Juttuja pyöräliikenteestä ja pyöräliikenneväylistä

1104, 2017

Pyöräliikenteen edistämistä kannatetaan Turun uusien valtuutettujen keskuudessa

By |Tue.Apr.2017|Kunnallisvaalit, Pyöräliikenne|Comments Off on Pyöräliikenteen edistämistä kannatetaan Turun uusien valtuutettujen keskuudessa

Turun kaupungin uuteen valtuustoon valittiin pyöräilymyönteisiä ehdokkaita runsaasti. Valituiksi tulleista 67 edustajasta 26 oli allekirjoittanut Turun Polkupyöräilijöiden teesit pyöräliikenteen edistämisen puolesta.

– Puolueissa on otettu kantaa pyöräliikenteen ja jalankulun sekä julkisen liikenteen kehittämisen puolesta. Monet tulevat valtuutetut ovat tuoneet pyöräliikenteen vahvasti esille vaalien aikana, mikä on erittäin myönteistä, kertoo Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.

Puolueittain valituista teesit olivat allekirjoittaneet Kokoomuksesta kolme, Vihreistä yksitoista, SDP:stä kolme, Vasemmistoliitosta seitsemän edustajaa sekä RKP:stä ja Kristillisdemokraateista kummastakin yksi edustaja. Allekirjoittaneita on yhteensä 39 % valituista.

– Äänestäjät ovat nyt antaneet Turun pyöräliikenteen edistämiselle tukensa ja turkulaisista 96 % suhtautuu myönteisesti pyöräilyn kehittämiseen. Odotamme turkulaisilta kuntapäättäjiltä toimia pyöräilyn kehittämisen puolesta seuraavan nelivuotiskauden aikana. Pyöräliikenteeseen käytetty raha ei ole kulu, vaan kannattava investointi, Vallius muistuttaa uusia valtuutettuja.

Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteeseissa toivotaan yhtenäisempää pyöräilyinfrastruktuuria, pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle, 30 km/h nopeusrajoitusta keskusta-alueelle, 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmää ja pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

Turku

903, 2017

Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

By |Thu.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|Comments Off on Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

Pyöräily on tärkeä osa nykyhetken ja tulevaisuuden turvallista, tilatehokasta ja älykästä liikennettä. Nyt tehtävät liikenteeseen liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen vielä vuosien päästä. Pyöräilykoordinaattorin tehtävä on kehittää parempia liikenneolosuhteita kaikille kaupunkilaisille.
Pyöräily-ympäristön pitkäjänteinen kehittäminen osana sujuvaa liikkumista ja hyvää kaupunkiympäristöä vaatii ammattitaitoja, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Liikenteen suunnittelussa on otettava huomioon kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet ja Turun kaupungin kehittyminen. Mitä houkuttelevampaa ja helpompaa pyöräily on, sitä paremmin myös muu liikenne sujuu Turussa, joka luokitellaan tällä hetkellä Pohjoismaiden jopa viidenneksi ruuhkaisimmaksi kaupungiksi.

Pyöräilykoordinaattorin tehtävänä on ottaa huomioon pyöräliikenteen vaatimukset ja sovittaa ne yhteen jalankulun, autoilun ja joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Pyöräliikenne tulee huomioida kaupunki- ja liikennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi ympäristösuunnittelussa, kaavoituksessa, pysäköinnin, tapahtumien ja  rakennustyömaiden luvissa ja järjestelyissä sekä valvonnassa, katujen talvikunnossapidossa, liikuntapaikkojen ylläpidossa ja joukkoliikenteessä sekä opetuksessa. Pyöräilykoordinaattori auttaa huomioimaan pyöräliikennettä laajalti läpi koko kaupungin organisaation ja vähentää näin ylimääräisiä tai päällekkäisiä työtehtäviä.

Esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupunkien päätökset palkata pyöräilykoordinaattori ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on nimetä pyöräliikenteen kehittämiselle oma vastuuhenkilö.  Pyöräilyliikenteen organisoiminen on tehokkaampaa, mikäli sitä ei tehdä muiden töiden ohella. Pyöräilykoordinaattorin tehtävään osoitetut resurssit luovat säästöjä pyöräilymäärien lisääntyessä ja pyöräilyn muuttuessa helpommaksi sekä sujuvammaksi osaksi arki- ja työmatkaliikennettä.

