Turpon blogi

1104, 2017

Pyöräliikenteen edistämistä kannatetaan Turun uusien valtuutettujen keskuudessa

By |Tue.Apr.2017|Kunnallisvaalit, Pyöräliikenne|Comments Off on Pyöräliikenteen edistämistä kannatetaan Turun uusien valtuutettujen keskuudessa

Turun kaupungin uuteen valtuustoon valittiin pyöräilymyönteisiä ehdokkaita runsaasti. Valituiksi tulleista 67 edustajasta 26 oli allekirjoittanut Turun Polkupyöräilijöiden teesit pyöräliikenteen edistämisen puolesta.

– Puolueissa on otettu kantaa pyöräliikenteen ja jalankulun sekä julkisen liikenteen kehittämisen puolesta. Monet tulevat valtuutetut ovat tuoneet pyöräliikenteen vahvasti esille vaalien aikana, mikä on erittäin myönteistä, kertoo Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.

Puolueittain valituista teesit olivat allekirjoittaneet Kokoomuksesta kolme, Vihreistä yksitoista, SDP:stä kolme, Vasemmistoliitosta seitsemän edustajaa sekä RKP:stä ja Kristillisdemokraateista kummastakin yksi edustaja. Allekirjoittaneita on yhteensä 39 % valituista.

– Äänestäjät ovat nyt antaneet Turun pyöräliikenteen edistämiselle tukensa ja turkulaisista 96 % suhtautuu myönteisesti pyöräilyn kehittämiseen. Odotamme turkulaisilta kuntapäättäjiltä toimia pyöräilyn kehittämisen puolesta seuraavan nelivuotiskauden aikana. Pyöräliikenteeseen käytetty raha ei ole kulu, vaan kannattava investointi, Vallius muistuttaa uusia valtuutettuja.

Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteeseissa toivotaan yhtenäisempää pyöräilyinfrastruktuuria, pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle, 30 km/h nopeusrajoitusta keskusta-alueelle, 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmää ja pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

Turku

2803, 2017

Turussa on yli 220 allekirjoittanut pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit

By |Tue.Mar.2017|Kunnallisvaalit|Comments Off on Turussa on yli 220 allekirjoittanut pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit

Turun Polkupyöräilijöiden pyöräilymyönteisen kuntavaaliehdokkaan teesit ovat keränneet jo yli 220 allekirjoitusta. Kaikista Turun kunnallisvaaliehdokkaista melkein kolmannes on allekirjoittanut teesit.

Pyöräilyn edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti nykyisissä valtuustopuolueissa. Vihreiden ja Kristillisdemokraattien ehdokkaista noin puolet ja Vasemmistoliiton ehdokkaista lähes puolet on allekirjoittanut Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit. Keskustan ja SDP:n ehdokkaista noin kolmasosa, Kokoomuksesta noin joka viides, RKP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaista noin joka kuudes on sitoutunut teeseihin. Lisäksi allekirjoittaneita on Feministisestä puolueesta ja Piraattipuolueesta. Liki jokaisessa puolueessa on vahvasti pyöräilyliikenteen puolesta kantaa ottavia ehdokkaita

Puolueiden kertomissa tavoitteissa toistuu turvallisempien pyöräilyolosuhteiden ja pyöräliikenteen sekä jalankulkijoiden asettaminen etusijalle liikenteen kehittämisessä. Keinoina turvallisuuden edistämiseksi pidettiin esimerkiksi nopeusrajoitusten alentamista, pyöräilyverkoston kehittämistä ja nykyisen tieverkon parantamista pyöräilyyn sopivammaksi. Pyöräilyn katsotaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä, tuovan terveyshyötyjä ja parantavan liikenteen sujuvuutta.

