Liikennesuunnitteluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät jutut

903, 2017

Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

By |Thu.Mar.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|Comments Off on Turku ansaitsee kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin

Pyöräily on tärkeä osa nykyhetken ja tulevaisuuden turvallista, tilatehokasta ja älykästä liikennettä. Nyt tehtävät liikenteeseen liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen vielä vuosien päästä. Pyöräilykoordinaattorin tehtävä on kehittää parempia liikenneolosuhteita kaikille kaupunkilaisille.
Pyöräily-ympäristön pitkäjänteinen kehittäminen osana sujuvaa liikkumista ja hyvää kaupunkiympäristöä vaatii ammattitaitoja, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Liikenteen suunnittelussa on otettava huomioon kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet ja Turun kaupungin kehittyminen. Mitä houkuttelevampaa ja helpompaa pyöräily on, sitä paremmin myös muu liikenne sujuu Turussa, joka luokitellaan tällä hetkellä Pohjoismaiden jopa viidenneksi ruuhkaisimmaksi kaupungiksi.

Pyöräilykoordinaattorin tehtävänä on ottaa huomioon pyöräliikenteen vaatimukset ja sovittaa ne yhteen jalankulun, autoilun ja joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Pyöräliikenne tulee huomioida kaupunki- ja liikennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi ympäristösuunnittelussa, kaavoituksessa, pysäköinnin, tapahtumien ja  rakennustyömaiden luvissa ja järjestelyissä sekä valvonnassa, katujen talvikunnossapidossa, liikuntapaikkojen ylläpidossa ja joukkoliikenteessä sekä opetuksessa. Pyöräilykoordinaattori auttaa huomioimaan pyöräliikennettä laajalti läpi koko kaupungin organisaation ja vähentää näin ylimääräisiä tai päällekkäisiä työtehtäviä.

Esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupunkien päätökset palkata pyöräilykoordinaattori ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on nimetä pyöräliikenteen kehittämiselle oma vastuuhenkilö.  Pyöräilyliikenteen organisoiminen on tehokkaampaa, mikäli sitä ei tehdä muiden töiden ohella. Pyöräilykoordinaattorin tehtävään osoitetut resurssit luovat säästöjä pyöräilymäärien lisääntyessä ja pyöräilyn muuttuessa helpommaksi sekä sujuvammaksi osaksi arki- ja työmatkaliikennettä.

Turun hajanaisen pyöräilyinfrastruktuurin eheyttäminen, historiallisuus ja tilaongelmien ratkominen keskustassa vaativat osaamista ja ammattitaitoa, jotta sujuva pyöräliikenne olisi mahdollista koko kaupungin alueella keskusta mukaan luettuna. Turulla on samalla hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä muulle maalle kaupunkina, jossa ihanteelliset välimatkat luovat hyvät edellytykset suunnitelmalliselle pyöräilyn kehittämiselle.

Julkaisemme jokaisesta kuntavaaliteesistä blogikirjoituksen, jossa avataan teesien taustoja ja perusteita. Turun polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesit ja teesit allekirjoittaneet ehdokkaat: http://www.pyoravaalit.fi/turku

2702, 2017

Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

By |Mon.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon toiminta|Comments Off on Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria Turkuun

Turkuun tarvitaan enemmän ja laadukkaampaa pyöräilyinfrastruktuuria
Jokirantaa on totuttu pitämään mukavana pyöräväylänä, joka on myös tapahtumapaikka ja kaupunkilaisten olohuone. Jokirannassa oleskellaan, viihdytään ja sinne pystytetään kioskeja ja kojuja. Jokirannan väylät ovat omiaan mukavaan ja kiireettömään sunnuntaiajeluun, mutta pyöräliikenteen lisääntyessä ne sopivat yhä huonommin sujuvaksi liikenneväyläksi.