Turun hajanaisen pyöräilyinfrastruktuurin eheyttäminen, historiallisuus ja tilaongelmien ratkominen keskustassa vaativat osaamista ja ammattitaitoa, jotta sujuva pyöräliikenne olisi mahdollista koko kaupungin alueella keskusta mukaan luettuna. Turulla on samalla hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä muulle maalle kaupunkina, jossa ihanteelliset välimatkat luovat hyvät edellytykset suunnitelmalliselle pyöräilyn kehittämiselle.

Julkaisemme jokaisesta kuntavaaliteesistä blogikirjoituksen, jossa avataan teesien taustoja ja perusteita. Turun polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit ja teesit allekirjoittaneet ehdokkaat: http://www.pyoravaalit.fi/turku

803, 2017

Kaupunkipyörät Turkuun

By |Wed.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Pyöräliikenne|Comments Off on Kaupunkipyörät Turkuun

Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on vähintään 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän hankkiminen Turkuun. Perusteluita kaupunkipyörien hankinnalle ja riittävän suurelle järjestelmälle on useita. Kaupunkipyöristä saadut kokemukset Suomesta ja Suomen ulkopuolelta puoltavat kaupunkipyöräjärjestelmän tuomista Turkuun.
Kaupunkipyörien tärkein tehtävä on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kaupunkipyörät mahdollistavat nopean siirtymisen paikasta toiseen 1–5 kilometrin matkoilla, jotka useimmiten koetaan liian pitkiksi kävellä. Tällainen siirtymä on usein osa joukkoliikenteen runkolinjalla tehtävää matkaa – esimerkiksi melkein kaikki Fölin bussit saapuvat Kauppatorille, mutta jos matkustajan päämäärä on toisessa osassa keskustaa, on hänen joko vaihdettava bussia tai käveltävä loppumatka. Tämä ns. viimeisen kilometrin ongelma on joukkoliikennejärjestelmän suunnittelussa suuri haaste. Joukkoliikennelinjastoa on käytännössä mahdoton suunnitella sellaiseksi, että kaikkiin kohteisiin pääsee kohtuullisilla vaihtoajoilla ja lyhyellä kävelymatkalla. Kaupunkipyörät tarjoavat tähän ratkaisun, jolla on kaiken lisäksi erittäin positiivisia sivuvaikutuksia.

Kaupunkipyöräasema toimii siis ikäänkuin julkisen liikenteen asemana, jossa ei ole odotusaikaa ja liikenneväline on käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina kiinteään hintaan. Kaupunkipyörä osana joukkoliikenteen matkaketjua lyhentää kokonaismatka-aikaa ja tekee joukkoliikenteestä nykyistä näppärämmän vaihtoehdon kaupungissa liikkumiseen.

Kaupunkipyöräjärjestelmän toinen tarkoitus on toimia pyöräilyn markkinointivälineenä. Järjestelmä tuo pyöräilyä näkyväksi kaupungissa ja madaltaa kynnystä kokeilla pyöräilyä. Esimerkiksi äskettäin ilmestyneessä Turun pyöräilybarometrissa 16 % ei-pyöräilevistä vastaajista ilmoitti syyksi pyöräilynsä vähäisyyteen sen, ettei pyörää ole käytettävissa. Kaupunkipyörää voivat kaikki kuitenkin kokeilla helposti, halvalla ja ilman sitoutumista.

Turku on kaupunkipyöräjärjestelmän kannalta erityisen otollinen kaupunki. Yhdeksän kymmenestä turkulaisesta asuu pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta. Monet yleiset liikennekohteet sijaitsevat pyöräilyyn sopivien matkojen päässä toisistaan.  Esimerkiksi opiskelijat liikkuvat Yo-kylän, yliopistojen ja keskustan välillä. Sairaaloihin ja muihin suuriin työpaikkoihin tullaan töihin linja-autoaseman tai rautatieaseman kautta. Lisäksi kaupunkipyörät edistävät turismia.

