Liikennesuunnitteluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät jutut

1811, 2017

Muistutus Turun torin alaisen pysäköintilaitoksen rakennuslupahakemukseen

By |Sat.Nov.2017|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon toiminta|Comments Off on Muistutus Turun torin alaisen pysäköintilaitoksen rakennuslupahakemukseen

Turun polkupyöräiliijät ry MUISTUTUS

 

6.11.2017

 

TURUN TORIN ALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN RAKENNUSLUPAHAKEMUS

 

Turun polkupyöräilijät ry haluaa muistuttaa, että torin ympäristössä merkittävä osa liikenteestä on pyörä- ja jalankulkuliikennettä, mikä on otettava huomioon rakennustyönaikaisissa liikennejärjestelyissä.

 

Rakennustyön aikana Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmasta tulee päästä Yliopistonkadun ja Aurakadun kulmaan – joko säilyttämällä pyöräliikenteen kulkuyhteys Kauppiaskatua ja Yliopistonkatua pitkin tai rakentamalla väliaikainen muusta ajoneuvoliikenteestä eroteltu pyörätie Eerikinkadun ja Aurakadun reunaan.

 

Puutarhakatua tai Maariankatua ei tule käyttää väliaikaisreitteinä työmaan ohitse, sillä nousu näille kaduille Yliopistonkadulta (Aurakatua tai Kauppiaskatua pitkin) on hyvin jyrkkä.

 

Jos torikauppa siirretään työmaan ajaksi kävelykadulle, tulee huolehtia, että torikauppiaiden autoja ei pysäköidä pyöräliikenneväylillä.

 

Rakennustyönkin aikana Yliopistonkadun kävelykatuosuuden täytyy toimia pyöräliikenneväylänä. Pyöräliikennettä ei tule rajoittaa tai kieltää.

 

Jos joitakin reittejä joudutaan sulkemaan pyöräliikenteeltä, tulee esittää selkeät vaihtoehtoiset väylät ja ohjata pyöräliikenne sinne asianmukaisin liikenteenohjauslaittein. Esimerkkinä mm. pyöräkaistat Linnankadulle rakennusajaksi.

 

Turun polkupyöräilijät ry:n puolesta,

 

Saara Ilvessalo

varapuheenjohtaja

 

Anna Jokinen

hallituksen jäsen

1811, 2017

Muistutus Puutarhakadun katu- ja liikennesuunnitelmaehdotuksista

By |Sat.Nov.2017|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Turpon toiminta|Comments Off on Muistutus Puutarhakadun katu- ja liikennesuunnitelmaehdotuksista

Muistutus Puutarhakadun katu- ja liikennesuunnitelmaehdotuksista 13.11.2017

 

Turun polkupyöräilijät ry, Turpo,  kiittää Turun kaupunkia Puutarhakadun pyörätien jatkosuunnitelmasta. Puutarhakadun kehittäminen on tärkeää, koska se on yksi keskustan merkittävimmistä joen suuntaisista pyöräväylistä, ja tärkeä väylä keskustan sekä Portsan, Patterinhaan ja Ruissalon välillä. On tärkeää, että pyöräilyn pääväylän laatu houkuttelee nykyiset sekä uudet asukkaat liikkumaan kestävällä tavalla.

 

Turpon mielestä Puutarhakadun pyörätiesuunnitelma ei ole laatutasoltaan riittävä, eikä se vastaa pyöräilyn pääväylän tarpeita.

