusta-alueelle, 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmää ja pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

Lisätiedot:

Turku

803, 2017

Kaupunkipyörät Turkuun

By |Wed.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Pyöräliikenne, Uncategorized|Comments Off on Kaupunkipyörät Turkuun

Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on vähintään 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän hankkiminen Turkuun. Perusteluita kaupunkipyörien hankinnalle ja riittävän suurelle järjestelmälle on useita. Kaupunkipyöristä saadut kokemukset Suomesta ja Suomen ulkopuolelta puoltavat kaupunkipyöräjärjestelmän tuomista Turkuun.
Kaupunkipyörien tärkein tehtävä on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kaupunkipyörät mahdollistavat nopean siirtymisen paikasta toiseen 1–5 kilometrin matkoilla, jotka useimmiten koetaan liian pitkiksi kävellä. Tällainen siirtymä on usein osa joukkoliikenteen runkolinjalla tehtävää matkaa – esimerkiksi melkein kaikki Fölin bussit saapuvat Kauppatorille, mutta jos matkustajan päämäärä on toisessa osassa keskustaa, on hänen joko vaihdettava bussia tai käveltävä loppumatka. Tämä ns. viimeisen kilometrin ongelma on joukkoliikennejärjestelmän suunnittelussa suuri haaste. Joukkoliikennelinjastoa on käytännössä mahdoton suunnitella sellaiseksi, että kaikkiin kohteisiin pääsee kohtuullisilla vaihtoajoilla ja lyhyellä kävelymatkalla. Kaupunkipyörät tarjoavat tähän ratkaisun, jolla on kaiken lisäksi erittäin positiivisia sivuvaikutuksia.

Kaupunkipyöräasema toimii siis ikäänkuin julkisen liikenteen asemana, jossa ei ole odotusaikaa ja liikenneväline on käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina kiinteään hintaan. Kaupunkipyörä osana joukkoliikenteen matkaketjua lyhentää kokonaismatka-aikaa ja tekee joukkoliikenteestä nykyistä näppärämmän vaihtoehdon kaupungissa liikkumiseen.

Kaupunkipyöräjärjestelmän toinen tarkoitus on toimia pyöräilyn markkinointivälineenä. Järjestelmä tuo pyöräilyä näkyväksi kaupungissa ja madaltaa kynnystä kokeilla pyöräilyä. Esimerkiksi äskettäin ilmestyneessä Turun pyöräilybarometrissa 16 % ei-pyöräilevistä vastaajista ilmoitti syyksi pyöräilynsä vähäisyyteen sen, ettei pyörää ole käytettävissa. Kaupunkipyörää voivat kaikki kuitenkin kokeilla helposti, halvalla ja ilman sitoutumista.

Turku on kaupunkipyöräjärjestelmän kannalta erityisen otollinen kaupunki. Yhdeksän kymmenestä turkulaisesta asuu pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta. Monet yleiset liikennekohteet sijaitsevat pyöräilyyn sopivien matkojen päässä toisistaan.  Esimerkiksi opiskelijat liikkuvat Yo-kylän, yliopistojen ja keskustan välillä. Sairaaloihin ja muihin suuriin työpaikkoihin tullaan töihin linja-autoaseman tai rautatieaseman kautta. Lisäksi kaupunkipyörät edistävät turismia.

Kaupunkipyörät sekoitetaan usein perinteisiin vuokrapyöriin, joita Turussakin on nyt paljon saatavilla. Järjestelmä on kuitenkin periaatteeltaan hyvin erilainen. Siinä missä vuokraajan täytyy huolehtia vuokrapyörästä vuokrauksen ajan ja yleensä palauttaa pyörä vuokrauspaikkaan, kaupunkipyörän voi taas ottaa milloin tahansa käyttöön lähimmältä asemalta ja jättää vaikka toiselle puolelle kaupunkia. […]

2802, 2017

Turun keskusta-alueelle 30 km/h nopeusrajoitus

By |Tue.Feb.2017|Uncategorized|Comments Off on Turun keskusta-alueelle 30 km/h nopeusrajoitus

Pyöräilyn edistäminen on samalla kaupunkiympäristön muokkaamista houkuttelevammaksi myös muulle liikenteelle, yrityksille ja asukkaille. Keskustan kattonopeuden laskeminen ja keskusta-alueen tavoitenopeusrajoitus 30 km/h on tällainen todella laajaa ihmisjoukkoa koskeva muutos. Yhden yksinkertaisen ja hyvin toteutettuna edullisen toimenpiteen avulla saadaan keskusta-aluetta muutettua turvallisemmaksi, terveellisemmäksi, elävämmäksi ja paremmin kaikki liikennemuodot huomioon ottavaksi.