 

Miten uudet asukkaat liikkuvat?
Linnakaupungin, Linnanfältin ja Kakolan alueelle on rakentumassa asuntoja tuhansille asukkaille ja lisäksi saman verran työpaikkoja. Itäpuolella jokea rakentuvat Telakkaranta, Kupittaa, Itäharju ja Hirvensaloonkin rakennetaan lisää koteja. Liikenne lisääntyy. Miten nämä ihmiset liikkuvat? Liikenteen lisäys ohjautuu lähes välittömästi Aurojokirantaan, Linnankadulle ja Puutarhakadulle, Stålarminkadulle sekä Itäiselle Pitkäkadulle. Uusi rakentaminen painottuu noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta, joka on ihanteellinen pyöräilymatka. Etäisyydet eivät siis ole ongelma.

Esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu, että henkilöautoilun osuus ei kasva ja että Linnakaupungissa ihmisistä 45% on pääasiallisia jalankulkijoita ja pyörällä liikkuvia. Kuinka tavoite saavutetaan? Kuinka ihmiset saadaan liikkumaan pyörällä auton sijasta?  Ihmiset eivät pyöräile käskemällä tai kauniiden kampanjoiden saattelemana. Ihmiset pyöräilevät, jos se on helppoa, sujuvaa ja turvallista.

 
Nykyiset pyöräväylät ovat katkonaisia, huonolaatuisia ja sekavia
Puutarhakatu, Linnankatu, jokiranta molemmin puolin sekä Itäinen Pitkäkatu voisivat kaikki olla ihanteellisia pyöräilyn pääväyliä: kadut ovat tasaisia, leveitä ja ne yhdistävät kehittyvät ja rakentuvat uudet kaupunginosat keskustaan sekä muuhun kaupunkiin.

Nykyinen pyöräinfra ei kuitenkaan ole kovin kehuttavalla tasolla. Jokiranta on jo nyt paikoitellen tukkoinen monenlaisista kulkijoista ja tapahtumista, joten lisääntyvä liikenne ei ainakaan paranna pyöräilyn houkuttelevuutta liikennemuotona.

Vilkkaasti liikennöidyllä Linnankadulla on vain pätkä pyörätietä. Linnankadulla pyöräilijä joutuukin ajamaan pääosin nopean moottoriliikenteen seassa. Puutarhakatu on tuskin parempi. Pyörätien pätkä on kapea ja töyssyinen pakottaen pyöräilijän ajamaan lähes kävelynopeutta. Lisäksi pyörätie loppuu Koulukadun kohdalla, jossa pyörällä liikkuva joutuu keplottelemaan itsensä ajoradalle. Itäisellä Pitkäkadulla pyöräinfrastruktuuria ei juuri ole, paria korttelin mittaista pätkää lukuun ottamatta. Hämmennystä lisää se, että Itäisen Pitkäkadun länsipään pyörätie on yksisuuntainen, mitä harva kuitenkaan tietää. […]

2202, 2017

Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

By |Wed.Feb.2017|Ajankohtaista, Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräily uutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

Pyöräilyinfrastuktuurin parantamisen edistämiseksi Turun Polkupyöräilijät on julkaissut pyöräilymyönteisen ehdokkaan vaaliteesit.
– Turulla on huikea mahdollisuus tulla Suomen pyöräilypääkaupungiksi! Teeseissämme nostamme esiin yhtenäisen pyöräväylästön, keskustan nopeusrajoituksen laskun, kaupunkipyöräjärjestelmän ja pyöräilykoordinaattorin keskeisinä keinoina edistää pyöräilyä Turussa, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius kunnallisvaaliteeseistä.   

Seuraavissa kunnallisvaaleissa valitulla valtuustolla on edessä päätöksiä, jotka vaikuttavat vahvasti turkulaisten arkeen. Turun pyöräilybarometrin mukaan turkulaisista 96 % kannattaa pyöräilyn edistämistä ja yli 90 % turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Turun polkupyöräilijät ry haastaa tulevat päättäjät mukaan tekemään muutosta.

– Panostamalla pyöräliikenteeseen saamme terveempiä kaupunkilaisia, säästöjä sosiaali- ja terveysmenoissa, miellyttävämpää elinympäristöä ja tasa-arvoisempaa liikkumista. Nämä eivät ole vähäisiä asioita ajatellen kuntataloutta ja ihmisten hyvinvointia, toteaa puheenjohtaja Teemu Vallius.

