Turpon blogi

1501, 2015

Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

By |Thu.Jan.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

Keskiviikko 5.11. kello 17.00. Turun keskustassa on pimeää ja koleaa.

Kirjastokorttelissa on parkissa 250 polkupyörää, Wiklundin pihalla ja ympärillä 200, kävelykadun ja Hansan ympäristössä 380. Yhteensä noin 830 pyöräilijää tuomassa keskustaan rahaa ja elämää – kylmänä ja pimeänä syysiltana. Autoilla saapuessaan nämä asiakkaat ruuhkauttaisivat keskustan kadut ja täyttäisivät kerralla Louhen tai Toriparkin. Pyöräilijä ei kuitenkaan vie autopaikkaa, vaan säästää paikan heille joille auton käyttö on tarpeen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta jätti keskiviikkona Humalistonkadun pyöräliikenneyhteyden suunnitelmat pöydälle. Syynä lienee elinkeinoelämän viestittämä pelko siitä, että parinkymmenen parkkipaikan siirto Humalistonkadulta kulman taakse Rauhankadulle ajaisi yrittäjät vaikeuksiin ja autioittaisi liiketilat. Huoli on ymmärrettävä, mutta turha. Uudet pyöräilevät asiakkaat kompensoivat kadunvarsipysäköinnin muutoksista mahdollisesti seuraavat menetykset.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisissä tutkimuksissa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti keskustan läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin ja vuositasolla kokonaismääräisesti enemmän.

Humalistonkadun ja Yliopistonkadun risteys on tärkeä pyöräliikenteen solmukohta, johon kohdistuu merkittäviä asiakasvirtoja kävelykadulta, Yliopistonkadun loppupäästä sekä jokirannasta. Toteuttamalla Humalistonkadun pyöräyhteys lisättäisiin asiakasvirtoja myös Ratapihankadun ja ratapihan kävelysillan suuntaan. Nyt osa kulkijoista kiertää Humalistonkadun liikkeet Yliopistonkadun ja Koulukadun pyöräteiden kautta.

Pyöräily- ja kävelypainotteiset keskustat koetaan yleisesti viihtyisämmiksi kuin autokeskustat. Viihtyisä keskusta puolestaan houkuttelee asiakkaita kulkutavasta riippumatta. Pyöräilyn edistäminen on myös kivijalkakaupan edistämistä. Pyöräliikenteen vastustamisen sijaan Turun Yrittäjien ja Ydinkeskustayhdistyksen kannattaisikin pyrkiä parantamaan tämän ostokykyisen asiakaskunnan elämää keskustassa. Pyörällä liikkuja säästää terveyden ja ympäristön lisäksi myös rahojaan, jotka kulutetaan keskustan kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

1301, 2015

Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

By |Tue.Jan.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Turpon blogi|Comments Off on Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää keskiviikkona 14.1. Humalistonkadun pyöräily-yhteydestä kävelykadun ja rautatieaseman välille. Turun polkupyöräilijät ry. kävi keskustelemassa liikennesuunnitelmasta useimmissa Humalistonkadun kaupoissa ja yrityksissä. Esittelimme yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle suunnitelmia ja kysyimme heidän näkemyksiään suunnitelman vaikutuksista liikkeen toimintamahdollisuuksiin. Vain harva näki suunnitelmissa mahdollisia haittoja yrityksen liiketoiminnalle ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti.

Liikennesuunnitelmaa kohtaan esitetty kritiikki ja hylkäysehdotukset ovat perustuneet pääasiassa Humalistonkadun pysäköintipaikkojen vähenemiseen, ja tämän mahdollisesti tuomiin ongelmiin kadunvarren yrityksille. Tämä siitä huolimatta, että Yliopistonkadun ja Ratapihankadun päissä eivät pysäköintipaikat käytännössä vähene, ja Rauhankadun kohdalla paikat Humalistonkadun paikat vain siirtyvät risteyksen toiselle puolelle.

Humalistonkadun yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella huolta suunnitelmien aiheuttamista haitoista alueen liiketoiminnalle voidaan pitää liioiteltuna. Suurimmassa osassa vierailluista liikkeistä vaikutuksia ei pidetty merkittävinä ja pyöräily-yhteyden tuloon suhtauduttiin yleisesti positiivisesti – näin myös useissa niistä liikkeistä, jotka olivat jossain määrin huolissaan parkkipaikkojen vähentämisen vaikutuksista.

