Juttuja pyöräliikenteestä ja pyöräliikenneväylistä

2005, 2015

Mistä pyöräraivo kumpuaa

By |Wed.May.2015|Pyöräilykulttuuri, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Mistä pyöräraivo kumpuaa

Mediassa on kuluneen viikon aikana viritelty sotaa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välille. Myönnän, että ainakin omalta osaltani pyöräraivo on todellinen ilmiö. Mistä tällainen vastakkainasettelu oikein kumpuaa?

Itse pyöräilen paljon, kuljen bussilla usein ja autoilen joskus.Kaikista useimmin kävelen. Minulla on siis kokemusta useimmista liikkumismuodoista. Autolla ajaessani huomaan, miten hämmentävän hyvin infra palvelee autoilua. Kaikki on helppoa, valmiiksi mietittyä, merkit ja infra ohjaavat selkeästi kuinka pitää ajaa. Hyvin harvoin joudun miettimään miten missäkin pitäisi ajaa. Autoilusta on tehty hyvin helppoa ja se on infran ansiota.

Pyöräillessä kaikki on toisin. Infra ja merkit eivät ohjaa yhtään mihinkään, reitit ovat epäloogisia, ahtaita ja poukkoilevia. Yllättäen merkittävätkin pyöräilyväylät saatetaan katkaista ilman kiertotien osoittamista. Reunakiviä ja töyssyjä on sielläkin missä nopeuksia ei tarvitse laskea.  Kaiken kukkuraksi liikennesäännöt ovat niin sekavia, ettei edes hyvin perehtynyt osaa soveltaa niitä monimuotoisiin tilanteisiin. Hyvin usein löytää itsensä jostain risteyksestä aprikoimasta, mitenköhän tässäkin pitäisi sääntöjen mukaan ajaa.

Räikeää epätasa-arvoa, räikeää autoilun suosimista muiden liikkumistapojen kustannuksella. Herää kysymys, miksi toisten liikkuminen on niin paljon tärkeämpää kuin toisten.

Pyöräilyn edistämiskampanjat ja kaupunkien kauniit korulauseet pyöräilyn edistämisestä kaikuvat lähes irvokkaina pyörällä liikkuvan korviin. Kansalaisia kannustetaan pyöräilemään. Pyöräilyä ylistetään käteväksi liikkumiseksi, päästöttämäksi ja meluttomaksi kulkutavaksi, joka kohottaa kuntoa ja terveyttä. Eikä edes maksa paljon, vaan päinvastoin säästää kaupungin kuluja. Media uutisoi jatkuvasti, että ihmiset istuvat liikaa ja että arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Että pitäisi liikkua enemmän. Useat tutkimukset toteavat, että pyöräily hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin ja pyöräilyyn käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.

Kuitenkin tätä erinomaista, monen tahon suosittelemaa kulkutapaa käyttäessäni ja pilkulleen liikennesääntöjä noudattaessani saan vastalahjaksi kakkosluokan kansalaisen aseman ja niskaani autoilijoiden sekä bussikuskien vihat.

Kuukausittain kannan rahaa kaupungin keskustan liikkeisiin satojen eurojen edestä ja verotuloja kaupungille keskituloisen palkansaajan verran, mutta silti pyörällä kulkiessani minun oletetaan tuovan vain kuraa liikkeiden lattioille.

On tullut selväksi, että polkupyörällä liikkuminen […]

1509, 2014

Kansallinen Pyöräliitto perustettu

By |Mon.Sep.2014|Pyöräilykulttuuri, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kansallinen Pyöräliitto perustettu

Suomeen on vihdoin saatu polkupyörällä liikkuville oma kansallinen etujärjestö. 14.9.2014 Tampereella, Aitolahden Vanhassa Pappilassa viikonlopun aikana perustettu Pyöräliitto / Cykelförbundet / Finnish Cyclists’ Federation edistää pyöräilyä liikennemuotona sekä toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana ja paikallisten pyöräily-yhdistysten yhteistyöelimenä. Pyöräliiton jäseniä ovat paikalliset pyöräilijäyhdistykset sekä vaikuttamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt.

Pyöräliiton hallitukseen valittiin Turposta Tapio Van Ooik. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Helsinkiläinen Otso Kivekäs.

Turun polkupyöräilijät ry. on yksi liiton perustajajäsenistä. Paikalla perustamassa olivat Turpon puheenjohtaja Teemu Nurminen, varapuheenjohtaja Tero Rantaruikka ja hallituksen jäsen Tapio Van Ooik. Jokainen Turpon jäsen on nyt myös Pyöräliiton jäsen. Lähiaikoina Pyöräliitto tulee myös hakemaan Euroopan Pyöräliiton (European Cyclists Federation – SCF) jäsenyttä, jolloin Turpolaiset tulevat samalla myös ECF:n jäseniksi. Turpon jäsenenä tuet siis nyt siis paikallisen pyöräliikenteen kehittämisen lisäksi kehittämistä myös kansallisella ja Euroopan tasolla.

Pyöräliiton verkkosivut ja viestintä käynnistyy syksyn aikana, mutta sitä ennen voit pysyä ajan tasalla toiminnasta seuraamalla Pyöräliiton Facebook -sivua.