Turun Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteeseissä tavoitellaan yhtenäisempää pyöräilyinfrastruktuuria, pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle, 30 km/h nopeusrajoitusta keskusta-alueelle, 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmää ja pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

Lisätiedot:

Turku

903, 2017

Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

By |Thu.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|Comments Off on Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

Pyöräily on tärkeä osa nykyhetken ja tulevaisuuden turvallista, tilatehokasta ja älykästä liikennettä. Nyt tehtävät liikenteeseen liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen vielä vuosien päästä. Pyöräilykoordinaattorin tehtävä on kehittää parempia liikenneolosuhteita kaikille kaupunkilaisille.
Pyöräily-ympäristön pitkäjänteinen kehittäminen osana sujuvaa liikkumista ja hyvää kaupunkiympäristöä vaatii ammattitaitoja, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Liikenteen suunnittelussa on otettava huomioon kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet ja Turun kaupungin kehittyminen. Mitä houkuttelevampaa ja helpompaa pyöräily on, sitä paremmin myös muu liikenne sujuu Turussa, joka luokitellaan tällä hetkellä Pohjoismaiden jopa viidenneksi ruuhkaisimmaksi kaupungiksi.

Pyöräilykoordinaattorin tehtävänä on ottaa huomioon pyöräliikenteen vaatimukset ja sovittaa ne yhteen jalankulun, autoilun ja joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Pyöräliikenne tulee huomioida kaupunki- ja liikennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi ympäristösuunnittelussa, kaavoituksessa, pysäköinnin, tapahtumien ja  rakennustyömaiden luvissa ja järjestelyissä sekä valvonnassa, katujen talvikunnossapidossa, liikuntapaikkojen ylläpidossa ja joukkoliikenteessä sekä opetuksessa. Pyöräilykoordinaattori auttaa huomioimaan pyöräliikennettä laajalti läpi koko kaupungin organisaation ja vähentää näin ylimääräisiä tai päällekkäisiä työtehtäviä.

Esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupunkien päätökset palkata pyöräilykoordinaattori ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on nimetä pyöräliikenteen kehittämiselle oma vastuuhenkilö.  Pyöräilyliikenteen organisoiminen on tehokkaampaa, mikäli sitä ei tehdä muiden töiden ohella. Pyöräilykoordinaattorin tehtävään osoitetut resurssit luovat säästöjä pyöräilymäärien lisääntyessä ja pyöräilyn muuttuessa helpommaksi sekä sujuvammaksi osaksi arki- ja työmatkaliikennettä.

Turun hajanaisen pyöräilyinfrastruktuurin eheyttäminen, historiallisuus ja tilaongelmien ratkominen keskustassa vaativat osaamista ja ammattitaitoa, jotta sujuva pyöräliikenne olisi mahdollista koko kaupungin alueella keskusta mukaan luettuna. Turulla on samalla hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä muulle maalle kaupunkina, jossa ihanteelliset välimatkat luovat hyvät edellytykset suunnitelmalliselle pyöräilyn kehittämiselle.

Julkaisemme jokaisesta kuntavaaliteesistä blogikirjoituksen, jossa avataan teesien taustoja ja perusteita. Turun polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit ja teesit allekirjoittaneet ehdokkaat: http://www.pyoravaalit.fi/turku

803, 2017

Kaupunkipyörät Turkuun

By |Wed.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Pyöräliikenne|Comments Off on Kaupunkipyörät Turkuun

Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on vähintään 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän hankkiminen Turkuun. Perusteluita kaupunkipyörien hankinnalle ja riittävän suurelle järjestelmälle on useita. Kaupunkipyöristä saadut kokemukset Suomesta ja Suomen ulkopuolelta puoltavat kaupunkipyöräjärjestelmän tuomista Turkuun.
Kaupunkipyörien tärkein tehtävä on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kaupunkipyörät mahdollistavat nopean siirtymisen paikasta toiseen 1–5 kilometrin matkoilla, jotka useimmiten koetaan liian pitkiksi kävellä. Tällainen siirtymä on usein osa joukkoliikenteen runkolinjalla tehtävää matkaa – esimerkiksi melkein kaikki Fölin bussit saapuvat Kauppatorille, mutta jos matkustajan päämäärä on toisessa osassa keskustaa, on hänen joko vaihdettava bussia tai käveltävä loppumatka. Tämä ns. viimeisen kilometrin ongelma on joukkoliikennejärjestelmän suunnittelussa suuri haaste. Joukkoliikennelinjastoa on käytännössä mahdoton suunnitella sellaiseksi, että kaikkiin kohteisiin pääsee kohtuullisilla vaihtoajoilla ja lyhyellä kävelymatkalla. Kaupunkipyörät tarjoavat tähän ratkaisun, jolla on kaiken lisäksi erittäin positiivisia sivuvaikutuksia.