Useissa liikkeissä oltiinkin tietämättömiä Rauhankadulle Humalistonkadun ja Käsityöläiskadun tulevista korvaavista asiointipaikoista. Korvaavat pysäköintipaikat koettiin tärkeinä, ja tieto niistä vaikutti merkittävästi liikennesuunnitelmaan suhtautumiseen. Haastatelluista moni myös pyöräilee itse ja pitää pyöräliikenteen kehittämistä tärkeänä.

Vain muutamassa käydyissä keskusteluissa pelättiin muutosten aiheuttavan merkittäviä hankaluuksia liikkeen toiminnalle. Useassa liikkeessä toivottiin erityisesti lyhytaikaiseen pysähtymiseen sopivia paikkoja esim. tavaran noutamiseksi ja maksamiseksi tai lastauspaikkoja liikkeeseen tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten käsittelyyn.

Yrittäjiltä tullut palaute ei tue yrittäjäjärjestöjen huolta kivijalkaliikkeiden liiketoiminnan merkittävästä vaikeutumisesta, ja muutaman yksittäisen yrityksen mahdollisesti kokemat haitat eivät voi olla keskusta-alueen kokonaisvaltaisen pyörätieverkoston toteuttamisen tiellä.

Pyöräilevät asiakasvirrat tuovat rahaa myös yrittäjille
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisessä tutkimuksessa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin […]

311, 2014

Kiinteistöliikelaitos haluaa palauttaa autot takaisin jokirantaan

By |Mon.Nov.2014|Ajoneuvot, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Kiinteistöliikelaitos haluaa palauttaa autot takaisin jokirantaan

Kiinteistöliikelaitoksen (Kila) johtaja Jouko Turto esittää Kilan johtokunnalle pysäköinnin sallimista Itäisellä Rantakadulla Vanhan Suurtorin ja Nunnankadun välillä ajalle 1.10.-31.3., jotta Ravintola Pinella saisi lisää pysäköintipaikkoja. Päätös vähentäisi merkittävästi vilkkaan pyöräliikenneväylän turvallisuutta ja olisi ristiriidassa useiden valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kaavojen, päätösten ja kehityssuunnitelmien kanssa.

Kaupunki on tehnyt useita suunnitelmia jokirannan pyhittämisestä kävelylle ja pyöräilylle, kaupunkilaisten olohuoneeksi, kaupunkipuistoksi ja historiallisen Turun keskustaksi. Alue kuuluu myös Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Kävelymatkan päästä löytyy parkkipaikkoja mm. Nunnankadulta, Tuomiokirkontorilta, kirjaston edustalta ja Hämeenkadulta. Nunnakadun mopoautoja koskevat pysäköintiongelmat olisi myös helppo ratkaista muuttamalla muutaman maksullisen paikan sijasta koko katu maksulliseksi. Mikään ei myöskään takaisi, etteivät Nunnakadulla ilman pysäköintikiekkoa pysäköivät mopoautot valtaisi myös uusia parkkipaikkoja.

Nunnakadulla ei ollut lounasaikaan ainoatakaan mopoautoa. Kadulla on jonkinverran maksullisia paikkoja sekä kahden tunnin kiekkopaikkoja. Maksullisia paikkoja lisäämällä olisi helppo vähentää pitkäaikaista pysäköintiä.

Esityksen taustalla näyttäisi olevan uusi oletus, etteivät turkulaiset pyöräile lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana ja tästä syystä turvallisuusriskit koetaan vähäisiksi. Yhä useampi turkulainen kuitenkin liikkuu pyörällä myös talvella ja leudot säät ovat lisänneet talvipyöräilyä merkittävästi. Kila on tämän myös itse todennut aiemmissa päätöksissään, jotka nyt on ilmeisesti unohdettu. Itäinen Rantakatu on pyöräliikenteen tärkeimpiä pääväyliä keskustassa ja sitä käyttävät tuhannet turkulaiset työ-, opiskelu- ja koulumatkoillaan ympäri vuoden.

Pyöräilijät, parkkipaikalta poistuvat ja parkkipaikkoja etsivät eivät mahdu kohtaamaan pysäköinniltä jäljelle jäävällä väylällä.