Perustamiskokouksessa Pyöräliitto julkaisi Tampereen Julistukseksi nimetyn lausunnon, jossa liiton tavoitteet ja tarkoitus kristallisoitiin kuuteen selkeään teesiin.

[…]

801, 2014

Miten pyöräliikennettä hankaloitetaan: Case Kauppiaskatu

By |Wed.Jan.2014|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|2 Comments

Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelmaa keskustan pyörätieverkostosta vuodelta 1986 ei käytännössä ole toteutettu.

Pyörätieverkostosta on vuosien mittaan tehty useita valtuuston päätöksiä (1997 keskustan kehittämissuunnitelma, 2001 kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä ja 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma), mutta rakentaminen ei ole edennyt.

Pyöräily nousi taas agendalle joulukuun alussa, kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi virkamiesten esittämät Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt.

Turun uusi Kirjastosilta valmistui ja avattiin pyörä- sekä kävelyliikenteelle 3. joulukuuta 2013. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon Turku monissa strategioissaan on sitoutunut. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.

Ongelma sillalle ja sieltä pois liikuttaessa on, ettei silta nykyisellään johda mistään minnekään. Rettiginrinnettä Hämeenkadulle jatkettaessa pyöräväylät loistavat poissaolollaan, ja Kirjastosillalta keskustaan päin tultaessa törmätään yksisuuntaiseen Kauppiaskatuun, jota ei pääse ajamaan kohti Kauppatoria tai muuta keskustaa. Käytännössä liikennejärjestelyt ohjaavat pyöräilijän tällä hetkellä ajamaan laittomasti vastavirtaan yksisuuntaista katua.

Tämän ongelman välttämiseksi viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti jo luonnosvaiheessa, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Itse kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”. Myöhemmin viranhaltijat lupailivat sillan ympäristöön uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat pyöräilyn sillalle Kauppatorin ja Hämeenkadun suunnista.
Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja […]

1911, 2013

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on pyöräilyssä, mutta missä ovat liikenneväylät?

By |Tue.Nov.2013|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|1 Comment

Ympärivuotinen pyöräliikenne on viime vuosina kasvattanut valtavasti suosiotaan. Kasvun on huomannut jokainen arkipyöräilijä väylien ruuhkautumisena, vaaratilanteiden lisääntymisenä ja uusien, kokemattomien pyöräilijöiden ilmestymisenä yhteiseen katutilaan. Pyöräilyn suosio on helppo käydä toteamassa vaikkapa Kupittaankadulla, missä liikkuu parhaimmillaan enemmän polkupyöriä kuin autoja. Suosio näkyy negatiivisesti myös Tuomiokirkkoaukion valoissa, missä liikkuminen on Uudenmaankadun ylityksen puutteellisen rakennesuunnittelun vuoksi muuttunut äärimmäisen vaaralliseksi.

Viime viikkoina myös tilastot ovat todistaneet havainnot oikeiksi. Pyörien myynti on ylittänyt autojen myynnin 26 Euroopan maassa ja Helsingissä pyöräily on lisääntynyt keskimäärin 15 % joka vuosi. Pyöräilyn suosiota on kasvattanut trendien lisäksi taloudellinen epävarmuus sekä ihmisten kasvava tietoisuus pyöräilyn helppoudesta, edullisuudesta sekä vaikutuksesta ympäristön ja yksilön hyvinvointiin. Moni kaupunki, Helsinki mukaan lukien, on nostanut pyöräilyn tärkeimmäksi kaupunkiliikenteen kehittämiskohteeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle.

Myös Turku on useissa sitoumuksissa, strategioissa ja yleissuunnitelmissa päättänyt panostaa pyöräilyn edistämiseen. Turun kaupunginhallitus on vuonna 2005 hyväksynyt sitoumukset, jotka edellyttävät kaupungin muun muassa vähentävän tarvetta yksityisautoiluun, lisäävän kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä vähentävän liikenteen haittavaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.

Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa on asetettu etusijalle joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, jotta henkilöautoliikenteen osuus matkoista ei kasvaisi. Keskustan pyörätieverkosta on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986 (keskustan liikenteen vaihekaava), 1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma).

Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan hyvää tahtoa, mitä tulee pyöräliikenteen kehittämiseen. Todellisuus on toinen.

Päättäjät ovat toistuvasti unohtaneet päätöksensä ja vaalilupauksensa, kun rahaa väylien kehittämiseen pitäisi löytää. Eikä vuosi 2014 näyttäisi tekevän poikkeusta. Vuoden 2014 talousarvioesitys ei sisällä lainkaan ehdotuksia keskustan pyöräliikenneväylien kehittämiseksi.

Turun Polkupyöräilijät ry vaatii, että 28 vuoden ajan toistuvasti päätetty pyöräliikenneverkon rakentaminen viimein aloitetaan. Rakentaminen on aloitettava vuoden 2014 aikana, ja suunnitelman toteutumista on seurattava vuosittain sekä viiden vuoden aikavälillä. Esimerkiksi Hämeenkadun pyörätielle on osoitettava investointirahaa jo ensi vuodelle. Aiemmin päätetyistä pyöräväylistä ovat kesken […]