Liikennesuunnitteluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät jutut

312, 2015

Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

By |Thu.Dec.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

-Anna Jokinen, Turpo

Ovatko turkulaiset pyöräilijät vaarallisen nopeita? Puutarhakadun pyörätiellä on viiden korttelin matkalla kymmenen hidastetöyssyä ja lisäksi ainakin kymmenen muuta kohtaa, joissa on pakko hidastaa kävelynopeuteen. Tämä on tulevien kakolalaisten ja linnafälttiläisten pääpyöräilyväylä keskustaan. Mitä sanoisi autoilija, jos joka korttelin matkalla olisi kaksi hidastetöyssyä?

Pyöräväylien rakentamisesta on puhuttu paljon, mutta pitäisi puhua myös laadusta. Puutarhakadun pyörätie on töyssyinen, kapea ja useassa kohdassa on vaarallisen huono näkymä. Joka risteyksen molemmin puolin on töyssyn muodostava jyrkkä luiska. Leipomosta saattaa pöllähtää asiakas patonkeineen suoraan pyörätielle. Käytännössä koko viiden korttelin matkan joutuu ajamaan lähes kävelyvauhtia ja väistellen. Jos vastaan sattuu tulemaan muita, joutuu väistämään jalankulkijoiden puolelle. Tämä taso kelpaa ehkä sunnuntaipyöräilyyn, mutta ei jokapäiväiseen pyörällä liikkumiseen. Sujuvampaa on ajaa ajoradalla, mutta laki ei sitä salli, eikä naapurin mummo ehkä uskalla ajoradalle bussien kiilailtavaksi.
Onko Kakolan ja sataman seudun liikenteen kasvuun varauduttu?
Puutarhakadun töyssyinen pyörätie on jokirannan lisäksi ainoa pyöräväylä sataman seudun ja keskustan välillä. Jokirannan väylä on suhteellisen mukava, mutta paikoin tukkoinen, kapea ja ajolinjoiltaan epäselvä. Lisäksi jokirannan reitti suljetaan jatkuvasti liikenteeltä erilaisin tapahtumin. Nykyiset väylät ovat kapasiteetiltaan sekä laadultaan riittämättömiä. Miten Turun kaupunki on varautunut Kakolan ja sataman seudun asukas- ja liikennemäärien kasvuun? Alueelle on kaavoitettu ja ollaan jo rakentamassa koteja tuhansille ja myös työpaikkoja ja palveluita. Sataman ja Kakolan seudulta on vain pari-kolme kilometriä keskustaan, mikä on sopiva pyöräily- ja kävelymatka.

Turku on sitoutunut koviin päästövähennystavoitteisiin, mutta kuinka ne aiotaan saavuttaa? Ihmiset eivät siirry vähäpäästöisiin kulkutapoihin kehottamalla kauniisti, vaan siihen on luotava hyvät kannustimet. Kannustimeksi ei riitä töyssyinen ja katkonainen polku, vaan pitää luoda suorastaan imu tavoiteltavia asioita kohti!
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Puutarhakadun pyörätiellä jokaisessa risteyksessä ajoradalla on väistämisvelvollisuuden osoittava kolmio. Jostain syystä töyssyt on kuitenkin sälytetty pyöräilijän ja jalankulkijan kiusaksi. Voisiko ajatella, että hidastetöyssy olisi ajoradan puolella eli väistämisvelvollisella?

Kuva: Heikkilänkadun ja […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti vuonna 2015 kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on kuultu Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä vuonna 2015, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta kesällä 2017 toteutettavaa Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? […]

2005, 2015

Liikennevalot vai rauhallinen liikenne?

By |Wed.May.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Liikennevalot vai rauhallinen liikenne?

Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää tänään keskiviikkona Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen liikennevalosuunnitelmasta. Esityksen mukaan pääkirjaston nurkalle ehdotetut liikennevalot parantaisivat Kirjastosillan ja Kauppatorin välisen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Turun Polkupyöräilijät yhtyy liikennevalojen turvallisuutta parantavaan näkemykseen.