 

Väylä on erittäin kapea kaksisuuntaiselle pyöräliikenteelle, mikä tarkoittaa että vastaantulevaa pyöräilijää joutuu helposti väistämään jalkakäytävälle ja hidastamaan ajonopeuden lähes kävelyvauhtiin.
Kaksisuuntaisuus tekee liittymisen ajoradan liikenteen ja pyörätien välillä hankalaa ja epäjohdonmukaista sekä kääntymisen Puutarhakadun toisen puolen kiinteistöille mahdottomaksi.
Kaksisuuntaisuus aiheuttaa sen, että pyörällä liikkuva ihminen tulee risteykseen autoilijan kannalta odottamattomasta suunnasta ja usein näköesteen takaa. Tämä lisää onnettomuusriskiä risteyksissä ja heikentää pyöräliikenteen sujuvuutta. Suurin osa autoilijan ja pyöräilijän välisistä liikenneonnettomuuksista tapahtuu juuri kaksisuuntaisen pyörätien ja ajoradan risteyksessä.
Bussipysäkki tuo bussia odottavat ja bussista tulevat ihmiset suoraan pyörätielle Puutarhakatu 11 kohdalla  (n. pl 340). Pyörällä liikkuva joutuu väistelemään ja varomaan jalankulkijoita pyörätiellä.
Reunakivet, myös pinnan tasoon asennetut, jokaisessa pyörätien liittymässä ovat tarpeettomia töyssyjä pyörällä liikkuvalle ja haittaavat sujuvuutta sekä liikenteen seuraamista. Lisäksi reunakivet asennetaan usein liian korkeiksi, jolloin ne aiheuttavat kaatumisriskin.
Jalkakäytävän kanssa samaan tasoon rakennettu pyöräilyväylä toisintaa yhä ikävän yleistä käsitystä “kevyestä liikenteestä”, jossa pyöräilyn nähdään kuuluvan jalankulun kanssa samaan vähempiarvoiseen kategoriaan. Se on myös omiaan aiheuttamaan konflikteja liikenteessä, kun jalankulkijat epähuomiossa liikkuvat pyörätiellä ja pyöräilijät jalkakäytävällä.

 

Suunnitelma ei tee pyöräilystä kilpailukykyistä liikennemuotoa eikä edistä kaupungin tavoitteita lisätä kestävää liikkumista. Pyörätiesuunnitelma jatkaa vanhanaikaista perinnettä, jossa pyöräväylä tehdään autoliikenteen ja pysäköintipaikkojen ehdoilla. Turpo toivoo, ettei jo huonolaatuiseksi todettua Puutarhakadun länsipään väylää jatketa yhtä huonolla uudella väylällä.

 

Kuva: Puutarhakadun nykyinen pyörätie on ongelmallinen.

Puutarhakadulle rakennettavan pyöräilyväylän pitäisi olla nykyaikainen ja laadukas. […]

903, 2017

Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

By |Thu.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|Comments Off on Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

Pyöräily on tärkeä osa nykyhetken ja tulevaisuuden turvallista, tilatehokasta ja älykästä liikennettä. Nyt tehtävät liikenteeseen liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen vielä vuosien päästä. Pyöräilykoordinaattorin tehtävä on kehittää parempia liikenneolosuhteita kaikille kaupunkilaisille.
Pyöräily-ympäristön pitkäjänteinen kehittäminen osana sujuvaa liikkumista ja hyvää kaupunkiympäristöä vaatii ammattitaitoja, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Liikenteen suunnittelussa on otettava huomioon kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet ja Turun kaupungin kehittyminen. Mitä houkuttelevampaa ja helpompaa pyöräily on, sitä paremmin myös muu liikenne sujuu Turussa, joka luokitellaan tällä hetkellä Pohjoismaiden jopa viidenneksi ruuhkaisimmaksi kaupungiksi.

Pyöräilykoordinaattorin tehtävänä on ottaa huomioon pyöräliikenteen vaatimukset ja sovittaa ne yhteen jalankulun, autoilun ja joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Pyöräliikenne tulee huomioida kaupunki- ja liikennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi ympäristösuunnittelussa, kaavoituksessa, pysäköinnin, tapahtumien ja  rakennustyömaiden luvissa ja järjestelyissä sekä valvonnassa, katujen talvikunnossapidossa, liikuntapaikkojen ylläpidossa ja joukkoliikenteessä sekä opetuksessa. Pyöräilykoordinaattori auttaa huomioimaan pyöräliikennettä laajalti läpi koko kaupungin organisaation ja vähentää näin ylimääräisiä tai päällekkäisiä työtehtäviä.

Esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupunkien päätökset palkata pyöräilykoordinaattori ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on nimetä pyöräliikenteen kehittämiselle oma vastuuhenkilö.  Pyöräilyliikenteen organisoiminen on tehokkaampaa, mikäli sitä ei tehdä muiden töiden ohella. Pyöräilykoordinaattorin tehtävään osoitetut resurssit luovat säästöjä pyöräilymäärien lisääntyessä ja pyöräilyn muuttuessa helpommaksi sekä sujuvammaksi osaksi arki- ja työmatkaliikennettä.

Turun hajanaisen pyöräilyinfrastruktuurin eheyttäminen, historiallisuus ja tilaongelmien ratkominen keskustassa vaativat osaamista ja ammattitaitoa, jotta sujuva pyöräliikenne olisi mahdollista koko kaupungin alueella keskusta mukaan luettuna. Turulla on samalla hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä muulle maalle kaupunkina, jossa ihanteelliset välimatkat luovat hyvät edellytykset suunnitelmalliselle pyöräilyn kehittämiselle.

Julkaisemme jokaisesta kuntavaaliteesistä blogikirjoituksen, jossa avataan teesien taustoja ja perusteita. Turun polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit ja teesit allekirjoittaneet ehdokkaat: http://www.pyoravaalit.fi/turku

2802, 2017

Turun keskusta-alueelle 30 km/h nopeusrajoitus

By |Tue.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Turun keskusta-alueelle 30 km/h nopeusrajoitus

Pyöräilyn edistäminen on samalla kaupunkiympäristön muokkaamista houkuttelevammaksi myös muulle liikenteelle, yrityksille ja asukkaille. Keskustan kattonopeuden laskeminen ja keskusta-alueen tavoitenopeusrajoitus 30 km/h on tällainen todella laajaa ihmisjoukkoa koskeva muutos. Yhden yksinkertaisen ja hyvin toteutettuna edullisen toimenpiteen avulla saadaan keskusta-aluetta muutettua turvallisemmaksi, terveellisemmäksi, elävämmäksi ja paremmin kaikki liikennemuodot huomioon ottavaksi.

Alennettu nopeusrajoitus on laajalti käytetty ja hyväksi todettu kaupunkiympäristön kehittämisen keino monissa Euroopan maissa. Helsinki laski nopeusrajoituksia laajasti vuonna 2004 ja seuraavaksi nopeusrajoituksia laskee Tampereen kaupunki. Olisiko nyt Turun aika?

Alemmalla nopeusrajoituksella tehdään liikenteestä helpommin havainnoitavaa ja lyhennetään jarrutusmatkoja. Samalla saadaan myös pienennettyä pysähtymismatkaa ennen suojatietä. Esimerkiksi 30 km/h ajava autoilija saa sekunnin reaktioajan jälkeen auton pysäytettyä siinä vaiheessa, kun 40 km/h ajavalla on nopeutta vielä liki 30 km/h. Onnettomuuksien määrä vähenee ja lisäksi jäljelle jäävien onnettomuuksien vakavuusaste pienenee törmäysnopeuden tippuessa. Näillä on suuri merkitys yhteiskunnalle koituville kustannuksille. Esimerkiksi Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Nopeusrajoitukset Helsingissä kertoo, että vaikka Helsingissä nopeusrajoitusten muutos maksoi noin 300 000 euroa, niin onnettomuuksien kustannusten vähenemisen kautta säästö yhteiskunnalle oli noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Turvallisuuden parantamiseksi alempi kattonopeus keskusta-alueella on edellä esitetyistä syistä kannattava. Korkeampia kattonopeuksia keskusta-alueella on myös vaikea perustella matka-aikaan liittyvillä syillä. Esimerkiksi Helsingissä alennettujen nopeusrajoitusten kaduilla matka-aika kasvoi vain 1 %, kun vertailukaduilla matka-aika kasvoi 3 %, jonka katsottiin johtuvan yleisestä liikennemäärän lisääntymisestä.