Alennettu nopeusrajoitus on laajalti käytetty ja hyväksi todettu kaupunkiympäristön kehittämisen keino monissa Euroopan maissa. Helsinki laski nopeusrajoituksia laajasti vuonna 2004 ja seuraavaksi nopeusrajoituksia laskee Tampereen kaupunki. Olisiko nyt Turun aika?

Alemmalla nopeusrajoituksella tehdään liikenteestä helpommin havainnoitavaa ja lyhennetään jarrutusmatkoja. Samalla saadaan myös pienennettyä pysähtymismatkaa ennen suojatietä. Esimerkiksi 30 km/h ajava autoilija saa sekunnin reaktioajan jälkeen auton pysäytettyä siinä vaiheessa, kun 40 km/h ajavalla on nopeutta vielä liki 30 km/h. Onnettomuuksien määrä vähenee ja lisäksi jäljelle jäävien onnettomuuksien vakavuusaste pienenee törmäysnopeuden tippuessa. Näillä on suuri merkitys yhteiskunnalle koituville kustannuksille. Esimerkiksi Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Nopeusrajoitukset Helsingissä kertoo, että vaikka Helsingissä nopeusrajoitusten muutos maksoi noin 300 000 euroa, niin onnettomuuksien kustannusten vähenemisen kautta säästö yhteiskunnalle oli noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Turvallisuuden parantamiseksi alempi kattonopeus keskusta-alueella on edellä esitetyistä syistä kannattava. Korkeampia kattonopeuksia keskusta-alueella on myös vaikea perustella matka-aikaan liittyvillä syillä. Esimerkiksi Helsingissä alennettujen nopeusrajoitusten kaduilla matka-aika kasvoi vain 1 %, kun vertailukaduilla matka-aika kasvoi 3 %, jonka katsottiin johtuvan yleisestä liikennemäärän lisääntymisestä.

Kun autoilla ajetaan hitaammin, pysähdysten osuus laskee. Autoilla pystytään näin liikkumaan tiiviimmin turvavälien pienentyessä ja joustavuuden lisääntyessä, liikennevaloja on myös helpompi rytmittää säännölliseen liikennevirtaan. Tasaisemmilla nopeuksilla vähenevät tarpeettomat kiihdytykset ja sitä myötä liikennemelu vähenee huomattavasti. Lisäksi hiljaisemmat vauhdit vähentävät ajoratojen kulumista ja katupölyä sekä tärinän aiheuttamaa haittaa rakennuksille.

Turussa on paikoin poikkeuksellisen leveä katuja ja katutilasta suurin osa on varattu ajoradoille ja parkkipaikoille. Leveät ajoradat provosoivat ylinopeuteen ja tekevät katutilasta ajoneuvojen ulkopuolella turvattoman tuntuisen. Rajoituksen muuttamisen yhteydessä kannattaakin tehdä pientä liikenneympäristön muokkaamista […]

1802, 2017

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

By |Sat.Feb.2017|Uncategorized|Comments Off on Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin helmikuun 2017 alussa kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi […]

305, 2015

Varmuutta kaupunkipyöräilyyn Katuajokoulutuksesta

By |Sun.May.2015|Uncategorized|Comments Off on Varmuutta kaupunkipyöräilyyn Katuajokoulutuksesta

Turun Polkypyöräilijät järjestää lauantaina 9.5 klo 11-13 Katupyöräilykoulutuksia Turun keskustassa. Koulutusten tarkoituksena on opetella yhdessä pyöräilyä keskustassa ja hakea varmuutta ajoradalla pyöräilyyn.