Esityksessäkin väylä todetaan liian kapeaksi auton ja pyörän sujuvaan kohtaamisen sekä kannetaan huolta siitä, että osa autoista voisi poistua luvatta Vanhan Suurtorin kautta. Mitään mainintaa ei kuitenkaan ole parkkiruutua etsivien autojen synnyttämästä lisäliikenteestä. Poistuvalle ja saapuvalle autolle ei myöskään ole riittävästi tilaa kohdata. Pihakatumaisen reitin turvallisuusriskejä lisäävät myös reitin liukkaus, himmeä valaistus ja alamäkien johdosta reippaat ajonopeudet.

Kila on aiemminkin todennut että kävely- ja pyöräily rannassa on myös talvisin vilkasta, ja että peruuttelevat ja kääntyvät autot aiheuttavat […]

2910, 2014

ÄLÄ ANNA HÄMÄRÄN YLLÄTTÄÄ – VALAISTU!

By |Wed.Oct.2014|Pyöräilykulttuuri, Turpon blogi|Comments Off on ÄLÄ ANNA HÄMÄRÄN YLLÄTTÄÄ – VALAISTU!

Vuoden pimein aika alkaa olla käsillä ja monelle pyörällä liikkuvalle tämä tulee aina yhtä yllättäen. Nurkan takaa auton eteen tummissa vaatteissa ilmestyvä valoton polkupyörä yllättää myös autoilijan. Lue Turun Polkupyöräilijöiden vinkit polkupyöräsi näkyvyyden parantamiseen.

Pyörän valoista huolehtiminen on jokavuotinen riesa. Lampusta ovat patterit loppu, lamppu on lähtenyt pitkäkyntisen matkaan tai koko asia muistuu mieleen vasta kun töistä kotiin lähtiessä hämärä on jo laskeutunut, yllättäen. Yllättäen tulee myös lokakuinen kellojen siirto, joka tuo pimeän tuntia aikaisemmin, pahimpaan ruuhka-aikaan.

Seuraavilla kuudella ohjeella pidät huolen omasta ja muiden tiellä liikkuvien turvallisuudesta sekä vältät 20€ pikavoiton.

 

Etsi kuvista yksi ero? Vastaus artikkelin lopussa. Kuinka valaiset pyörän oikein?

Valkoista eteen, punaista taakse
Punainen valo tarkoittaa tieliikennelaissa ja autoilijoiden näkökulmassa samaan suutaan kulkevaa ajoneuvoa. Eli siis auton tai polkupyörän perää. Tarkista myös, että pyörästäsi löytyvät tarvittavat etu-, taka- ja sivuheijastimet.
Ei vilkkua eteen.
Vilkkuva valo tarkoittaa hälytysajoneuvoa tai varoitusmerkkiä. Ja vaikka tuntuisi siltä, että vilkkuvalo näkyy paremmin, vilkkuvan valon suuntaa ja ajoneuvon nopeutta on vaikea arvioida.
Valo kiinni polkupyörään
Laki määrää, että ajoneuvon valon tulee olla kiinnitetty pyörän runkoon. Otsalamppu ei siis riitä. Lisäksi päätään kääntelevän pyöräilijän otsavalo on omiaan hämmentämään vastaan tulevaa autoilijaa.

Kuinka pidät huolen siitä, että valo kulkee mukana ja siinä on myös virtaa?

Osta edullinen lamppu ja jätä lamppu pyörään kiinni.
Vaikka ilkeät ihmiset saattavatkin varastaa lamppusi, eteisen pöydän ääreen unohtuneen lampun synnyttämät riskit ovat suuremmat. Ja 20€ sakko kirpaisee enemmän kuin 7€ lampun uudelleen ostaminen.
Pidä setti varaparistoja kotona sekä opiskelu- tai työpaikalla
Etenkin talvella pyöräillessä ja kiinteästi paikallaan olevassa lampussa patterit tyhjenevät helposti. Etenkin jos valo unohtuu yöksi päälle. Ledivalot syövät vähemmän virtaa, mutta pakkanen tyhjentää helposti patterit.
Pidä mukana pientä yhden tuikun lediä
Avaimenperässä tai takin taskussa mukana kulkeva yhden tuikun ledivalo pelastaa usein pimeässä, ei paina paljon ja vie vähän virtaa. Pikkuledi ei valaise ja näkyykin heikosti, mutta on […]