Kaupunkipyörät sekoitetaan usein perinteisiin vuokrapyöriin, joita Turussakin on nyt paljon saatavilla. Järjestelmä on kuitenkin periaatteeltaan hyvin erilainen. Siinä missä vuokraajan täytyy huolehtia vuokrapyörästä vuokrauksen ajan ja yleensä palauttaa pyörä vuokrauspaikkaan, kaupunkipyörän voi taas ottaa milloin tahansa käyttöön lähimmältä asemalta ja jättää vaikka toiselle puolelle kaupunkia. […]

2702, 2017

Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

By |Mon.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon toiminta|Comments Off on Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

Turkuun tarvitaan enemmän ja laadukkaampaa pyöräilyinfrastruktuuria
Jokirantaa on totuttu pitämään mukavana pyöräväylänä, joka on myös tapahtumapaikka ja kaupunkilaisten olohuone. Jokirannassa oleskellaan, viihdytään ja sinne pystytetään kioskeja ja kojuja. Jokirannan väylät ovat omiaan mukavaan ja kiireettömään sunnuntaiajeluun, mutta pyöräliikenteen lisääntyessä ne sopivat yhä huonommin sujuvaksi liikenneväyläksi.

 

Miten uudet asukkaat liikkuvat?
Linnakaupungin, Linnanfältin ja Kakolan alueelle on rakentumassa asuntoja tuhansille asukkaille ja lisäksi saman verran työpaikkoja. Itäpuolella jokea rakentuvat Telakkaranta, Kupittaa, Itäharju ja Hirvensaloonkin rakennetaan lisää koteja. Liikenne lisääntyy. Miten nämä ihmiset liikkuvat? Liikenteen lisäys ohjautuu lähes välittömästi Aurojokirantaan, Linnankadulle ja Puutarhakadulle, Stålarminkadulle sekä Itäiselle Pitkäkadulle. Uusi rakentaminen painottuu noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta, joka on ihanteellinen pyöräilymatka. Etäisyydet eivät siis ole ongelma.

Esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu, että henkilöautoilun osuus ei kasva ja että Linnakaupungissa ihmisistä 45% on pääasiallisia jalankulkijoita ja pyörällä liikkuvia. Kuinka tavoite saavutetaan? Kuinka ihmiset saadaan liikkumaan pyörällä auton sijasta?  Ihmiset eivät pyöräile käskemällä tai kauniiden kampanjoiden saattelemana. Ihmiset pyöräilevät, jos se on helppoa, sujuvaa ja turvallista.

 
Nykyiset pyöräväylät ovat katkonaisia, huonolaatuisia ja sekavia
Puutarhakatu, Linnankatu, jokiranta molemmin puolin sekä Itäinen Pitkäkatu voisivat kaikki olla ihanteellisia pyöräilyn pääväyliä: kadut ovat tasaisia, leveitä ja ne yhdistävät kehittyvät ja rakentuvat uudet kaupunginosat keskustaan sekä muuhun kaupunkiin.

Nykyinen pyöräinfra ei kuitenkaan ole kovin kehuttavalla tasolla. Jokiranta on jo nyt paikoitellen tukkoinen monenlaisista kulkijoista ja tapahtumista, joten lisääntyvä liikenne ei ainakaan paranna pyöräilyn houkuttelevuutta liikennemuotona.

Vilkkaasti liikennöidyllä Linnankadulla on vain pätkä pyörätietä. Linnankadulla pyöräilijä joutuukin ajamaan pääosin nopean moottoriliikenteen seassa. Puutarhakatu on tuskin parempi. Pyörätien pätkä on kapea ja töyssyinen pakottaen pyöräilijän ajamaan lähes kävelynopeutta. Lisäksi pyörätie loppuu Koulukadun kohdalla, jossa pyörällä liikkuva joutuu keplottelemaan itsensä ajoradalle. Itäisellä Pitkäkadulla pyöräinfrastruktuuria ei juuri ole, paria korttelin mittaista pätkää lukuun ottamatta. Hämmennystä lisää se, että Itäisen Pitkäkadun länsipään pyörätie on yksisuuntainen, mitä harva kuitenkaan tietää. […]

2202, 2017

Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

By |Wed.Feb.2017|Ajankohtaista, Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

Pyöräilyinfrastuktuurin parantamisen edistämiseksi Turun Polkupyöräilijät on julkaissut pyöräilymyönteisen ehdokkaan vaaliteesit.
– Turulla on huikea mahdollisuus tulla Suomen pyöräilypääkaupungiksi! Teeseissämme nostamme esiin yhtenäisen pyöräväylästön, keskustan nopeusrajoituksen laskun, kaupunkipyöräjärjestelmän ja pyöräilykoordinaattorin keskeisinä keinoina edistää pyöräilyä Turussa, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius kunnallisvaaliteeseistä.   