Turun keskustassa on vähän pyöräilyväyliä ja kyetäkseen liikkumaan sujuvasti keskikaupungilla, on pyöräilijän hyvä hallita pyöräily myös ajoradalla autojen joukossa. Tilastojen mukaan pyöräily ajoradalla on turvallisempaa kuin pyöräteillä lain vastaisesti jalkakäytävällä. Tästä huolimatta pyöräily autojen seassa koetaan vaaralliseksi ja sitä arastellaan.

45 minuutin katupyöräilykoulutuksissa haetaan varmuutta keskustapyöräilyyn ajamalla ryhmässä kokeneen pyöräilijän johdolla sekä pyöräväylillä että ajoradoilla. Koulutuksen aikana opetellaan käytännössä mm. pyöräilijän paikka ajoradalla, ryhmittyminen sekä turvalliset ajolinjat.

Lähtöpaikka: Kävelykatu, Kristiinankadun yläpää. (kartta)
Ajankohta: Kello 11, 12 ja 13.
Kesto: 45 minuuttia

Ryhmiin otetaan mukaan kymmenen ensiksi paikan päällä ryhmän vetäjälle ilmoittautunutta. Pyrimme järjestämään jokaiselle ajankohdalle useampia ryhmiä, mutta emme takaa että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan.

Koulutukset ovat osa Kansallista Pyöräilyviikkoa ja Putiikkiviikkoa ja ne järjestetään yhteistyössä Valonian ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen kanssa.

Katso tästä Helsingin Polkupyöräilijöiden lyhyt opastusvideo katupyöräilystä.

 

2903, 2015

Polkuäänikahvilassa ehdokkaat polkevat kahvin kuumaksi

By |Sun.Mar.2015|Uncategorized|Comments Off on Polkuäänikahvilassa ehdokkaat polkevat kahvin kuumaksi

Pyöräliiton ja sen paikallisjärjestöjen Polkuäänikahvila kiertää Suomea 31.3.-1.4. Tässä hieman erilaisessa kahvilassa eduskuntavaaliehdokkaat toimivat kahvinkeiton energialähteinä. Vaalikahvit nimittäin keitetään energia-asiantuntija Janne Käpylehdon kehittämillä sähköä tuottavilla kuntopyörillä. Kahvittelun lomassa keskustellaan liikenne-, terveys- ja ympäristöpolitiikasta.

Turussa Polkuäänikahvila järjestetään tiistaina 31.3 kello 11-12 Kävelykadulla. Paikalla myös syksyllä perustetun kansallisen Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen keskustelemassa ehdokkaiden ja median kanssa pyöräliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä.

Polkuäänikahvilan mallina toimii helmikuun Ravintolapäivässä avoinna ollut Cafe Polkuhinta
Pyöräliitto: Valtion tukea pyöräilyinvestoinneille
Pyöräliitto ehdottaa tulevalle hallituskaudelle kokeilua, jossa valtion porkkanarahalla kannustetaan kuntia investoimaan pyöräilyyn. Tukea myönnettäisiin niille kunnille, joilla on erillinen pyöräilybudjetti. Valtion tuki olisi 30% kunnan pyöräilybudjetin suuruudesta, mutta kuitenkin enintään 20 € per asukas. Avustusta saaneen kunnan tulisi selvittää jälkikäteen, miten investoinneilla on lisätty pyöräilyä.
“Määrärahan suuruudeksi ehdotamme 80 miljoonaa euroa vuodessa ja hankkeen kestoksi viittä vuotta. Tämä tuottaisi valtiolle terveys- ja aikasäästöinä jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa”, kertoo liiton varapuheenjohtaja Martti Tulenheimo.
Arvio perustuu Helsingin kaupungin tekemiin kustannushyötylaskelmiin, joissa jokaisen pyöräilyväyliin sijoitetun euron laskettiin tuottavan kahdeksan euroa.