Kaupunkipyöräasema toimii siis ikäänkuin julkisen liikenteen asemana, jossa ei ole odotusaikaa ja liikenneväline on käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina kiinteään hintaan. Kaupunkipyörä osana joukkoliikenteen matkaketjua lyhentää kokonaismatka-aikaa ja tekee joukkoliikenteestä nykyistä näppärämmän vaihtoehdon kaupungissa liikkumiseen.

Kaupunkipyöräjärjestelmän toinen tarkoitus on toimia pyöräilyn markkinointivälineenä. Järjestelmä tuo pyöräilyä näkyväksi kaupungissa ja madaltaa kynnystä kokeilla pyöräilyä. Esimerkiksi äskettäin ilmestyneessä Turun pyöräilybarometrissa 16 % ei-pyöräilevistä vastaajista ilmoitti syyksi pyöräilynsä vähäisyyteen sen, ettei pyörää ole käytettävissa. Kaupunkipyörää voivat kaikki kuitenkin kokeilla helposti, halvalla ja ilman sitoutumista.

Turku on kaupunkipyöräjärjestelmän kannalta erityisen otollinen kaupunki. Yhdeksän kymmenestä turkulaisesta asuu pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta. Monet yleiset liikennekohteet sijaitsevat pyöräilyyn sopivien matkojen päässä toisistaan.  Esimerkiksi opiskelijat liikkuvat Yo-kylän, yliopistojen ja keskustan välillä. Sairaaloihin ja muihin suuriin työpaikkoihin tullaan töihin linja-autoaseman tai rautatieaseman kautta. Lisäksi kaupunkipyörät edistävät turismia.

Kaupunkipyörät sekoitetaan usein perinteisiin vuokrapyöriin, joita Turussakin on nyt paljon saatavilla. Järjestelmä on kuitenkin periaatteeltaan hyvin erilainen. Siinä missä vuokraajan täytyy huolehtia vuokrapyörästä vuokrauksen ajan ja yleensä palauttaa pyörä vuokrauspaikkaan, kaupunkipyörän voi taas ottaa milloin tahansa käyttöön lähimmältä asemalta ja jättää vaikka toiselle puolelle kaupunkia. […]

2802, 2017

Turun keskusta-alueelle 30 km/h nopeusrajoitus

By |Tue.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Turun keskusta-alueelle 30 km/h nopeusrajoitus

Pyöräilyn edistäminen on samalla kaupunkiympäristön muokkaamista houkuttelevammaksi myös muulle liikenteelle, yrityksille ja asukkaille. Keskustan kattonopeuden laskeminen ja keskusta-alueen tavoitenopeusrajoitus 30 km/h on tällainen todella laajaa ihmisjoukkoa koskeva muutos. Yhden yksinkertaisen ja hyvin toteutettuna edullisen toimenpiteen avulla saadaan keskusta-aluetta muutettua turvallisemmaksi, terveellisemmäksi, elävämmäksi ja paremmin kaikki liikennemuodot huomioon ottavaksi.

Alennettu nopeusrajoitus on laajalti käytetty ja hyväksi todettu kaupunkiympäristön kehittämisen keino monissa Euroopan maissa. Helsinki laski nopeusrajoituksia laajasti vuonna 2004 ja seuraavaksi nopeusrajoituksia laskee Tampereen kaupunki. Olisiko nyt Turun aika?