Turun Polkupyöräilijät ajaa yhtenäisiä pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle.

– Joen pohjoisranta on hyvä rauhalliseen siirtymiseen ja oleskeluun, mutta kasvavalle pyöräliikenteelle ei ole sujuvia yhteyksiä, kertoo Vallius.

Turun keskusta-alueelle tavoitteena on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä tekisi liikkumisesta turvallisempaa ja sujuvampaa sekä lisäisi asuinympäristön viihtyisyyttä.

– Nopeuksien alentaminen parantaa keskustan turvallisuutta kaikille liikkujille lapsista vanhuksiin, painottaa Vallius.

Pyöräilystä saadaan oleellisempi osa joukkoliikennettä kaupunkipyöräjärjestelmällä. Helsinki on näyttänyt jo hyvää esimerkkiä suuren suosion saaneella kaupunkipyörähankkeella.

– Turun kokoiselle kaupungille 500 kaupunkipyörän järjestelmä on hyvä ensimmäinen vaihe. Kustannustehokkaat kaupunkipyörät mahdollistavat joustavan ja nopean siirtymisen bussipysäkeiltä lopullisiin kohteisiin, kertoo Teemu Vallius kaupunkipyörien eduista.

Tulevia liikennesuunnittelun haasteita varten Turun polkupyöräilijät haastaa päättäjät edistämään kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

– Pitkäjänteinen suunnittelu ja riittävät resurssit takaavat menestyksekkään ja kaikkia turkulaisia hyödyntävän liikennejärjestelmän kehittämisen. Muissa kaupungeissa kokopäiväisellä pyöräilykoordinaattorilla on ollut valtava merkitys pyöräilyliikenteen kehittämiselle, Vallius kertoo.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen voi valita polkupyörän työmatka- ja arkiliikenteeseen.

Kunnallisvaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa pyöräilymyönteisen ehdokkaan kunnallisvaaliteesit osoitteessa https://pyoravaalit.fi/turku/

 

2112, 2015

Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

By |Mon.Dec.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpo-ahdin, Turpon toiminta|Comments Off on Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

Uudenmaankadun ylitys Pinellan ja Tuomiokirkon kohdalla nousee jatkuvasti esille hankalien ja vaarallisten paikkojen listalla. Turun polkupyöräilijät on laatinut risteyksen parantamiseen oman ratkaisuehdotuksen.

Uudenmaankadun ylitys on hankala ja vaarallinen sekä jalan että pyörällä liikkuville. Ylitys on ahdas, huonosti merkitty, pyörätien jatke on kapea ja käännökset ovat etenkin pyöräilijöille jyrkkiä. Jalankulkijoiden ja pyörällä liikkuvien kulkulinjat risteävät usein ja synnyttävät vaarallisia kohtaamisia.

Nykytilassa ylitys on kapea. Pyöräliikenteelle varattu tila on kapea ja huonosti merkitty. Lisäksi liian jyrkkä kääntösäde liikennevalon kohdalla aiheuttaa oikaisemista ajoradan kautta.

Etenkin vaaratilanteita aiheuttaa kääntyminen Tuomirkkosillan suuntaan. Väylä on kapea ja kääntösäde jyrkkä jolloin moni pyöräilijä oikaisee käännöksen ajoradan kautta. Suoraan Itäiselle Rantakadulle ajavien reitti risteää jalankulkijoiden kanssa, jyrkän kanttikiven yli jyrkkään alamäkeen ja moni jalankulkija kulkee pyörätien puolella suunnatessaan kohti Tuomiokirkkosiltaa.  Ei ihme, että ylityksissä on todistettu usein sanallisia välienselvittelyjä ja jopa vaarallista tönimistä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ajolinjojen kohtaamisissa.