Seuraavissa kunnallisvaaleissa valitulla valtuustolla on edessä päätöksiä, jotka vaikuttavat vahvasti turkulaisten arkeen. Turun pyöräilybarometrin mukaan turkulaisista 96 % kannattaa pyöräilyn edistämistä ja yli 90 % turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Turun polkupyöräilijät ry haastaa tulevat päättäjät mukaan tekemään muutosta.

– Panostamalla pyöräliikenteeseen saamme terveempiä kaupunkilaisia, säästöjä sosiaali- ja terveysmenoissa, miellyttävämpää elinympäristöä ja tasa-arvoisempaa liikkumista. Nämä eivät ole vähäisiä asioita ajatellen kuntataloutta ja ihmisten hyvinvointia, toteaa puheenjohtaja Teemu Vallius.

Turun Polkupyöräilijät ajaa yhtenäisiä pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle.

– Joen pohjoisranta on hyvä rauhalliseen siirtymiseen ja oleskeluun, mutta kasvavalle pyöräliikenteelle ei ole sujuvia yhteyksiä, kertoo Vallius.

Turun keskusta-alueelle tavoitteena on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä tekisi liikkumisesta turvallisempaa ja sujuvampaa sekä lisäisi asuinympäristön viihtyisyyttä.

– Nopeuksien alentaminen parantaa keskustan turvallisuutta kaikille liikkujille lapsista vanhuksiin, painottaa Vallius.

Pyöräilystä saadaan oleellisempi osa joukkoliikennettä kaupunkipyöräjärjestelmällä. Helsinki on näyttänyt jo hyvää esimerkkiä suuren suosion saaneella kaupunkipyörähankkeella.

– Turun kokoiselle kaupungille 500 kaupunkipyörän järjestelmä on hyvä ensimmäinen vaihe. Kustannustehokkaat kaupunkipyörät mahdollistavat joustavan ja nopean siirtymisen bussipysäkeiltä lopullisiin kohteisiin, kertoo Teemu Vallius kaupunkipyörien eduista.

Tulevia liikennesuunnittelun haasteita varten Turun polkupyöräilijät haastaa päättäjät edistämään kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

– Pitkäjänteinen suunnittelu ja riittävät resurssit takaavat menestyksekkään ja kaikkia turkulaisia hyödyntävän liikennejärjestelmän kehittämisen. Muissa kaupungeissa kokopäiväisellä pyöräilykoordinaattorilla on ollut valtava merkitys pyöräilyliikenteen kehittämiselle, Vallius kertoo.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen voi valita polkupyörän työmatka- ja arkiliikenteeseen.

Kunnallisvaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa pyöräilymyönteisen ehdokkaan kunnallisvaaliteesit osoitteessa https://pyoravaalit.fi/turku/

 

902, 2017

Pyöräilyn edistämiselle kaupunkilaisten vahva tuki

By |Thu.Feb.2017|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Pyöräilyn edistämiselle kaupunkilaisten vahva tuki

Tuoreen pyöräilybarometrin mukaan 96 % turkulaisista kannattaa pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämistä.

– Pyöräilybarometri kertoo siitä, mikä on turkulaisille pyöräilyaktiiveille jo tuttua. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräilykaupunki ja turkulaiset ovat Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.

Tämä näkyy Valliuksen mukaan Turun katukuvassa niin kesällä kuin talvellakin, ja on mukava saada tälle virallinen vahvistus.

– Meillä on nyt edessä iso mahdollisuus edistää pyöräliikennettä, mikä pitää hyödyntää. Turussa onkin potentiaalia nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mikäli kaupunkilaisten tahtoa kuunnellaan ja lupaukset muuttuvat myös toiminnaksi, kertoo Vallius.