1509, 2014

Kansallinen Pyöräliitto perustettu

By |Mon.Sep.2014|Pyöräilykulttuuri, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kansallinen Pyöräliitto perustettu

Suomeen on vihdoin saatu polkupyörällä liikkuville oma kansallinen etujärjestö. 14.9.2014 Tampereella, Aitolahden Vanhassa Pappilassa viikonlopun aikana perustettu Pyöräliitto / Cykelförbundet / Finnish Cyclists’ Federation edistää pyöräilyä liikennemuotona sekä toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana ja paikallisten pyöräily-yhdistysten yhteistyöelimenä. Pyöräliiton jäseniä ovat paikalliset pyöräilijäyhdistykset sekä vaikuttamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt.

Pyöräliiton hallitukseen valittiin Turposta Tapio Van Ooik. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Helsinkiläinen Otso Kivekäs.

Turun polkupyöräilijät ry. on yksi liiton perustajajäsenistä. Paikalla perustamassa olivat Turpon puheenjohtaja Teemu Nurminen, varapuheenjohtaja Tero Rantaruikka ja hallituksen jäsen Tapio Van Ooik. Jokainen Turpon jäsen on nyt myös Pyöräliiton jäsen. Lähiaikoina Pyöräliitto tulee myös hakemaan Euroopan Pyöräliiton (European Cyclists Federation – SCF) jäsenyttä, jolloin Turpolaiset tulevat samalla myös ECF:n jäseniksi. Turpon jäsenenä tuet siis nyt siis paikallisen pyöräliikenteen kehittämisen lisäksi kehittämistä myös kansallisella ja Euroopan tasolla.

Pyöräliiton verkkosivut ja viestintä käynnistyy syksyn aikana, mutta sitä ennen voit pysyä ajan tasalla toiminnasta seuraamalla Pyöräliiton Facebook -sivua.

Perustamiskokouksessa Pyöräliitto julkaisi Tampereen Julistukseksi nimetyn lausunnon, jossa liiton tavoitteet ja tarkoitus kristallisoitiin kuuteen selkeään teesiin.

[…]

801, 2014

Miten pyöräliikennettä hankaloitetaan: Case Kauppiaskatu

By |Wed.Jan.2014|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|2 Comments

Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelmaa keskustan pyörätieverkostosta vuodelta 1986 ei käytännössä ole toteutettu.

Pyörätieverkostosta on vuosien mittaan tehty useita valtuuston päätöksiä (1997 keskustan kehittämissuunnitelma, 2001 kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä ja 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma), mutta rakentaminen ei ole edennyt.

Pyöräily nousi taas agendalle joulukuun alussa, kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi virkamiesten esittämät Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt.

Turun uusi Kirjastosilta valmistui ja avattiin pyörä- sekä kävelyliikenteelle 3. joulukuuta 2013. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon Turku monissa strategioissaan on sitoutunut. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.

Ongelma sillalle ja sieltä pois liikuttaessa on, ettei silta nykyisellään johda mistään minnekään. Rettiginrinnettä Hämeenkadulle jatkettaessa pyöräväylät loistavat poissaolollaan, ja Kirjastosillalta keskustaan päin tultaessa törmätään yksisuuntaiseen Kauppiaskatuun, jota ei pääse ajamaan kohti Kauppatoria tai muuta keskustaa. Käytännössä liikennejärjestelyt ohjaavat pyöräilijän tällä hetkellä ajamaan laittomasti vastavirtaan yksisuuntaista katua.

Tämän ongelman välttämiseksi viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti jo luonnosvaiheessa, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Itse kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”. Myöhemmin viranhaltijat lupailivat sillan ympäristöön uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat pyöräilyn sillalle Kauppatorin ja Hämeenkadun suunnista.
Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja […]

1212, 2013

KAUPPIASKADUN PYÖRÄJÄRJESTELYJEN HYLKÄÄMINEN TYRMISTYTTÄVÄÄ

By |Thu.Dec.2013|Liikennesuunnittelu|Comments Off on KAUPPIASKADUN PYÖRÄJÄRJESTELYJEN HYLKÄÄMINEN TYRMISTYTTÄVÄÄ

Turun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi keskiviikkona viranhaltijoiden esityksen pyöräjärjestelyistä Kirjastosillalta Kauppatorille. Hylkäävän esityksen teki Kokoomuksen Anne Aholainen ja ja sitä kannatti SDP:n Henry Toivari. Alkuperäistä viranhaltijoiden esitystä pyöräjärjestelyiden toteuttamisesta Kirjastosillalta Kauppatorille kannattivat Vihreiden ja Keskustan edustajat.