Kun autoilla ajetaan hitaammin, pysähdysten osuus laskee. Autoilla pystytään näin liikkumaan tiiviimmin turvavälien pienentyessä ja joustavuuden lisääntyessä, liikennevaloja on myös helpompi rytmittää säännölliseen liikennevirtaan. Tasaisemmilla nopeuksilla vähenevät tarpeettomat kiihdytykset ja sitä myötä liikennemelu vähenee huomattavasti. Lisäksi hiljaisemmat vauhdit vähentävät ajoratojen kulumista ja katupölyä sekä tärinän aiheuttamaa haittaa rakennuksille.

Turussa on paikoin poikkeuksellisen leveä katuja ja katutilasta suurin osa on varattu ajoradoille ja parkkipaikoille. Leveät ajoradat provosoivat ylinopeuteen ja tekevät katutilasta ajoneuvojen ulkopuolella turvattoman tuntuisen. Rajoituksen muuttamisen yhteydessä kannattaakin tehdä pientä liikenneympäristön muokkaamista […]

2702, 2017

Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

By |Mon.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon toiminta|Comments Off on Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

Turkuun tarvitaan enemmän ja laadukkaampaa pyöräilyinfrastruktuuria
Jokirantaa on totuttu pitämään mukavana pyöräväylänä, joka on myös tapahtumapaikka ja kaupunkilaisten olohuone. Jokirannassa oleskellaan, viihdytään ja sinne pystytetään kioskeja ja kojuja. Jokirannan väylät ovat omiaan mukavaan ja kiireettömään sunnuntaiajeluun, mutta pyöräliikenteen lisääntyessä ne sopivat yhä huonommin sujuvaksi liikenneväyläksi.

 

Miten uudet asukkaat liikkuvat?
Linnakaupungin, Linnanfältin ja Kakolan alueelle on rakentumassa asuntoja tuhansille asukkaille ja lisäksi saman verran työpaikkoja. Itäpuolella jokea rakentuvat Telakkaranta, Kupittaa, Itäharju ja Hirvensaloonkin rakennetaan lisää koteja. Liikenne lisääntyy. Miten nämä ihmiset liikkuvat? Liikenteen lisäys ohjautuu lähes välittömästi Aurojokirantaan, Linnankadulle ja Puutarhakadulle, Stålarminkadulle sekä Itäiselle Pitkäkadulle. Uusi rakentaminen painottuu noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta, joka on ihanteellinen pyöräilymatka. Etäisyydet eivät siis ole ongelma.

Esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu, että henkilöautoilun osuus ei kasva ja että Linnakaupungissa ihmisistä 45% on pääasiallisia jalankulkijoita ja pyörällä liikkuvia. Kuinka tavoite saavutetaan? Kuinka ihmiset saadaan liikkumaan pyörällä auton sijasta?  Ihmiset eivät pyöräile käskemällä tai kauniiden kampanjoiden saattelemana. Ihmiset pyöräilevät, jos se on helppoa, sujuvaa ja turvallista.

 
Nykyiset pyöräväylät ovat katkonaisia, huonolaatuisia ja sekavia
Puutarhakatu, Linnankatu, jokiranta molemmin puolin sekä Itäinen Pitkäkatu voisivat kaikki olla ihanteellisia pyöräilyn pääväyliä: kadut ovat tasaisia, leveitä ja ne yhdistävät kehittyvät ja rakentuvat uudet kaupunginosat keskustaan sekä muuhun kaupunkiin.