Nykyisessä järjestelyssä Kirjastosillalta ja Kauppatorilta saapuvat pyöräilijät voivat kokea Linnankadun ylityksen hankalaksi. Erityisesti ruuhka-aikoina Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä riittää vilskettä. Liikennevalot helpottaisivat väistämisvelvolliselta Kauppiaskadulta saapuvien pyöräilijöiden ja muiden ajoneuvojen kuljettajien liikkumista. Turun Polkupyöräilijät haluaa kuitenkin nostaa esille liikennevalojen vaikutuksen jalankulkuun sekä alueen yleiseen liikennekehitykseen. Kirjaston, jokirannan, Kirjastosillan ja pyörätelineiden ansiosta Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä liikkuu runsaasti jalankulkijoita, jotka ajoneuvoliikenne on oppinut huomioimaan varsin hyvin.

Toteutuessaan liikennevalot rajoittaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista. He ovat aiemmin tottuneet sujuvaan liikkumiseen risteyksessä. On todennäköistä, että risteyksessä tultaisiin kävelemään runsaasti päin punaisia. Liikennevaloristeys saattaa nostaa myös ajoneuvojen nopeuksia ja näin ollen vähentää alueen viihtyisyyttä. Turun polkupyöräilijät ry. pyytää päättäjiä pohtimaan, voisiko Aurakadun ja Brahenkadun välisen Linnankatu-osuuden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sujuvuutta parantaa liikennettä rauhoittamalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi nopeuksien alentamista 30 kilometriin tunnissa ja rakenteellisten hidasteiden lisäämistä: Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen turvallisuutta voisi parantaa tekemällä siitä tasa-arvoisen ja korotetun Nykyiset väistämisvelvollisuudet Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä voi myös kääntää toisin päin: tehdään Kauppiaskadusta punaisella päällysteellä merkitty, etuajo-oikeutettu ja rauhallinen pyöräilypainotteinen väylä Kirjastosillalta Kauppatorille.

Turun visiossa jokivarsi sykkii elämää jatkossa entistäkin vahvemmin. Lisäksi kävelyä ja pyöräilyä edistetään kaupunkisuunnittelulla ja keskustan elävöittämisellä. On tärkeää parantaa sekä pyöräilijöiden että jalankulkijoiden pyöräilijöiden turvallisuutta Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä, mutta mikä keino toteuttaa samalla parhaiten Turun vision?

1501, 2015

Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

By |Thu.Jan.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

Keskiviikko 5.11. kello 17.00. Turun keskustassa on pimeää ja koleaa.

Kirjastokorttelissa on parkissa 250 polkupyörää, Wiklundin pihalla ja ympärillä 200, kävelykadun ja Hansan ympäristössä 380. Yhteensä noin 830 pyöräilijää tuomassa keskustaan rahaa ja elämää – kylmänä ja pimeänä syysiltana. Autoilla saapuessaan nämä asiakkaat ruuhkauttaisivat keskustan kadut ja täyttäisivät kerralla Louhen tai Toriparkin. Pyöräilijä ei kuitenkaan vie autopaikkaa, vaan säästää paikan heille joille auton käyttö on tarpeen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta jätti keskiviikkona Humalistonkadun pyöräliikenneyhteyden suunnitelmat pöydälle. Syynä lienee elinkeinoelämän viestittämä pelko siitä, että parinkymmenen parkkipaikan siirto Humalistonkadulta kulman taakse Rauhankadulle ajaisi yrittäjät vaikeuksiin ja autioittaisi liiketilat. Huoli on ymmärrettävä, mutta turha. Uudet pyöräilevät asiakkaat kompensoivat kadunvarsipysäköinnin muutoksista mahdollisesti seuraavat menetykset.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisissä tutkimuksissa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti keskustan läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin ja vuositasolla kokonaismääräisesti enemmän.

Humalistonkadun ja Yliopistonkadun risteys on tärkeä pyöräliikenteen solmukohta, johon kohdistuu merkittäviä asiakasvirtoja kävelykadulta, Yliopistonkadun loppupäästä sekä jokirannasta. Toteuttamalla Humalistonkadun pyöräyhteys lisättäisiin asiakasvirtoja myös Ratapihankadun ja ratapihan kävelysillan suuntaan. Nyt osa kulkijoista kiertää Humalistonkadun liikkeet Yliopistonkadun ja Koulukadun pyöräteiden kautta.