Alemmalla nopeusrajoituksella tehdään liikenteestä helpommin havainnoitavaa ja lyhennetään jarrutusmatkoja. Samalla saadaan myös pienennettyä pysähtymismatkaa ennen suojatietä. Esimerkiksi 30 km/h ajava autoilija saa sekunnin reaktioajan jälkeen auton pysäytettyä siinä vaiheessa, kun 40 km/h ajavalla on nopeutta vielä liki 30 km/h. Onnettomuuksien määrä vähenee ja lisäksi jäljelle jäävien onnettomuuksien vakavuusaste pienenee törmäysnopeuden tippuessa. Näillä on suuri merkitys yhteiskunnalle koituville kustannuksille. Esimerkiksi Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Nopeusrajoitukset Helsingissä kertoo, että vaikka Helsingissä nopeusrajoitusten muutos maksoi noin 300 000 euroa, niin onnettomuuksien kustannusten vähenemisen kautta säästö yhteiskunnalle oli noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Turvallisuuden parantamiseksi alempi kattonopeus keskusta-alueella on edellä esitetyistä syistä kannattava. Korkeampia kattonopeuksia keskusta-alueella on myös vaikea perustella matka-aikaan liittyvillä syillä. Esimerkiksi Helsingissä alennettujen nopeusrajoitusten kaduilla matka-aika kasvoi vain 1 %, kun vertailukaduilla matka-aika kasvoi 3 %, jonka katsottiin johtuvan yleisestä liikennemäärän lisääntymisestä.

Kun autoilla ajetaan hitaammin, pysähdysten osuus laskee. Autoilla pystytään näin liikkumaan tiiviimmin turvavälien pienentyessä ja joustavuuden lisääntyessä, liikennevaloja on myös helpompi rytmittää säännölliseen liikennevirtaan. Tasaisemmilla nopeuksilla vähenevät tarpeettomat kiihdytykset ja sitä myötä liikennemelu vähenee huomattavasti. Lisäksi hiljaisemmat vauhdit vähentävät ajoratojen kulumista ja katupölyä sekä tärinän aiheuttamaa haittaa rakennuksille.

Turussa on paikoin poikkeuksellisen leveä katuja ja katutilasta suurin osa on varattu ajoradoille ja parkkipaikoille. Leveät ajoradat provosoivat ylinopeuteen ja tekevät katutilasta ajoneuvojen ulkopuolella turvattoman tuntuisen. Rajoituksen muuttamisen yhteydessä kannattaakin tehdä pientä liikenneympäristön muokkaamista […]

2702, 2017

Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

By |Mon.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon toiminta|Comments Off on Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

Turkuun tarvitaan enemmän ja laadukkaampaa pyöräilyinfrastruktuuria
Jokirantaa on totuttu pitämään mukavana pyöräväylänä, joka on myös tapahtumapaikka ja kaupunkilaisten olohuone. Jokirannassa oleskellaan, viihdytään ja sinne pystytetään kioskeja ja kojuja. Jokirannan väylät ovat omiaan mukavaan ja kiireettömään sunnuntaiajeluun, mutta pyöräliikenteen lisääntyessä ne sopivat yhä huonommin sujuvaksi liikenneväyläksi.

 

Miten uudet asukkaat liikkuvat?
Linnakaupungin, Linnanfältin ja Kakolan alueelle on rakentumassa asuntoja tuhansille asukkaille ja lisäksi saman verran työpaikkoja. Itäpuolella jokea rakentuvat Telakkaranta, Kupittaa, Itäharju ja Hirvensaloonkin rakennetaan lisää koteja. Liikenne lisääntyy. Miten nämä ihmiset liikkuvat? Liikenteen lisäys ohjautuu lähes välittömästi Aurojokirantaan, Linnankadulle ja Puutarhakadulle, Stålarminkadulle sekä Itäiselle Pitkäkadulle. Uusi rakentaminen painottuu noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta, joka on ihanteellinen pyöräilymatka. Etäisyydet eivät siis ole ongelma.

Esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu, että henkilöautoilun osuus ei kasva ja että Linnakaupungissa ihmisistä 45% on pääasiallisia jalankulkijoita ja pyörällä liikkuvia. Kuinka tavoite saavutetaan? Kuinka ihmiset saadaan liikkumaan pyörällä auton sijasta?  Ihmiset eivät pyöräile käskemällä tai kauniiden kampanjoiden saattelemana. Ihmiset pyöräilevät, jos se on helppoa, sujuvaa ja turvallista.

 
Nykyiset pyöräväylät ovat katkonaisia, huonolaatuisia ja sekavia
Puutarhakatu, Linnankatu, jokiranta molemmin puolin sekä Itäinen Pitkäkatu voisivat kaikki olla ihanteellisia pyöräilyn pääväyliä: kadut ovat tasaisia, leveitä ja ne yhdistävät kehittyvät ja rakentuvat uudet kaupunginosat keskustaan sekä muuhun kaupunkiin.

Nykyinen pyöräinfra ei kuitenkaan ole kovin kehuttavalla tasolla. Jokiranta on jo nyt paikoitellen tukkoinen monenlaisista kulkijoista ja tapahtumista, joten lisääntyvä liikenne ei ainakaan paranna pyöräilyn houkuttelevuutta liikennemuotona.

Vilkkaasti liikennöidyllä Linnankadulla on vain pätkä pyörätietä. Linnankadulla pyöräilijä joutuukin ajamaan pääosin nopean moottoriliikenteen seassa. Puutarhakatu on tuskin parempi. Pyörätien pätkä on kapea ja töyssyinen pakottaen pyöräilijän ajamaan lähes kävelynopeutta. Lisäksi pyörätie loppuu Koulukadun kohdalla, jossa pyörällä liikkuva joutuu keplottelemaan itsensä ajoradalle. Itäisellä Pitkäkadulla pyöräinfrastruktuuria ei juuri ole, paria korttelin mittaista pätkää lukuun ottamatta. Hämmennystä lisää se, että Itäisen Pitkäkadun länsipään pyörätie on yksisuuntainen, mitä harva kuitenkaan tietää. […]

2202, 2017

Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

By |Wed.Feb.2017|Ajankohtaista, Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

Pyöräilyinfrastuktuurin parantamisen edistämiseksi Turun Polkupyöräilijät on julkaissut pyöräilymyönteisen ehdokkaan vaaliteesit.
– Turulla on huikea mahdollisuus tulla Suomen pyöräilypääkaupungiksi! Teeseissämme nostamme esiin yhtenäisen pyöräväylästön, keskustan nopeusrajoituksen laskun, kaupunkipyöräjärjestelmän ja pyöräilykoordinaattorin keskeisinä keinoina edistää pyöräilyä Turussa, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius kunnallisvaaliteeseistä.   

Seuraavissa kunnallisvaaleissa valitulla valtuustolla on edessä päätöksiä, jotka vaikuttavat vahvasti turkulaisten arkeen. Turun pyöräilybarometrin mukaan turkulaisista 96 % kannattaa pyöräilyn edistämistä ja yli 90 % turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Turun polkupyöräilijät ry haastaa tulevat päättäjät mukaan tekemään muutosta.

– Panostamalla pyöräliikenteeseen saamme terveempiä kaupunkilaisia, säästöjä sosiaali- ja terveysmenoissa, miellyttävämpää elinympäristöä ja tasa-arvoisempaa liikkumista. Nämä eivät ole vähäisiä asioita ajatellen kuntataloutta ja ihmisten hyvinvointia, toteaa puheenjohtaja Teemu Vallius.

Turun Polkupyöräilijät ajaa yhtenäisiä pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle.

– Joen pohjoisranta on hyvä rauhalliseen siirtymiseen ja oleskeluun, mutta kasvavalle pyöräliikenteelle ei ole sujuvia yhteyksiä, kertoo Vallius.