Nykyinen pyöräinfra ei kuitenkaan ole kovin kehuttavalla tasolla. Jokiranta on jo nyt paikoitellen tukkoinen monenlaisista kulkijoista ja tapahtumista, joten lisääntyvä liikenne ei ainakaan paranna pyöräilyn houkuttelevuutta liikennemuotona.

Vilkkaasti liikennöidyllä Linnankadulla on vain pätkä pyörätietä. Linnankadulla pyöräilijä joutuukin ajamaan pääosin nopean moottoriliikenteen seassa. Puutarhakatu on tuskin parempi. Pyörätien pätkä on kapea ja töyssyinen pakottaen pyöräilijän ajamaan lähes kävelynopeutta. Lisäksi pyörätie loppuu Koulukadun kohdalla, jossa pyörällä liikkuva joutuu keplottelemaan itsensä ajoradalle. Itäisellä Pitkäkadulla pyöräinfrastruktuuria ei juuri ole, paria korttelin mittaista pätkää lukuun ottamatta. Hämmennystä lisää se, että Itäisen Pitkäkadun länsipään pyörätie on yksisuuntainen, mitä harva kuitenkaan tietää. […]

2202, 2017

Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

By |Wed.Feb.2017|Ajankohtaista, Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

Pyöräilyinfrastuktuurin parantamisen edistämiseksi Turun Polkupyöräilijät on julkaissut pyöräilymyönteisen ehdokkaan vaaliteesit.
– Turulla on huikea mahdollisuus tulla Suomen pyöräilypääkaupungiksi! Teeseissämme nostamme esiin yhtenäisen pyöräväylästön, keskustan nopeusrajoituksen laskun, kaupunkipyöräjärjestelmän ja pyöräilykoordinaattorin keskeisinä keinoina edistää pyöräilyä Turussa, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius kunnallisvaaliteeseistä.   

Seuraavissa kunnallisvaaleissa valitulla valtuustolla on edessä päätöksiä, jotka vaikuttavat vahvasti turkulaisten arkeen. Turun pyöräilybarometrin mukaan turkulaisista 96 % kannattaa pyöräilyn edistämistä ja yli 90 % turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Turun polkupyöräilijät ry haastaa tulevat päättäjät mukaan tekemään muutosta.

– Panostamalla pyöräliikenteeseen saamme terveempiä kaupunkilaisia, säästöjä sosiaali- ja terveysmenoissa, miellyttävämpää elinympäristöä ja tasa-arvoisempaa liikkumista. Nämä eivät ole vähäisiä asioita ajatellen kuntataloutta ja ihmisten hyvinvointia, toteaa puheenjohtaja Teemu Vallius.

Turun Polkupyöräilijät ajaa yhtenäisiä pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle.

– Joen pohjoisranta on hyvä rauhalliseen siirtymiseen ja oleskeluun, mutta kasvavalle pyöräliikenteelle ei ole sujuvia yhteyksiä, kertoo Vallius.

Turun keskusta-alueelle tavoitteena on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä tekisi liikkumisesta turvallisempaa ja sujuvampaa sekä lisäisi asuinympäristön viihtyisyyttä.

– Nopeuksien alentaminen parantaa keskustan turvallisuutta kaikille liikkujille lapsista vanhuksiin, painottaa Vallius.

Pyöräilystä saadaan oleellisempi osa joukkoliikennettä kaupunkipyöräjärjestelmällä. Helsinki on näyttänyt jo hyvää esimerkkiä suuren suosion saaneella kaupunkipyörähankkeella.

– Turun kokoiselle kaupungille 500 kaupunkipyörän järjestelmä on hyvä ensimmäinen vaihe. Kustannustehokkaat kaupunkipyörät mahdollistavat joustavan ja nopean siirtymisen bussipysäkeiltä lopullisiin kohteisiin, kertoo Teemu Vallius kaupunkipyörien eduista.