Pyöräily- ja kävelypainotteiset keskustat koetaan yleisesti viihtyisämmiksi kuin autokeskustat. Viihtyisä keskusta puolestaan houkuttelee asiakkaita kulkutavasta riippumatta. Pyöräilyn edistäminen on myös kivijalkakaupan edistämistä. Pyöräliikenteen vastustamisen sijaan Turun Yrittäjien ja Ydinkeskustayhdistyksen kannattaisikin pyrkiä parantamaan tämän ostokykyisen asiakaskunnan elämää keskustassa. Pyörällä liikkuja säästää terveyden ja ympäristön lisäksi myös rahojaan, jotka kulutetaan keskustan kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

1301, 2015

Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

By |Tue.Jan.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Turpon blogi|Comments Off on Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää keskiviikkona 14.1. Humalistonkadun pyöräily-yhteydestä kävelykadun ja rautatieaseman välille. Turun polkupyöräilijät ry. kävi keskustelemassa liikennesuunnitelmasta useimmissa Humalistonkadun kaupoissa ja yrityksissä. Esittelimme yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle suunnitelmia ja kysyimme heidän näkemyksiään suunnitelman vaikutuksista liikkeen toimintamahdollisuuksiin. Vain harva näki suunnitelmissa mahdollisia haittoja yrityksen liiketoiminnalle ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti.

Liikennesuunnitelmaa kohtaan esitetty kritiikki ja hylkäysehdotukset ovat perustuneet pääasiassa Humalistonkadun pysäköintipaikkojen vähenemiseen, ja tämän mahdollisesti tuomiin ongelmiin kadunvarren yrityksille. Tämä siitä huolimatta, että Yliopistonkadun ja Ratapihankadun päissä eivät pysäköintipaikat käytännössä vähene, ja Rauhankadun kohdalla paikat Humalistonkadun paikat vain siirtyvät risteyksen toiselle puolelle.

Humalistonkadun yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella huolta suunnitelmien aiheuttamista haitoista alueen liiketoiminnalle voidaan pitää liioiteltuna. Suurimmassa osassa vierailluista liikkeistä vaikutuksia ei pidetty merkittävinä ja pyöräily-yhteyden tuloon suhtauduttiin yleisesti positiivisesti – näin myös useissa niistä liikkeistä, jotka olivat jossain määrin huolissaan parkkipaikkojen vähentämisen vaikutuksista.

Useissa liikkeissä oltiinkin tietämättömiä Rauhankadulle Humalistonkadun ja Käsityöläiskadun tulevista korvaavista asiointipaikoista. Korvaavat pysäköintipaikat koettiin tärkeinä, ja tieto niistä vaikutti merkittävästi liikennesuunnitelmaan suhtautumiseen. Haastatelluista moni myös pyöräilee itse ja pitää pyöräliikenteen kehittämistä tärkeänä.

Vain muutamassa käydyissä keskusteluissa pelättiin muutosten aiheuttavan merkittäviä hankaluuksia liikkeen toiminnalle. Useassa liikkeessä toivottiin erityisesti lyhytaikaiseen pysähtymiseen sopivia paikkoja esim. tavaran noutamiseksi ja maksamiseksi tai lastauspaikkoja liikkeeseen tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten käsittelyyn.

Yrittäjiltä tullut palaute ei tue yrittäjäjärjestöjen huolta kivijalkaliikkeiden liiketoiminnan merkittävästä vaikeutumisesta, ja muutaman yksittäisen yrityksen mahdollisesti kokemat haitat eivät voi olla keskusta-alueen kokonaisvaltaisen pyörätieverkoston toteuttamisen tiellä.

Pyöräilevät asiakasvirrat tuovat rahaa myös yrittäjille
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisessä tutkimuksessa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin […]

311, 2014

Kiinteistöliikelaitos haluaa palauttaa autot takaisin jokirantaan

By |Mon.Nov.2014|Ajoneuvot, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Kiinteistöliikelaitos haluaa palauttaa autot takaisin jokirantaan

Kiinteistöliikelaitoksen (Kila) johtaja Jouko Turto esittää Kilan johtokunnalle pysäköinnin sallimista Itäisellä Rantakadulla Vanhan Suurtorin ja Nunnankadun välillä ajalle 1.10.-31.3., jotta Ravintola Pinella saisi lisää pysäköintipaikkoja. Päätös vähentäisi merkittävästi vilkkaan pyöräliikenneväylän turvallisuutta ja olisi ristiriidassa useiden valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kaavojen, päätösten ja kehityssuunnitelmien kanssa.