Teemu Valliuksen mielestä pyöräilyyn investoimalla kaikki voittavat.

–  Kannatamme pyöräliikenteen edistämiseen määrärahaa, joka on vähintään 12 € asukasta kohden. Jokainen pyöräilty kilometri tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle, liikenne muuttuu sujuvammaksi, ilmanlaatu paranee ja arkiliikunnasta saatavat hyödyt lisääntyvät, mitä useampi matka taitetaan pyörällä, Vallius summaa pyöräilyn hyötyjä.

Pyöräilybarometrin mukaan pyöräilyn sujuvuuteen oltiin tyytyväisiä, mutta turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi ja pyöräily turvallisempaa.

– Meidän tulee lisätä pyörällä kulkemisen houkuttelevuutta ja kiinnittää huomiota turvallisuuteen alentamalla ajonopeuksia, kehittämällä pyöräilyväyliä ja pysäköintimahdollisuuksia, Vallius muistuttaa.

Turkulaisista 23 % pyöräilee talvella, kun esimerkiksi Helsingissä vastaava luku on 11 %.

– Talvipyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa edelleen. Mikäli väylät on hyvin hoidettu ja liukkautta torjuttu riittävästi, yhä useampi kaupunkilainen valitsee pyörän kulkuneuvokseen myös talvisin, uskoo Vallius.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen valitsee polkupyörän työmatka- ja arkiliikennevälineekseen.

Lisätietoja:

Turun polkupyöräilijät ry

Teemu Vallius

puheenjohtaja

teemu.vallius@turpo.fi

0400 676 256

www.turpo.fi

2311, 2016

Vaarallinen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä on saatava loppumaan

By |Wed.Nov.2016|Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Vaarallinen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä on saatava loppumaan

Rakennustyömaa Peltolantiellä Turussa. Pyöräilijä lähtee ohittamaan pyörätielle parkkeerattua kuorma-autoa. Pyöräilijän ohittaessa kuorma-autoa, kuski päättää lähteä liikkeelle ja pyöräilijä väistää törmäyksen jyrkästi kääntyvän kuorma-auton takakulman kanssa ajamalla ojaan.

Pietari Waldin kadulla lastaan vaunuissa työntävä äiti väistää jalkakäytävälle pysäköityä taksia ajoradalle ja on törmätä jyrkässä mutkassa vastaantulijoiden kaistan kautta koukkaavaan bussin.

Brahenkadulla alamäkeen ajava pyöräilijä väistää pyörätiellä pysäköityä jakeluautoa jalkakäytävän puolelle ja on ajaa jalankulkijan päälle.

Muuttofirman auto kääntyy Linnankadulta, jätelavan takaa Linnankadun ja Eerikinkadun väliselle pyörätielle, suoraan tien ylitystä odottavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden eteen.

Nämä ovat todellisia tilanteita, joita pyöräilijät ja jalankulkijat Turussa ovat kohdanneet viimeisen parin viikon aikana Turussa.

Ei ole tavatonta nähdä kaupungeissa tilanteita, jossa lastenvaunuja työntävät joutuvat kiertämään jalkakäytävälle pysäköidyn taksin ajoradan kautta, vastaantulijoiden kaistaa. Sosiaalisessa mediassa on raportoitu jopa tilanteita, joissa jalkakäytävälle parkkiin ajanut pakettiauton kuljettaja on ollut törmätä jalankulkijaan. Pyöräteille pysäköityjä autoja kiertävät joutuvat yleensä väistämään autoja lakia rikkoen jalkakäytävän puolelle.

Sadoittain vastaavia vaaratilanteita raportoidaan mm. Facebookin Minä pysäköin pyörätielle -ryhmässä. Vielä enemmän tilanteita jää pimentoon, koska suurin osa pitää vaarallista lain rikkomista normaalina käytäntönä.