“Kauppiaskadun jo moneen kertaan luvattujen pyöräliikennejärjestelyjen hylkääminen on tyrmistyttävää ja isku vasten tuhansien turkulaisten pyöräilijöiden kasvoja. Päätös osoittaa, että toisin kuin muut modernit suomalaiset ja eurooppalaiset kaupungit, Turku jatkaa edelleen pyöräliikennettä kohtaan harjoittamaansa lähes vihamielistä linjaa”, toteaa Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Tero Rantaruikka. “Kaupunkisuunnittelijat olivat laatineen olosuhteisiin nähden varsin ansiokkaan suunnitelman, jonka kustannukset ja autoilulle aiheuttamat haitat olisivat olleet minimaallisia verrattuna saavutettuun pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden paranemiseen.” jatkaa Rantaruikka.

Kun Kirjastosillasta päätettiin, luvattiin, että sillan valmistumiseen mennessä pyöräliikenneväylät ovat valmiit ja käyttökunnossa. Syksyllä Turun Kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen esitteli julkisuudessa pyöräliikennejärjestelyjä, joiden toteuttaminen siirrettiin tulevan talven aiheuttaminen ongelmien vuoksi keväälle. Turkulaiset pyöräilijät ottivat suunnitelmat innostuneesti vastaan. Suunnitelma oli yksinkertaisuudessaan ja edullisuudessaan erinomainen tilapäisratkaisu, joka toteutuessaan olisi olennaisesti helpottanut keskustaan suuntautuvaa pyöräliikennettä, vähentänyt vaaratilanteita sekä lisännyt liikenteen sujuvuutta. Nyt alle kaksi viikkoa uuden Kirjastosillan valmistumisen jälkeen kaikkien pessimistisimmät ennustukset näyttävät toteutuvan, kun puolueiden enemmistö kaatoi pyöräliikennesuunnitelmat.

“Turku on monissa strategioissaan sitoutunut kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Keskustan pyörätieverkkosuunnitelmista on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986, 1997, 2001 ja 2010. Käytännön toteutus torjutaan kuitenkin toistuvasti tavalla, jota tavallisen kaupunkilaisen on mahdotonta ymmärtää. Ilman Hämeenkadun ja Kauppiaskadun pyöräväyliä uusi silta on torso. Tällä päätöksellä turkulaisten pyöräilijöiden alta vedettiin matto”, sanoo Turun Polkupyöräilijöiden pyöräliikenteen kehittämisprojekteista vastaava Tapio Van Ooik.

Turun Polkupyöräilijät vaatii, että kaupunginhallitus ottaa päätöksen uuteen käsittelyyn ja alkaa viimein toteuttaa käytännössä sitoumuksia ja täyttämään lupauksia, joita on tehty kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Pyöräliikenne on yhdistyksen mukaan osa tämän päivän sujuvaa liikennejärjestelmää, ja sen hyödyt sekä kansantaloudelle että kansanterveydelle on osoitettu toistuvasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Turun kaupungin harjoittava […]

2611, 2013

Polkupyöräilijä on usein sekakäyttäjä

By |Tue.Nov.2013|Ajankohtaista, Pyöräilykulttuuri|Comments Off on Polkupyöräilijä on usein sekakäyttäjä

Tunnen ihmisiä, jotka eivät juurikaan lähde postilaatikkoa kauemmas ilman omaa autoa. Polkupyöräilijä on harvoin näin omistautunut. Toiset pyöräilevät ympäri vuoden, mutta moni hyödyntää liikkumisvälineitä monipuolisemmin. Kun keli huononee, hypätään bussiin, auton rattiin tai vaihdetaan fillari apostolin kyytiin.

Itsekään en meinaa pyöräillä, ihan omaa turvallisuuttanikin ajatellen, läpi talven. Joudun aloittamaan työmatkani aamuruuhkassa bussien keskellä eikä se varsinaisesti innosta jäisellä kelillä. Jos koko matka olisi pyörätietä, voisin harkita. Nuorempana poljin vielä 20 asteen pakkasellakin. Kävellen taas aikaa menee tunnin verran suuntaansa, joten pyörä saa vaihtua bussiin, kun keli heikkenee.