Kaupunki on tehnyt useita suunnitelmia jokirannan pyhittämisestä kävelylle ja pyöräilylle, kaupunkilaisten olohuoneeksi, kaupunkipuistoksi ja historiallisen Turun keskustaksi. Alue kuuluu myös Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Kävelymatkan päästä löytyy parkkipaikkoja mm. Nunnankadulta, Tuomiokirkontorilta, kirjaston edustalta ja Hämeenkadulta. Nunnakadun mopoautoja koskevat pysäköintiongelmat olisi myös helppo ratkaista muuttamalla muutaman maksullisen paikan sijasta koko katu maksulliseksi. Mikään ei myöskään takaisi, etteivät Nunnakadulla ilman pysäköintikiekkoa pysäköivät mopoautot valtaisi myös uusia parkkipaikkoja.

Nunnakadulla ei ollut lounasaikaan ainoatakaan mopoautoa. Kadulla on jonkinverran maksullisia paikkoja sekä kahden tunnin kiekkopaikkoja. Maksullisia paikkoja lisäämällä olisi helppo vähentää pitkäaikaista pysäköintiä.

Esityksen taustalla näyttäisi olevan uusi oletus, etteivät turkulaiset pyöräile lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana ja tästä syystä turvallisuusriskit koetaan vähäisiksi. Yhä useampi turkulainen kuitenkin liikkuu pyörällä myös talvella ja leudot säät ovat lisänneet talvipyöräilyä merkittävästi. Kila on tämän myös itse todennut aiemmissa päätöksissään, jotka nyt on ilmeisesti unohdettu. Itäinen Rantakatu on pyöräliikenteen tärkeimpiä pääväyliä keskustassa ja sitä käyttävät tuhannet turkulaiset työ-, opiskelu- ja koulumatkoillaan ympäri vuoden.

Pyöräilijät, parkkipaikalta poistuvat ja parkkipaikkoja etsivät eivät mahdu kohtaamaan pysäköinniltä jäljelle jäävällä väylällä.

Esityksessäkin väylä todetaan liian kapeaksi auton ja pyörän sujuvaan kohtaamisen sekä kannetaan huolta siitä, että osa autoista voisi poistua luvatta Vanhan Suurtorin kautta. Mitään mainintaa ei kuitenkaan ole parkkiruutua etsivien autojen synnyttämästä lisäliikenteestä. Poistuvalle ja saapuvalle autolle ei myöskään ole riittävästi tilaa kohdata. Pihakatumaisen reitin turvallisuusriskejä lisäävät myös reitin liukkaus, himmeä valaistus ja alamäkien johdosta reippaat ajonopeudet.

Kila on aiemminkin todennut että kävely- ja pyöräily rannassa on myös talvisin vilkasta, ja että peruuttelevat ja kääntyvät autot aiheuttavat […]

801, 2014

Miten pyöräliikennettä hankaloitetaan: Case Kauppiaskatu

By |Wed.Jan.2014|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|2 Comments

Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelmaa keskustan pyörätieverkostosta vuodelta 1986 ei käytännössä ole toteutettu.

Pyörätieverkostosta on vuosien mittaan tehty useita valtuuston päätöksiä (1997 keskustan kehittämissuunnitelma, 2001 kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä ja 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma), mutta rakentaminen ei ole edennyt.

Pyöräily nousi taas agendalle joulukuun alussa, kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi virkamiesten esittämät Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt.

Turun uusi Kirjastosilta valmistui ja avattiin pyörä- sekä kävelyliikenteelle 3. joulukuuta 2013. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon Turku monissa strategioissaan on sitoutunut. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.

Ongelma sillalle ja sieltä pois liikuttaessa on, ettei silta nykyisellään johda mistään minnekään. Rettiginrinnettä Hämeenkadulle jatkettaessa pyöräväylät loistavat poissaolollaan, ja Kirjastosillalta keskustaan päin tultaessa törmätään yksisuuntaiseen Kauppiaskatuun, jota ei pääse ajamaan kohti Kauppatoria tai muuta keskustaa. Käytännössä liikennejärjestelyt ohjaavat pyöräilijän tällä hetkellä ajamaan laittomasti vastavirtaan yksisuuntaista katua.