Paikka on merkittävä pullonkaula, johon kohdistuu valtaosa koillisista kaupunginosista keskustaan suuntautuvasta pyöräliikenteestä ja alueella on runsaasti jalankulkua keskustan ja puiston linja-autopysäkkien suuntaan. Ongelma olisi kuitenkin helppo ratkaista, sillä tilaa risteysalueella on reilusti.
Turpon ehdotus
Turpo järjesti aiheesta jäsenilleen workshopin, jossa pohdittiin paikan päällä ja karttojen kanssa ratkaisuja ongelmaan. Ongelmaa on pohdittu myös Turpon Facebook ryhmässä. Lopputuloksena saimme aikaan ehdotuksen, joka on toimitettu aloitteena kaupungin virkamiehille.

Turpon jäsenet saivat laadittua ehdotuksen, jossa ylitystä levennetään liikennevaloja siirtämällä. Lisätilan myötä eri suuntiin ajavat pyöräilijät sekä jalankulkijat ohjattaisiin kokonaan omille kaistoilleen. Ratkaisussa on saatu tehokkaasti minimoitua ajolinjojen risteämät, avattu pyöräilijöiden kääntösädettä ja parannettu turvallisuutta sekä sujuvuutta selkeämmillä merkinnöillä ja liikenteenohjauksella.

 

Turpon ehdotuksessa suoraan ajava ja sillalle kääntyvä pyöräliikenne ohjataan omille kaistoilleen risteyksen reunoille. Jalankulku pysyy jotakuinkin nykyisellä paikallaan. Jalankulun ja pyöräilyn ajolinjat risteävät  pääosin vain tilanteessa, missä jalankulkija kulkee linja-autopysäkeille ja pyörällä liikkuva ajaa jokirannan suuntaisesti. Harva pyöräilijä nykytilanteessa ajaa sillalta Itäiselle Rantakadulle, jolloin tässä kohtaamisia tapahtuu […]

312, 2015

Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

By |Thu.Dec.2015|Liikennesuunnittelu, Turpo-ahdin|Comments Off on Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

-Anna Jokinen, Turpo

Ovatko turkulaiset pyöräilijät vaarallisen nopeita? Puutarhakadun pyörätiellä on viiden korttelin matkalla kymmenen hidastetöyssyä ja lisäksi ainakin kymmenen muuta kohtaa, joissa on pakko hidastaa kävelynopeuteen. Tämä on tulevien kakolalaisten ja linnafälttiläisten pääpyöräilyväylä keskustaan. Mitä sanoisi autoilija, jos joka korttelin matkalla olisi kaksi hidastetöyssyä?

Pyöräväylien rakentamisesta on puhuttu paljon, mutta pitäisi puhua myös laadusta. Puutarhakadun pyörätie on töyssyinen, kapea ja useassa kohdassa on vaarallisen huono näkymä. Joka risteyksen molemmin puolin on töyssyn muodostava jyrkkä luiska. Leipomosta saattaa pöllähtää asiakas patonkeineen suoraan pyörätielle. Käytännössä koko viiden korttelin matkan joutuu ajamaan lähes kävelyvauhtia ja väistellen. Jos vastaan sattuu tulemaan muita, joutuu väistämään jalankulkijoiden puolelle. Tämä taso kelpaa ehkä sunnuntaipyöräilyyn, mutta ei jokapäiväiseen pyörällä liikkumiseen. Sujuvampaa on ajaa ajoradalla, mutta laki ei sitä salli, eikä naapurin mummo ehkä uskalla ajoradalle bussien kiilailtavaksi.
Onko Kakolan ja sataman seudun liikenteen kasvuun varauduttu?
Puutarhakadun töyssyinen pyörätie on jokirannan lisäksi ainoa pyöräväylä sataman seudun ja keskustan välillä. Jokirannan väylä on suhteellisen mukava, mutta paikoin tukkoinen, kapea ja ajolinjoiltaan epäselvä. Lisäksi jokirannan reitti suljetaan jatkuvasti liikenteeltä erilaisin tapahtumin. Nykyiset väylät ovat kapasiteetiltaan sekä laadultaan riittämättömiä. Miten Turun kaupunki on varautunut Kakolan ja sataman seudun asukas- ja liikennemäärien kasvuun? Alueelle on kaavoitettu ja ollaan jo rakentamassa koteja tuhansille ja myös työpaikkoja ja palveluita. Sataman ja Kakolan seudulta on vain pari-kolme kilometriä keskustaan, mikä on sopiva pyöräily- ja kävelymatka.