Tulevia liikennesuunnittelun haasteita varten Turun polkupyöräilijät haastaa päättäjät edistämään kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

– Pitkäjänteinen suunnittelu ja riittävät resurssit takaavat menestyksekkään ja kaikkia turkulaisia hyödyntävän liikennejärjestelmän kehittämisen. Muissa kaupungeissa kokopäiväisellä pyöräilykoordinaattorilla on ollut valtava merkitys pyöräilyliikenteen kehittämiselle, Vallius kertoo.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen voi valita polkupyörän työmatka- ja arkiliikenteeseen.

Kunnallisvaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa pyöräilymyönteisen ehdokkaan kunnallisvaaliteesit osoitteessa https://pyoravaalit.fi/turku/

 

1802, 2017

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

By |Sat.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin helmikuun 2017 alussa kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi […]

2112, 2015

Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

By |Mon.Dec.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon blogi, Turpon toiminta|Comments Off on Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

Uudenmaankadun ylitys Pinellan ja Tuomiokirkon kohdalla nousee jatkuvasti esille hankalien ja vaarallisten paikkojen listalla. Turun polkupyöräilijät on laatinut risteyksen parantamiseen oman ratkaisuehdotuksen.

Uudenmaankadun ylitys on hankala ja vaarallinen sekä jalan että pyörällä liikkuville. Ylitys on ahdas, huonosti merkitty, pyörätien jatke on kapea ja käännökset ovat etenkin pyöräilijöille jyrkkiä. Jalankulkijoiden ja pyörällä liikkuvien kulkulinjat risteävät usein ja synnyttävät vaarallisia kohtaamisia.

Nykytilassa ylitys on kapea. Pyöräliikenteelle varattu tila on kapea ja huonosti merkitty. Lisäksi liian jyrkkä kääntösäde liikennevalon kohdalla aiheuttaa oikaisemista ajoradan kautta.

Etenkin vaaratilanteita aiheuttaa kääntyminen Tuomirkkosillan suuntaan. Väylä on kapea ja kääntösäde jyrkkä jolloin moni pyöräilijä oikaisee käännöksen ajoradan kautta. Suoraan Itäiselle Rantakadulle ajavien reitti risteää jalankulkijoiden kanssa, jyrkän kanttikiven yli jyrkkään alamäkeen ja moni jalankulkija kulkee pyörätien puolella suunnatessaan kohti Tuomiokirkkosiltaa.  Ei ihme, että ylityksissä on todistettu usein sanallisia välienselvittelyjä ja jopa vaarallista tönimistä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ajolinjojen kohtaamisissa.

Paikka on merkittävä pullonkaula, johon kohdistuu valtaosa koillisista kaupunginosista keskustaan suuntautuvasta pyöräliikenteestä ja alueella on runsaasti jalankulkua keskustan ja puiston linja-autopysäkkien suuntaan. Ongelma olisi kuitenkin helppo ratkaista, sillä tilaa risteysalueella on reilusti.
Turpon ehdotus
Turpo järjesti aiheesta jäsenilleen workshopin, jossa pohdittiin paikan päällä ja karttojen kanssa ratkaisuja ongelmaan. Ongelmaa on pohdittu myös Turpon Facebook ryhmässä. Lopputuloksena saimme aikaan ehdotuksen, joka on toimitettu aloitteena kaupungin virkamiehille.

Turpon jäsenet saivat laadittua ehdotuksen, jossa ylitystä levennetään liikennevaloja siirtämällä. Lisätilan myötä eri suuntiin ajavat pyöräilijät sekä jalankulkijat ohjattaisiin kokonaan omille kaistoilleen. Ratkaisussa on saatu tehokkaasti minimoitua ajolinjojen risteämät, avattu pyöräilijöiden kääntösädettä ja parannettu turvallisuutta sekä sujuvuutta selkeämmillä merkinnöillä ja liikenteenohjauksella.