Tämän ongelman välttämiseksi viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti jo luonnosvaiheessa, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Itse kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”. Myöhemmin viranhaltijat lupailivat sillan ympäristöön uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat pyöräilyn sillalle Kauppatorin ja Hämeenkadun suunnista.
Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja […]

1212, 2013

KAUPPIASKADUN PYÖRÄJÄRJESTELYJEN HYLKÄÄMINEN TYRMISTYTTÄVÄÄ

By |Thu.Dec.2013|Liikennesuunnittelu|Comments Off on KAUPPIASKADUN PYÖRÄJÄRJESTELYJEN HYLKÄÄMINEN TYRMISTYTTÄVÄÄ

Turun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi keskiviikkona viranhaltijoiden esityksen pyöräjärjestelyistä Kirjastosillalta Kauppatorille. Hylkäävän esityksen teki Kokoomuksen Anne Aholainen ja ja sitä kannatti SDP:n Henry Toivari. Alkuperäistä viranhaltijoiden esitystä pyöräjärjestelyiden toteuttamisesta Kirjastosillalta Kauppatorille kannattivat Vihreiden ja Keskustan edustajat.

“Kauppiaskadun jo moneen kertaan luvattujen pyöräliikennejärjestelyjen hylkääminen on tyrmistyttävää ja isku vasten tuhansien turkulaisten pyöräilijöiden kasvoja. Päätös osoittaa, että toisin kuin muut modernit suomalaiset ja eurooppalaiset kaupungit, Turku jatkaa edelleen pyöräliikennettä kohtaan harjoittamaansa lähes vihamielistä linjaa”, toteaa Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Tero Rantaruikka. “Kaupunkisuunnittelijat olivat laatineen olosuhteisiin nähden varsin ansiokkaan suunnitelman, jonka kustannukset ja autoilulle aiheuttamat haitat olisivat olleet minimaallisia verrattuna saavutettuun pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden paranemiseen.” jatkaa Rantaruikka.

Kun Kirjastosillasta päätettiin, luvattiin, että sillan valmistumiseen mennessä pyöräliikenneväylät ovat valmiit ja käyttökunnossa. Syksyllä Turun Kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen esitteli julkisuudessa pyöräliikennejärjestelyjä, joiden toteuttaminen siirrettiin tulevan talven aiheuttaminen ongelmien vuoksi keväälle. Turkulaiset pyöräilijät ottivat suunnitelmat innostuneesti vastaan. Suunnitelma oli yksinkertaisuudessaan ja edullisuudessaan erinomainen tilapäisratkaisu, joka toteutuessaan olisi olennaisesti helpottanut keskustaan suuntautuvaa pyöräliikennettä, vähentänyt vaaratilanteita sekä lisännyt liikenteen sujuvuutta. Nyt alle kaksi viikkoa uuden Kirjastosillan valmistumisen jälkeen kaikkien pessimistisimmät ennustukset näyttävät toteutuvan, kun puolueiden enemmistö kaatoi pyöräliikennesuunnitelmat.

“Turku on monissa strategioissaan sitoutunut kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Keskustan pyörätieverkkosuunnitelmista on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986, 1997, 2001 ja 2010. Käytännön toteutus torjutaan kuitenkin toistuvasti tavalla, jota tavallisen kaupunkilaisen on mahdotonta ymmärtää. Ilman Hämeenkadun ja Kauppiaskadun pyöräväyliä uusi silta on torso. Tällä päätöksellä turkulaisten pyöräilijöiden alta vedettiin matto”, sanoo Turun Polkupyöräilijöiden pyöräliikenteen kehittämisprojekteista vastaava Tapio Van Ooik.

Turun Polkupyöräilijät vaatii, että kaupunginhallitus ottaa päätöksen uuteen käsittelyyn ja alkaa viimein toteuttaa käytännössä sitoumuksia ja täyttämään lupauksia, joita on tehty kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Pyöräliikenne on yhdistyksen mukaan osa tämän päivän sujuvaa liikennejärjestelmää, ja sen hyödyt sekä kansantaloudelle että kansanterveydelle on osoitettu toistuvasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Turun kaupungin harjoittava […]

1911, 2013

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on pyöräilyssä, mutta missä ovat liikenneväylät?