Turun keskusta-alueelle tavoitteena on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä tekisi liikkumisesta turvallisempaa ja sujuvampaa sekä lisäisi asuinympäristön viihtyisyyttä.

– Nopeuksien alentaminen parantaa keskustan turvallisuutta kaikille liikkujille lapsista vanhuksiin, painottaa Vallius.

Pyöräilystä saadaan oleellisempi osa joukkoliikennettä kaupunkipyöräjärjestelmällä. Helsinki on näyttänyt jo hyvää esimerkkiä suuren suosion saaneella kaupunkipyörähankkeella.

– Turun kokoiselle kaupungille 500 kaupunkipyörän järjestelmä on hyvä ensimmäinen vaihe. Kustannustehokkaat kaupunkipyörät mahdollistavat joustavan ja nopean siirtymisen bussipysäkeiltä lopullisiin kohteisiin, kertoo Teemu Vallius kaupunkipyörien eduista.

Tulevia liikennesuunnittelun haasteita varten Turun polkupyöräilijät haastaa päättäjät edistämään kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

– Pitkäjänteinen suunnittelu ja riittävät resurssit takaavat menestyksekkään ja kaikkia turkulaisia hyödyntävän liikennejärjestelmän kehittämisen. Muissa kaupungeissa kokopäiväisellä pyöräilykoordinaattorilla on ollut valtava merkitys pyöräilyliikenteen kehittämiselle, Vallius kertoo.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen voi valita polkupyörän työmatka- ja arkiliikenteeseen.

Kunnallisvaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa pyöräilymyönteisen ehdokkaan kunnallisvaaliteesit osoitteessa https://pyoravaalit.fi/turku/

 

1802, 2017

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

By |Sat.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin helmikuun 2017 alussa kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi […]

902, 2017

Pyöräilyn edistämiselle kaupunkilaisten vahva tuki

By |Thu.Feb.2017|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Pyöräilyn edistämiselle kaupunkilaisten vahva tuki

Tuoreen pyöräilybarometrin mukaan 96 % turkulaisista kannattaa pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämistä.

– Pyöräilybarometri kertoo siitä, mikä on turkulaisille pyöräilyaktiiveille jo tuttua. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräilykaupunki ja turkulaiset ovat Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.

Tämä näkyy Valliuksen mukaan Turun katukuvassa niin kesällä kuin talvellakin, ja on mukava saada tälle virallinen vahvistus.

– Meillä on nyt edessä iso mahdollisuus edistää pyöräliikennettä, mikä pitää hyödyntää. Turussa onkin potentiaalia nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mikäli kaupunkilaisten tahtoa kuunnellaan ja lupaukset muuttuvat myös toiminnaksi, kertoo Vallius.

Teemu Valliuksen mielestä pyöräilyyn investoimalla kaikki voittavat.

–  Kannatamme pyöräliikenteen edistämiseen määrärahaa, joka on vähintään 12 € asukasta kohden. Jokainen pyöräilty kilometri tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle, liikenne muuttuu sujuvammaksi, ilmanlaatu paranee ja arkiliikunnasta saatavat hyödyt lisääntyvät, mitä useampi matka taitetaan pyörällä, Vallius summaa pyöräilyn hyötyjä.

Pyöräilybarometrin mukaan pyöräilyn sujuvuuteen oltiin tyytyväisiä, mutta turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi ja pyöräily turvallisempaa.

– Meidän tulee lisätä pyörällä kulkemisen houkuttelevuutta ja kiinnittää huomiota turvallisuuteen alentamalla ajonopeuksia, kehittämällä pyöräilyväyliä ja pysäköintimahdollisuuksia, Vallius muistuttaa.

Turkulaisista 23 % pyöräilee talvella, kun esimerkiksi Helsingissä vastaava luku on 11 %.

– Talvipyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa edelleen. Mikäli väylät on hyvin hoidettu ja liukkautta torjuttu riittävästi, yhä useampi kaupunkilainen valitsee pyörän kulkuneuvokseen myös talvisin, uskoo Vallius.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen valitsee polkupyörän työmatka- ja arkiliikennevälineekseen.