Liikunnan puute on miljardiluokan ongelma
Kansalaisten liikunnan puute maksaa UKK-instituutin mukaan Suomessa 1-2 miljardia euroa. Valtion 2,3 miljardin liikennebudjetista valtaosa menee motorisoidun liikenteen tukemiseen, joka taas vähentää arkiliikuntaa.
“Jos pyörällä pääsee nopeimmin ja helpoimmin, niin se todennäköisesti valitaan kulkumuodoksi. Suomessa vain 8 % matkoista tehdään pyörällä kun taas Hollannissa 26 %. Kyse ei ole sattumasta: Hollannissa valtio satsasi väyliin vuosina 1978-88 yhteensä 400 miljoonaa euroa. Rahoituksen ansiosta pyöräteiden määrä kasvoi 73 %”, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Polkuäänikahvila

Turku, Kävelykatu tiistaina 31.3. klo 11-12
Tampere, Keskustori tiistaina 31.3. klo 16-17
Hämeenlinna, Reska / Sunshine PopUp Park -sisäpuisto keskiviikkona 1.4. klo 11-12
Helsinki, Narikkatori keskiviikkona 1.4. klo 15-16

Lisätiedot:
Pyöräliiton vaaliteesit
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja
Pyöräliitto ry
P. 044-2795588
matti.koistinen (ät) pyöräliitto.fi

1301, 2015

Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

By |Tue.Jan.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Pyöräily uutisia, Turpo-ahdin, Uncategorized|Comments Off on Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää keskiviikkona 14.1. Humalistonkadun pyöräily-yhteydestä kävelykadun ja rautatieaseman välille. Turun polkupyöräilijät ry. kävi keskustelemassa liikennesuunnitelmasta useimmissa Humalistonkadun kaupoissa ja yrityksissä. Esittelimme yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle suunnitelmia ja kysyimme heidän näkemyksiään suunnitelman vaikutuksista liikkeen toimintamahdollisuuksiin. Vain harva näki suunnitelmissa mahdollisia haittoja yrityksen liiketoiminnalle ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti.

Liikennesuunnitelmaa kohtaan esitetty kritiikki ja hylkäysehdotukset ovat perustuneet pääasiassa Humalistonkadun pysäköintipaikkojen vähenemiseen, ja tämän mahdollisesti tuomiin ongelmiin kadunvarren yrityksille. Tämä siitä huolimatta, että Yliopistonkadun ja Ratapihankadun päissä eivät pysäköintipaikat käytännössä vähene, ja Rauhankadun kohdalla paikat Humalistonkadun paikat vain siirtyvät risteyksen toiselle puolelle.

Humalistonkadun yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella huolta suunnitelmien aiheuttamista haitoista alueen liiketoiminnalle voidaan pitää liioiteltuna. Suurimmassa osassa vierailluista liikkeistä vaikutuksia ei pidetty merkittävinä ja pyöräily-yhteyden tuloon suhtauduttiin yleisesti positiivisesti – näin myös useissa niistä liikkeistä, jotka olivat jossain määrin huolissaan parkkipaikkojen vähentämisen vaikutuksista.

Useissa liikkeissä oltiinkin tietämättömiä Rauhankadulle Humalistonkadun ja Käsityöläiskadun tulevista korvaavista asiointipaikoista. Korvaavat pysäköintipaikat koettiin tärkeinä, ja tieto niistä vaikutti merkittävästi liikennesuunnitelmaan suhtautumiseen. Haastatelluista moni myös pyöräilee itse ja pitää pyöräliikenteen kehittämistä tärkeänä.

Vain muutamassa käydyissä keskusteluissa pelättiin muutosten aiheuttavan merkittäviä hankaluuksia liikkeen toiminnalle. Useassa liikkeessä toivottiin erityisesti lyhytaikaiseen pysähtymiseen sopivia paikkoja esim. tavaran noutamiseksi ja maksamiseksi tai lastauspaikkoja liikkeeseen tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten käsittelyyn.

Yrittäjiltä tullut palaute ei tue yrittäjäjärjestöjen huolta kivijalkaliikkeiden liiketoiminnan merkittävästä vaikeutumisesta, ja muutaman yksittäisen yrityksen mahdollisesti kokemat haitat eivät voi olla keskusta-alueen kokonaisvaltaisen pyörätieverkoston toteuttamisen tiellä.