By |Tue.Nov.2013|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|1 Comment

Ympärivuotinen pyöräliikenne on viime vuosina kasvattanut valtavasti suosiotaan. Kasvun on huomannut jokainen arkipyöräilijä väylien ruuhkautumisena, vaaratilanteiden lisääntymisenä ja uusien, kokemattomien pyöräilijöiden ilmestymisenä yhteiseen katutilaan. Pyöräilyn suosio on helppo käydä toteamassa vaikkapa Kupittaankadulla, missä liikkuu parhaimmillaan enemmän polkupyöriä kuin autoja. Suosio näkyy negatiivisesti myös Tuomiokirkkoaukion valoissa, missä liikkuminen on Uudenmaankadun ylityksen puutteellisen rakennesuunnittelun vuoksi muuttunut äärimmäisen vaaralliseksi.

Viime viikkoina myös tilastot ovat todistaneet havainnot oikeiksi. Pyörien myynti on ylittänyt autojen myynnin 26 Euroopan maassa ja Helsingissä pyöräily on lisääntynyt keskimäärin 15 % joka vuosi. Pyöräilyn suosiota on kasvattanut trendien lisäksi taloudellinen epävarmuus sekä ihmisten kasvava tietoisuus pyöräilyn helppoudesta, edullisuudesta sekä vaikutuksesta ympäristön ja yksilön hyvinvointiin. Moni kaupunki, Helsinki mukaan lukien, on nostanut pyöräilyn tärkeimmäksi kaupunkiliikenteen kehittämiskohteeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle.

Myös Turku on useissa sitoumuksissa, strategioissa ja yleissuunnitelmissa päättänyt panostaa pyöräilyn edistämiseen. Turun kaupunginhallitus on vuonna 2005 hyväksynyt sitoumukset, jotka edellyttävät kaupungin muun muassa vähentävän tarvetta yksityisautoiluun, lisäävän kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä vähentävän liikenteen haittavaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.

Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa on asetettu etusijalle joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, jotta henkilöautoliikenteen osuus matkoista ei kasvaisi. Keskustan pyörätieverkosta on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986 (keskustan liikenteen vaihekaava), 1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma).

Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan hyvää tahtoa, mitä tulee pyöräliikenteen kehittämiseen. Todellisuus on toinen.

Päättäjät ovat toistuvasti unohtaneet päätöksensä ja vaalilupauksensa, kun rahaa väylien kehittämiseen pitäisi löytää. Eikä vuosi 2014 näyttäisi tekevän poikkeusta. Vuoden 2014 talousarvioesitys ei sisällä lainkaan ehdotuksia keskustan pyöräliikenneväylien kehittämiseksi.

Turun Polkupyöräilijät ry vaatii, että 28 vuoden ajan toistuvasti päätetty pyöräliikenneverkon rakentaminen viimein aloitetaan. Rakentaminen on aloitettava vuoden 2014 aikana, ja suunnitelman toteutumista on seurattava vuosittain sekä viiden vuoden aikavälillä. Esimerkiksi Hämeenkadun pyörätielle on osoitettava investointirahaa jo ensi vuodelle. Aiemmin päätetyistä pyöräväylistä ovat kesken […]

1509, 2013

Rettiginrinteen liikennesuunnitelmien kommentointi

By |Sun.Sep.2013|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon toiminta|Comments Off on Rettiginrinteen liikennesuunnitelmien kommentointi

Rettiginrinteen katu-, liikenne- ja ympäristösuunnitelma nähtävissä. Nyt päästään siis tositoimiin, eli pääsemme laatimaan ensimmäistä kommenttia aiheeseen. Voitte kommentoida suunnitelmaa avoimeen Google Docs -dokumenttiin. Kommenttien perusteella laaditaan tiivistelmä, joka toimitetaan huomautuksena suunnitelmaan.
Suunnitelma Turun sivuilla
Uutinen suunnitelmasta
Turpon kommenttidokumentti
Lisätietoja:
Saara Ilvessalo
tapvan@gmail.com

Tapio Van Ooik
tapvan@gmail.com