Turku on sitoutunut koviin päästövähennystavoitteisiin, mutta kuinka ne aiotaan saavuttaa? Ihmiset eivät siirry vähäpäästöisiin kulkutapoihin kehottamalla kauniisti, vaan siihen on luotava hyvät kannustimet. Kannustimeksi ei riitä töyssyinen ja katkonainen polku, vaan pitää luoda suorastaan imu tavoiteltavia asioita kohti!
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Puutarhakadun pyörätiellä jokaisessa risteyksessä ajoradalla on väistämisvelvollisuuden osoittava kolmio. Jostain syystä töyssyt on kuitenkin sälytetty pyöräilijän ja jalankulkijan kiusaksi. Voisiko ajatella, että hidastetöyssy olisi ajoradan puolella eli väistämisvelvollisella?

Kuva: Heikkilänkadun ja […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpo-ahdin|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti viimeksi kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta kuultiin toukokuussa Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? Autoliikenteen määrän perusteella hyvin harva, vaikka […]

2005, 2015

Liikennevalot vai rauhallinen liikenne?

By |Wed.May.2015|Liikennesuunnittelu, Turpo-ahdin|Comments Off on Liikennevalot vai rauhallinen liikenne?

Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää tänään keskiviikkona Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen liikennevalosuunnitelmasta. Esityksen mukaan pääkirjaston nurkalle ehdotetut liikennevalot parantaisivat Kirjastosillan ja Kauppatorin välisen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Turun Polkupyöräilijät yhtyy liikennevalojen turvallisuutta parantavaan näkemykseen.

Nykyisessä järjestelyssä Kirjastosillalta ja Kauppatorilta saapuvat pyöräilijät voivat kokea Linnankadun ylityksen hankalaksi. Erityisesti ruuhka-aikoina Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä riittää vilskettä. Liikennevalot helpottaisivat väistämisvelvolliselta Kauppiaskadulta saapuvien pyöräilijöiden ja muiden ajoneuvojen kuljettajien liikkumista. Turun Polkupyöräilijät haluaa kuitenkin nostaa esille liikennevalojen vaikutuksen jalankulkuun sekä alueen yleiseen liikennekehitykseen. Kirjaston, jokirannan, Kirjastosillan ja pyörätelineiden ansiosta Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä liikkuu runsaasti jalankulkijoita, jotka ajoneuvoliikenne on oppinut huomioimaan varsin hyvin.

Toteutuessaan liikennevalot rajoittaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista. He ovat aiemmin tottuneet sujuvaan liikkumiseen risteyksessä. On todennäköistä, että risteyksessä tultaisiin kävelemään runsaasti päin punaisia. Liikennevaloristeys saattaa nostaa myös ajoneuvojen nopeuksia ja näin ollen vähentää alueen viihtyisyyttä. Turun polkupyöräilijät ry. pyytää päättäjiä pohtimaan, voisiko Aurakadun ja Brahenkadun välisen Linnankatu-osuuden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sujuvuutta parantaa liikennettä rauhoittamalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi nopeuksien alentamista 30 kilometriin tunnissa ja rakenteellisten hidasteiden lisäämistä: Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen turvallisuutta voisi parantaa tekemällä siitä tasa-arvoisen ja korotetun Nykyiset väistämisvelvollisuudet Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä voi myös kääntää toisin päin: tehdään Kauppiaskadusta punaisella päällysteellä merkitty, etuajo-oikeutettu ja rauhallinen pyöräilypainotteinen väylä Kirjastosillalta Kauppatorille.

Turun visiossa jokivarsi sykkii elämää jatkossa entistäkin vahvemmin. Lisäksi kävelyä ja pyöräilyä edistetään kaupunkisuunnittelulla ja keskustan elävöittämisellä. On tärkeää parantaa sekä pyöräilijöiden että jalankulkijoiden pyöräilijöiden turvallisuutta Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä, mutta mikä keino toteuttaa samalla parhaiten Turun vision?