Pyöräilevät asiakasvirrat tuovat rahaa myös yrittäjille
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisessä tutkimuksessa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin […]

311, 2014

Kiinteistöliikelaitos haluaa palauttaa autot takaisin jokirantaan

By |Mon.Nov.2014|Uncategorized|Comments Off on Kiinteistöliikelaitos haluaa palauttaa autot takaisin jokirantaan

Kiinteistöliikelaitoksen (Kila) johtaja Jouko Turto esittää Kilan johtokunnalle pysäköinnin sallimista Itäisellä Rantakadulla Vanhan Suurtorin ja Nunnankadun välillä ajalle 1.10.-31.3., jotta Ravintola Pinella saisi lisää pysäköintipaikkoja. Päätös vähentäisi merkittävästi vilkkaan pyöräliikenneväylän turvallisuutta ja olisi ristiriidassa useiden valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kaavojen, päätösten ja kehityssuunnitelmien kanssa.

Kaupunki on tehnyt useita suunnitelmia jokirannan pyhittämisestä kävelylle ja pyöräilylle, kaupunkilaisten olohuoneeksi, kaupunkipuistoksi ja historiallisen Turun keskustaksi. Alue kuuluu myös Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Kävelymatkan päästä löytyy parkkipaikkoja mm. Nunnankadulta, Tuomiokirkontorilta, kirjaston edustalta ja Hämeenkadulta. Nunnakadun mopoautoja koskevat pysäköintiongelmat olisi myös helppo ratkaista muuttamalla muutaman maksullisen paikan sijasta koko katu maksulliseksi. Mikään ei myöskään takaisi, etteivät Nunnakadulla ilman pysäköintikiekkoa pysäköivät mopoautot valtaisi myös uusia parkkipaikkoja.

Nunnakadulla ei ollut lounasaikaan ainoatakaan mopoautoa. Kadulla on jonkinverran maksullisia paikkoja sekä kahden tunnin kiekkopaikkoja. Maksullisia paikkoja lisäämällä olisi helppo vähentää pitkäaikaista pysäköintiä.

Esityksen taustalla näyttäisi olevan uusi oletus, etteivät turkulaiset pyöräile lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana ja tästä syystä turvallisuusriskit koetaan vähäisiksi. Yhä useampi turkulainen kuitenkin liikkuu pyörällä myös talvella ja leudot säät ovat lisänneet talvipyöräilyä merkittävästi. Kila on tämän myös itse todennut aiemmissa päätöksissään, jotka nyt on ilmeisesti unohdettu. Itäinen Rantakatu on pyöräliikenteen tärkeimpiä pääväyliä keskustassa ja sitä käyttävät tuhannet turkulaiset työ-, opiskelu- ja koulumatkoillaan ympäri vuoden.

Pyöräilijät, parkkipaikalta poistuvat ja parkkipaikkoja etsivät eivät mahdu kohtaamaan pysäköinniltä jäljelle jäävällä väylällä.

Esityksessäkin väylä todetaan liian kapeaksi auton ja pyörän sujuvaan kohtaamisen sekä kannetaan huolta siitä, että osa autoista voisi poistua luvatta Vanhan Suurtorin kautta. Mitään mainintaa ei kuitenkaan ole parkkiruutua etsivien autojen synnyttämästä lisäliikenteestä. Poistuvalle ja saapuvalle autolle ei myöskään ole riittävästi tilaa kohdata. Pihakatumaisen reitin turvallisuusriskejä lisäävät myös reitin liukkaus, himmeä valaistus ja alamäkien johdosta reippaat ajonopeudet.

Kila on aiemminkin todennut että kävely- ja pyöräily rannassa on myös talvisin vilkasta, ja että peruuttelevat ja kääntyvät autot aiheuttavat […]

1509, 2014

Kansallinen Pyöräliitto perustettu

By |Mon.Sep.2014|Uncategorized|Comments Off on Kansallinen Pyöräliitto perustettu

Suomeen on vihdoin saatu polkupyörällä liikkuville oma kansallinen etujärjestö. 14.9.2014 Tampereella, Aitolahden Vanhassa Pappilassa viikonlopun aikana perustettu Pyöräliitto / Cykelförbundet / Finnish Cyclists’ Federation edistää pyöräilyä liikennemuotona sekä toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana ja paikallisten pyöräily-yhdistysten yhteistyöelimenä. Pyöräliiton jäseniä ovat paikalliset pyöräilijäyhdistykset sekä vaikuttamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt.

Pyöräliiton hallitukseen valittiin Turposta Tapio Van Ooik. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Helsinkiläinen Otso Kivekäs.