 

Turpon ehdotuksessa suoraan ajava ja sillalle kääntyvä pyöräliikenne ohjataan omille kaistoilleen risteyksen reunoille. Jalankulku pysyy jotakuinkin nykyisellä paikallaan. Jalankulun ja pyöräilyn ajolinjat risteävät  pääosin vain tilanteessa, missä jalankulkija kulkee linja-autopysäkeille ja pyörällä liikkuva ajaa jokirannan suuntaisesti. Harva pyöräilijä nykytilanteessa ajaa sillalta Itäiselle Rantakadulle, jolloin tässä kohtaamisia tapahtuu […]

312, 2015

Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

By |Thu.Dec.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

-Anna Jokinen, Turpo

Ovatko turkulaiset pyöräilijät vaarallisen nopeita? Puutarhakadun pyörätiellä on viiden korttelin matkalla kymmenen hidastetöyssyä ja lisäksi ainakin kymmenen muuta kohtaa, joissa on pakko hidastaa kävelynopeuteen. Tämä on tulevien kakolalaisten ja linnafälttiläisten pääpyöräilyväylä keskustaan. Mitä sanoisi autoilija, jos joka korttelin matkalla olisi kaksi hidastetöyssyä?

Pyöräväylien rakentamisesta on puhuttu paljon, mutta pitäisi puhua myös laadusta. Puutarhakadun pyörätie on töyssyinen, kapea ja useassa kohdassa on vaarallisen huono näkymä. Joka risteyksen molemmin puolin on töyssyn muodostava jyrkkä luiska. Leipomosta saattaa pöllähtää asiakas patonkeineen suoraan pyörätielle. Käytännössä koko viiden korttelin matkan joutuu ajamaan lähes kävelyvauhtia ja väistellen. Jos vastaan sattuu tulemaan muita, joutuu väistämään jalankulkijoiden puolelle. Tämä taso kelpaa ehkä sunnuntaipyöräilyyn, mutta ei jokapäiväiseen pyörällä liikkumiseen. Sujuvampaa on ajaa ajoradalla, mutta laki ei sitä salli, eikä naapurin mummo ehkä uskalla ajoradalle bussien kiilailtavaksi.
Onko Kakolan ja sataman seudun liikenteen kasvuun varauduttu?
Puutarhakadun töyssyinen pyörätie on jokirannan lisäksi ainoa pyöräväylä sataman seudun ja keskustan välillä. Jokirannan väylä on suhteellisen mukava, mutta paikoin tukkoinen, kapea ja ajolinjoiltaan epäselvä. Lisäksi jokirannan reitti suljetaan jatkuvasti liikenteeltä erilaisin tapahtumin. Nykyiset väylät ovat kapasiteetiltaan sekä laadultaan riittämättömiä. Miten Turun kaupunki on varautunut Kakolan ja sataman seudun asukas- ja liikennemäärien kasvuun? Alueelle on kaavoitettu ja ollaan jo rakentamassa koteja tuhansille ja myös työpaikkoja ja palveluita. Sataman ja Kakolan seudulta on vain pari-kolme kilometriä keskustaan, mikä on sopiva pyöräily- ja kävelymatka.

Turku on sitoutunut koviin päästövähennystavoitteisiin, mutta kuinka ne aiotaan saavuttaa? Ihmiset eivät siirry vähäpäästöisiin kulkutapoihin kehottamalla kauniisti, vaan siihen on luotava hyvät kannustimet. Kannustimeksi ei riitä töyssyinen ja katkonainen polku, vaan pitää luoda suorastaan imu tavoiteltavia asioita kohti!
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Puutarhakadun pyörätiellä jokaisessa risteyksessä ajoradalla on väistämisvelvollisuuden osoittava kolmio. Jostain syystä töyssyt on kuitenkin sälytetty pyöräilijän ja jalankulkijan kiusaksi. Voisiko ajatella, että hidastetöyssy olisi ajoradan puolella eli väistämisvelvollisella?

Kuva: Heikkilänkadun ja […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti vuonna 2015 kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on kuultu Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä vuonna 2015, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta kesällä 2017 toteutettavaa Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? […]