Lisätietoja:

Turun polkupyöräilijät ry

Teemu Vallius

puheenjohtaja

teemu.vallius@turpo.fi

0400 676 256

www.turpo.fi

2311, 2016

Vaarallinen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä on saatava loppumaan

By |Wed.Nov.2016|Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Vaarallinen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä on saatava loppumaan

Rakennustyömaa Peltolantiellä Turussa. Pyöräilijä lähtee ohittamaan pyörätielle parkkeerattua kuorma-autoa. Pyöräilijän ohittaessa kuorma-autoa, kuski päättää lähteä liikkeelle ja pyöräilijä väistää törmäyksen jyrkästi kääntyvän kuorma-auton takakulman kanssa ajamalla ojaan.

Pietari Waldin kadulla lastaan vaunuissa työntävä äiti väistää jalkakäytävälle pysäköityä taksia ajoradalle ja on törmätä jyrkässä mutkassa vastaantulijoiden kaistan kautta koukkaavaan bussin.

Brahenkadulla alamäkeen ajava pyöräilijä väistää pyörätiellä pysäköityä jakeluautoa jalkakäytävän puolelle ja on ajaa jalankulkijan päälle.

Muuttofirman auto kääntyy Linnankadulta, jätelavan takaa Linnankadun ja Eerikinkadun väliselle pyörätielle, suoraan tien ylitystä odottavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden eteen.

Nämä ovat todellisia tilanteita, joita pyöräilijät ja jalankulkijat Turussa ovat kohdanneet viimeisen parin viikon aikana Turussa.

Ei ole tavatonta nähdä kaupungeissa tilanteita, jossa lastenvaunuja työntävät joutuvat kiertämään jalkakäytävälle pysäköidyn taksin ajoradan kautta, vastaantulijoiden kaistaa. Sosiaalisessa mediassa on raportoitu jopa tilanteita, joissa jalkakäytävälle parkkiin ajanut pakettiauton kuljettaja on ollut törmätä jalankulkijaan. Pyöräteille pysäköityjä autoja kiertävät joutuvat yleensä väistämään autoja lakia rikkoen jalkakäytävän puolelle.

Sadoittain vastaavia vaaratilanteita raportoidaan mm. Facebookin Minä pysäköin pyörätielle -ryhmässä. Vielä enemmän tilanteita jää pimentoon, koska suurin osa pitää vaarallista lain rikkomista normaalina käytäntönä.

Tilanne jossa kaikkein suojattomimmat tielläliikkujat eivät voi turvallisesti käyttää itselleen merkittyä osaa kadusta turvallisesti ja sujuvasti, on täysin kestämätön.
Etenkin kaupunkialueella säännöllisesti pyöräilevä ja kävelevä törmää useita kertoja päivässä samaan ongelmaan. Pyöräteillä tai jalkakäytävillä seisoviin ajoneuvoihin. Jalkakäytävillä ja pyöräteillä asioitaan toimittavat lain vastaisesti tavallisten yksityisautojen lisäksi etenkin taksit, pakettiautot, jakeluautot ja kuorma-autot, vaarantaen jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Tilanteen muutos lähtee uudesta tieliikennelaista, sekä lakia valvovien ryhtiliikkeestä.
Maan tapa

Suurimmaksi osaksi pysäytetyt ajoneuvot rikkovat lakia tavalla, jossa ei ole tulkinnan varaa. Lain mukaan pysäköinti jalkakäytävällä ja pyörätiellä on aina kielletty. Pysäyttäminen on sallittua vain, jos siihen on pakottavia syitä, lähistöllä ei ole muuta laillista paikkaa pysäyttää ja se voidaan tehdä vaaraa tai haittaa aiheuttamatta. Kuskin täytyy myös pysytellä ajoneuvon välittömässä läheisyydessä. Jotta pysäyttäminen olisi sallittua […]