Turun polkupyöräilijät ry. on yksi liiton perustajajäsenistä. Paikalla perustamassa olivat Turpon puheenjohtaja Teemu Nurminen, varapuheenjohtaja Tero Rantaruikka ja hallituksen jäsen Tapio Van Ooik. Jokainen Turpon jäsen on nyt myös Pyöräliiton jäsen. Lähiaikoina Pyöräliitto tulee myös hakemaan Euroopan Pyöräliiton (European Cyclists Federation – SCF) jäsenyttä, jolloin Turpolaiset tulevat samalla myös ECF:n jäseniksi. Turpon jäsenenä tuet siis nyt siis paikallisen pyöräliikenteen kehittämisen lisäksi kehittämistä myös kansallisella ja Euroopan tasolla.

Pyöräliiton verkkosivut ja viestintä käynnistyy syksyn aikana, mutta sitä ennen voit pysyä ajan tasalla toiminnasta seuraamalla Pyöräliiton Facebook -sivua.

Perustamiskokouksessa Pyöräliitto julkaisi Tampereen Julistukseksi nimetyn lausunnon, jossa liiton tavoitteet ja tarkoitus kristallisoitiin kuuteen selkeään teesiin.

[…]

505, 2014

Kaupunkipyöräilyn lyhytkursseja toukokuussa

By |Mon.May.2014|Uncategorized|Comments Off on Kaupunkipyöräilyn lyhytkursseja toukokuussa

Olin kolaroida auton kanssa ‒ kenen pitikään väistää? Jokiranta on tukossa ‒ onko vaihtoehtoja? Pyörätienjatke vai suojatie ‒ saanko ajaa? Ajoradalla ajaminen ‒ pelottaa! Jalankulkijoita edessä ‒ miten suhtaudun? Toinen pyörä törmäsi minuun ‒ olisinko voinut ennakoida?

Turun Polkupyöräilijät on tuonut esiin huolen Turun keskusta-alueen heikoista pyöräteistä, ja asian yhteyden pyöräilijöiden liikennekäyttäytymiseen. Pyöräilijöiden joukossa on kuitenkin myös tietämättömyyttä liikennesäännöistä ja liikkumisen hyvistä tavoista. Turpo haluaa olla mukana kehittämässä arkipyöräilijöiden liikennetaitoja ja -valmiuksia. Mikäli koet epävarmuutta liikenteessä tai aihe ylipäänsä kiinnostaa, jatka lukemista. Kaupunkipyöräilystä on tulossa luentoja!

Turpo ja Turun Ladun pyöräilijät järjestävät yhteistyössä Valonian kanssa kaksi kaupunkipyöräilykurssia. Parin tunnin luennolla käydään läpi keskeisimmät liikennesäännöt, pyöräilyvarusteita ja pyöräilijän hyviä tapoja. Aiheisiin tutustutaan tekstin, valokuvien ja videoiden avulla sekä Turusta esiin nostettujen paikallisten esimerkkien kautta.

Luentojen tavoitteen on esitellä kaupunkiliikenteen ominaisuuksia pyöräilijän näkökulmasta. Pyöräilyn tulisi olla turvallista ja joustavaa, sellaista, että kaikki voisivat nauttia sen tarjoamista iloista. Kun pyöräilijä on reilu liikenteessä, meidät otetaan vakavasti ja arkipyöräilyn arvostus liikkumismuotona lisääntyy muiden liikkujien silmissä.

Kurssi on suunnattu kaikille arkipyöräilijöille ja sellaiseksi haluaville. Luennot järjestetään Turun Kirjakahvilalla (Brinkkalan sisäpiha, Vanha Suurtori 3) maanantaina 12.5. klo 19‒21 ja keskiviikkona 14.5. klo 19‒21. Molemmat illat ovat samansisältöisiä. Ilmoittautumista ei järjestetä, mutta paikkoja on rajoitetusti. Tule hyvissä ajoin paikalle. Luennon käyneillä on mahdollisuus osallistua sunnuntaina 18.5. tai maanantaina 19.5. opastettuun pyöräilykierrokseen Turun keskustassa.

Lisätietoja löytyy ja mahdollisista muutoksista kerrotaan Valonian nettisivuilla. Kannattaa myös seurata Valonian Työpyöräile Facebook-sivua.