Jos kuitenkin aikoo pyöräillä talven läpi, löytyy siihen apua. Pyörän voi varustaa nastarenkailla ja viiman- sekä pakkasenkestäviä ajo- ja ulkoiluvarusteita on urheiluliikkeet pullollaan.

Autoilijat kehuvat usein, että auton omistaminen tuo vapautta. Itse tunnen saaneeni taloudellisen vapauden pari vuotta sitten, kun luovuin ruotsalaisesta polttoainekrematoriostani. Auton omistaminen maksaa tietyn verran, ajoi sillä kerran kuussa tai kerran päivässä. Verot ja vakuutukset pitää maksaa sekä huolloista ja katsastuksista täytyy huolehtia vuosittain. Minulla ei ole lapsia kuskattavana, mutta tunnen kyllä sellaisia perheitä, joissa on useampikin lapsi, mutta ei omaa autoa. Ihan omasta vapaasta tahdosta.

Tilanteen tullen en kuitenkaan vierasta auton rattiin hyppäämistä, olenhan ajanut autoa työksenikin. Alun perin ajattelin autosta luopuessani, että vuokraan ajopelin, jos on tarvetta. Jos tarve on satunnaista, tulee vuokraaminen selvästi edullisemmaksi kuin omistaminen. En ole kyllä vielä kertaakaan vuokrannut autoa, skootterin sen sijaan vuokrasin yhtenä kesänä.

Itse olen siis pahimman luokan sekakäyttäjä. Työmatkat kuljen bussilla tai pyörällä, lyhyemmät matkat menen mielelläni jalan. Jos on asiaa Paimioon tai Raisioon, bussi kulkee sinnekin. Pidemmät reissut suoritan junalla tai bussilla sen mukaan, mistä satun saamaan halvimman lipun. Kyttään mieluummin tarjouslippuja kuin bensan hintaa. Autoa ajaessani inhosin myös yli kaiken ruuhkassa matelemista. Bussissa sekin sujuu paljon mukavammin, kun voi selata päivän uutiset kännykän ruudulta.

Viime vuonna hankin skootterin, mutta menneenä […]

1911, 2013

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on pyöräilyssä, mutta missä ovat liikenneväylät?

By |Tue.Nov.2013|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|1 Comment

Ympärivuotinen pyöräliikenne on viime vuosina kasvattanut valtavasti suosiotaan. Kasvun on huomannut jokainen arkipyöräilijä väylien ruuhkautumisena, vaaratilanteiden lisääntymisenä ja uusien, kokemattomien pyöräilijöiden ilmestymisenä yhteiseen katutilaan. Pyöräilyn suosio on helppo käydä toteamassa vaikkapa Kupittaankadulla, missä liikkuu parhaimmillaan enemmän polkupyöriä kuin autoja. Suosio näkyy negatiivisesti myös Tuomiokirkkoaukion valoissa, missä liikkuminen on Uudenmaankadun ylityksen puutteellisen rakennesuunnittelun vuoksi muuttunut äärimmäisen vaaralliseksi.

Viime viikkoina myös tilastot ovat todistaneet havainnot oikeiksi. Pyörien myynti on ylittänyt autojen myynnin 26 Euroopan maassa ja Helsingissä pyöräily on lisääntynyt keskimäärin 15 % joka vuosi. Pyöräilyn suosiota on kasvattanut trendien lisäksi taloudellinen epävarmuus sekä ihmisten kasvava tietoisuus pyöräilyn helppoudesta, edullisuudesta sekä vaikutuksesta ympäristön ja yksilön hyvinvointiin. Moni kaupunki, Helsinki mukaan lukien, on nostanut pyöräilyn tärkeimmäksi kaupunkiliikenteen kehittämiskohteeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle.

Myös Turku on useissa sitoumuksissa, strategioissa ja yleissuunnitelmissa päättänyt panostaa pyöräilyn edistämiseen. Turun kaupunginhallitus on vuonna 2005 hyväksynyt sitoumukset, jotka edellyttävät kaupungin muun muassa vähentävän tarvetta yksityisautoiluun, lisäävän kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä vähentävän liikenteen haittavaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.

Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa on asetettu etusijalle joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, jotta henkilöautoliikenteen osuus matkoista ei kasvaisi. Keskustan pyörätieverkosta on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986 (keskustan liikenteen vaihekaava), 1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma).

Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan hyvää tahtoa, mitä tulee pyöräliikenteen kehittämiseen. Todellisuus on toinen.

Päättäjät ovat toistuvasti unohtaneet päätöksensä ja vaalilupauksensa, kun rahaa väylien kehittämiseen pitäisi löytää. Eikä vuosi 2014 näyttäisi tekevän poikkeusta. Vuoden 2014 talousarvioesitys ei sisällä lainkaan ehdotuksia keskustan pyöräliikenneväylien kehittämiseksi.

Turun Polkupyöräilijät ry vaatii, että 28 vuoden ajan toistuvasti päätetty pyöräliikenneverkon rakentaminen viimein aloitetaan. Rakentaminen on aloitettava vuoden 2014 aikana, ja suunnitelman toteutumista on seurattava vuosittain sekä viiden vuoden aikavälillä. Esimerkiksi Hämeenkadun pyörätielle on osoitettava investointirahaa jo ensi vuodelle. Aiemmin päätetyistä pyöräväylistä ovat kesken […]

2210, 2013

Arkipäiväpyöräilijän ajatuksia

By |Tue.Oct.2013|Ajankohtaista, Pyöräilykulttuuri|Comments Off on Arkipäiväpyöräilijän ajatuksia

Polkupyörä on kaupungissa ylivoimaisesti kätevin liikenneväline!
Pyöräilen töihin, kouluun, kauppaan, elokuviin, kirjastoon, marjastamaan, uimaan, jumppaan ja joskus harvoin ihan muuten vain – yleensä tarkoitus on siirtyä paikasta toiseen mahdollisimman helposti. Kävely olisi hitaampaa, auto tarvitsisi parkkipaikan ja julkisilla liikennevälineillä olisi muiden suunnittelemien reittien ja aikataulujen varassa.

Paitsi kätevää, pyöräily on hauskaa!
Pyörän satula on yksi lempipaikkojani maailmassa. Miten sitä nyt selittäisi. Pyörän selässä on kiinni ympäristössä: äänet, tuoksut ja näkymät ovat lähellä eivätkä auton korin takana. Lisäksi paikasta toiseen pääsee paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin kävellen.

Miten on mahdollista, että kätevä ja hauska tapa liikkua voi olla joskus sitten niin hankalaa?
Autoilijoiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden paikat ja roolit liikenteessä ovat lievästi sanottuna sekavat. Pyöräily on ikävä kyllä liikennesuunnittelussa rinnastettu lähemmäs jalankulkua kuin autoilua, joten pyöräilijät joutuvat usein liikkumaan jalankulkijoiden vieressä ja jopa seassa.

Autokaistoilla pyöräily on kaupunkinopeuksilla yleensä sujuvaa, ja niitä pitääkin käyttää, jos pyörätietä ei ole. Valitettavasti vaan aina löytyy autoilijoita, jotka luulevat, että autokaistalla oleva pyöräilijä on väärässä paikassa, eikä ihme; autokoulussa opitaan ottamaan huomioon lähinnä toisten autojen liikkeitä. Jalankulkijan näkökulmasta taas pyöräilijä voi vaikuttaa arvaamattoman nopealta tai vaaralliselta. Jos tila on ahdas ja väistämissäännöt sekavat, niin ei ihme, että törmäyksiä syntyy. Voi kun saataisiin selkeät omat väylät kaikille!

Aina ei tosin pyörätien tai -kaistan olemassaolokaan auta, vaan äkkipysähdyksiin ja väistöliikkeisiin saa pyöräillessä varautua. Aikani väisteltyäni ja pujoteltuani aloin ottaa kuvamuistoja siitä, mitä kaikkea polkupyörien omalta reviiriltä löytyykään: tähän mennessä muun muassa autoja, pakettiautoja, kuorma-autoja, jalankulkijoita, kuoppia, lasinsiruja ja muuta sekalaista. Tervetuloa seuraamaan jatkoa: http://tanaanpyoratiella.wordpress.com

Kirjoittaja
Miina Nurmi