Tilanne jossa kaikkein suojattomimmat tielläliikkujat eivät voi turvallisesti käyttää itselleen merkittyä osaa kadusta turvallisesti ja sujuvasti, on täysin kestämätön.
Etenkin kaupunkialueella säännöllisesti pyöräilevä ja kävelevä törmää useita kertoja päivässä samaan ongelmaan. Pyöräteillä tai jalkakäytävillä seisoviin ajoneuvoihin. Jalkakäytävillä ja pyöräteillä asioitaan toimittavat lain vastaisesti tavallisten yksityisautojen lisäksi etenkin taksit, pakettiautot, jakeluautot ja kuorma-autot, vaarantaen jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Tilanteen muutos lähtee uudesta tieliikennelaista, sekä lakia valvovien ryhtiliikkeestä.
Maan tapa

Suurimmaksi osaksi pysäytetyt ajoneuvot rikkovat lakia tavalla, jossa ei ole tulkinnan varaa. Lain mukaan pysäköinti jalkakäytävällä ja pyörätiellä on aina kielletty. Pysäyttäminen on sallittua vain, jos siihen on pakottavia syitä, lähistöllä ei ole muuta laillista paikkaa pysäyttää ja se voidaan tehdä vaaraa tai haittaa aiheuttamatta. Kuskin täytyy myös pysytellä ajoneuvon välittömässä läheisyydessä. Jotta pysäyttäminen olisi sallittua […]

2101, 2016

Suomen suurimmat pyöräilijämäärät Turussa?

By |Thu.Jan.2016|Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Suomen suurimmat pyöräilijämäärät Turussa?

Viimeisimmässä Poljin lehdessä Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela kertoo viime vuoden kesällä Turussa tehdyistä pyöräliikennemittaukisista. Pyöräilymäärät ovat huikeita. Jokelan mukaan Hämeenkadulla Kerttulinkadun koillispuolella pyöräili laskentojen mukaan noin 7 700 pyöräilijää kesävuorokaudessa. Jalankulkijoita vastaavalla reitillä oli 7300. Tulokset ovat mittaustavan korkeimmat koko Suomessa.

Jokelan mukaan pyöräilijöiden suurta määrää selittää laskentapisteen sijainti Turun kahden suurimman työpaikkakeskittymän, Kauppatorin alueen ja Kupittaan, välissä sekä korkeakoulujen ja työpaikkaintensiivisen Turun yliopistollisen keskussairaalan läheinen sijainti. Artikkelin mukaan läheltä on laskettu myös muita suuria pyöräilijämääriä: Rehtorinpellonkadulla kulki noin 6400 pyöräilijää kesävuorokaudessa, Kiinamyllynkadulla noin 5500 pyöräilijää kesävuorokaudessa ja vuonna 2014 toukokuussa Tuomiokirkkosillalla laskettiin kulkevan noin 5300 pyöräilijää kesävuorokaudessa. Aurajoen ylitti keskustan kohdalla vuoden 2014 kesävuorokauden aikana noin 20000 pyöräilijää ja 37000 jalankulkijaa.

Laskentatulosten jälkeiset selvitykset osoittavat, että kyseessä saattaa hyvinkin olla suurin ns. poikkileikkauskohtainen pyöräilijämäärä Suomessa. Helsingissä Lauttasaaren sillan mittauspisteessä päästiin 7000 pyöräilijään ja Pitkällä sillalla 6300 pyöräilijään.

Turku on ihanteellinen pyöräilykaupunki

Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokelan mukaan Turku on kaiken kaikkiaan kooltaan ja kaupunkirakenteeltaan pyöräilijälle ihanteelllinen: yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä Kauppatorilta ja naapurikuntien keskustatkin ovat vain 8-17 kilometrin päässä Turun keskustasta. Lyhyistä etäisyyksistä johtuen pyörämatkojen matka-aika on Jokelan mukaan erittäin kilpailukykyinen muiden kulkutapojen kanssa.

Turussa on siis kaikki mahdollisuudet nousta Suomen johtavaksi pyöräilykaupungiksi muiden eurooppalaisten kaupunkien joukkoon ja parantaa merkittävästi kaupunkgin viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Pyöräilyn kehittäminen auttaisi Turkua saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja vähentämään yhteiskunnallisia kustannuksia, sillä tutkimusten mukaan jokainen pyöräilyyn panostettu euro tulee yhteiskunnalle takaisin kahdeksankertaisena. Mitä useampi kätevän pyöräilymatkan päässä asuva turkulainen päättää valita ajoneuvokseen auton sijaan pyörän sitä miellyttävämpää on autoilu ja parkkipaikan löytäminen on niille, joille pyöräily ei ole järkevä vaihtoehto.

Panostamalla toimiviin ja turvallisiin pyöräliikenneväyliin vaikutetaan merkittävästi kaupungin vetovoimaan etenkin nuorien ja koulutettujen nuorten aikuisten keskuudessa. Pyöräilyyn ja jalankulkuun panostaminen parantaa myös merkittävästi asukkaiden viihtymistä ja terveyttä.

Vuoden 2017 kunnallisvallit lähestyvät. Äänestetään yhdessä Turusta […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti vuonna 2015 kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on kuultu Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä vuonna 2015, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta kesällä 2017 toteutettavaa Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? […]

2005, 2015

Mistä pyöräraivo kumpuaa

By |Wed.May.2015|Pyöräilykulttuuri, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Mistä pyöräraivo kumpuaa

Mediassa on kuluneen viikon aikana viritelty sotaa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välille. Myönnän, että ainakin omalta osaltani pyöräraivo on todellinen ilmiö. Mistä tällainen vastakkainasettelu oikein kumpuaa?

Itse pyöräilen paljon, kuljen bussilla usein ja autoilen joskus.Kaikista useimmin kävelen. Minulla on siis kokemusta useimmista liikkumismuodoista. Autolla ajaessani huomaan, miten hämmentävän hyvin infra palvelee autoilua. Kaikki on helppoa, valmiiksi mietittyä, merkit ja infra ohjaavat selkeästi kuinka pitää ajaa. Hyvin harvoin joudun miettimään miten missäkin pitäisi ajaa. Autoilusta on tehty hyvin helppoa ja se on infran ansiota.

Pyöräillessä kaikki on toisin. Infra ja merkit eivät ohjaa yhtään mihinkään, reitit ovat epäloogisia, ahtaita ja poukkoilevia. Yllättäen merkittävätkin pyöräilyväylät saatetaan katkaista ilman kiertotien osoittamista. Reunakiviä ja töyssyjä on sielläkin missä nopeuksia ei tarvitse laskea.  Kaiken kukkuraksi liikennesäännöt ovat niin sekavia, ettei edes hyvin perehtynyt osaa soveltaa niitä monimuotoisiin tilanteisiin. Hyvin usein löytää itsensä jostain risteyksestä aprikoimasta, mitenköhän tässäkin pitäisi sääntöjen mukaan ajaa.

Räikeää epätasa-arvoa, räikeää autoilun suosimista muiden liikkumistapojen kustannuksella. Herää kysymys, miksi toisten liikkuminen on niin paljon tärkeämpää kuin toisten.

Pyöräilyn edistämiskampanjat ja kaupunkien kauniit korulauseet pyöräilyn edistämisestä kaikuvat lähes irvokkaina pyörällä liikkuvan korviin. Kansalaisia kannustetaan pyöräilemään. Pyöräilyä ylistetään käteväksi liikkumiseksi, päästöttämäksi ja meluttomaksi kulkutavaksi, joka kohottaa kuntoa ja terveyttä. Eikä edes maksa paljon, vaan päinvastoin säästää kaupungin kuluja. Media uutisoi jatkuvasti, että ihmiset istuvat liikaa ja että arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Että pitäisi liikkua enemmän. Useat tutkimukset toteavat, että pyöräily hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin ja pyöräilyyn käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.

Kuitenkin tätä erinomaista, monen tahon suosittelemaa kulkutapaa käyttäessäni ja pilkulleen liikennesääntöjä noudattaessani saan vastalahjaksi kakkosluokan kansalaisen aseman ja niskaani autoilijoiden sekä bussikuskien vihat.

Kuukausittain kannan rahaa kaupungin keskustan liikkeisiin satojen eurojen edestä ja verotuloja kaupungille keskituloisen palkansaajan verran, mutta silti pyörällä kulkiessani minun oletetaan tuovan vain kuraa liikkeiden lattioille.

On tullut selväksi, että polkupyörällä liikkuminen […]