1501, 2015

Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

By |Thu.Jan.2015|Liikennesuunnittelu, Turpo-ahdin|Comments Off on Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

Keskiviikko 5.11. kello 17.00. Turun keskustassa on pimeää ja koleaa.

Kirjastokorttelissa on parkissa 250 polkupyörää, Wiklundin pihalla ja ympärillä 200, kävelykadun ja Hansan ympäristössä 380. Yhteensä noin 830 pyöräilijää tuomassa keskustaan rahaa ja elämää – kylmänä ja pimeänä syysiltana. Autoilla saapuessaan nämä asiakkaat ruuhkauttaisivat keskustan kadut ja täyttäisivät kerralla Louhen tai Toriparkin. Pyöräilijä ei kuitenkaan vie autopaikkaa, vaan säästää paikan heille joille auton käyttö on tarpeen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta jätti keskiviikkona Humalistonkadun pyöräliikenneyhteyden suunnitelmat pöydälle. Syynä lienee elinkeinoelämän viestittämä pelko siitä, että parinkymmenen parkkipaikan siirto Humalistonkadulta kulman taakse Rauhankadulle ajaisi yrittäjät vaikeuksiin ja autioittaisi liiketilat. Huoli on ymmärrettävä, mutta turha. Uudet pyöräilevät asiakkaat kompensoivat kadunvarsipysäköinnin muutoksista mahdollisesti seuraavat menetykset.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisissä tutkimuksissa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti keskustan läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin ja vuositasolla kokonaismääräisesti enemmän.

Humalistonkadun ja Yliopistonkadun risteys on tärkeä pyöräliikenteen solmukohta, johon kohdistuu merkittäviä asiakasvirtoja kävelykadulta, Yliopistonkadun loppupäästä sekä jokirannasta. Toteuttamalla Humalistonkadun pyöräyhteys lisättäisiin asiakasvirtoja myös Ratapihankadun ja ratapihan kävelysillan suuntaan. Nyt osa kulkijoista kiertää Humalistonkadun liikkeet Yliopistonkadun ja Koulukadun pyöräteiden kautta.

Pyöräily- ja kävelypainotteiset keskustat koetaan yleisesti viihtyisämmiksi kuin autokeskustat. Viihtyisä keskusta puolestaan houkuttelee asiakkaita kulkutavasta riippumatta. Pyöräilyn edistäminen on myös kivijalkakaupan edistämistä. Pyöräliikenteen vastustamisen sijaan Turun Yrittäjien ja Ydinkeskustayhdistyksen kannattaisikin pyrkiä parantamaan tämän ostokykyisen asiakaskunnan elämää keskustassa. Pyörällä liikkuja säästää terveyden ja ympäristön lisäksi myös rahojaan, jotka kulutetaan keskustan kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

1301, 2015

Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

By |Tue.Jan.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Pyöräily uutisia, Turpo-ahdin, Uncategorized|Comments Off on Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää keskiviikkona 14.1. Humalistonkadun pyöräily-yhteydestä kävelykadun ja rautatieaseman välille. Turun polkupyöräilijät ry. kävi keskustelemassa liikennesuunnitelmasta useimmissa Humalistonkadun kaupoissa ja yrityksissä. Esittelimme yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle suunnitelmia ja kysyimme heidän näkemyksiään suunnitelman vaikutuksista liikkeen toimintamahdollisuuksiin. Vain harva näki suunnitelmissa mahdollisia haittoja yrityksen liiketoiminnalle ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti.

Liikennesuunnitelmaa kohtaan esitetty kritiikki ja hylkäysehdotukset ovat perustuneet pääasiassa Humalistonkadun pysäköintipaikkojen vähenemiseen, ja tämän mahdollisesti tuomiin ongelmiin kadunvarren yrityksille. Tämä siitä huolimatta, että Yliopistonkadun ja Ratapihankadun päissä eivät pysäköintipaikat käytännössä vähene, ja Rauhankadun kohdalla paikat Humalistonkadun paikat vain siirtyvät risteyksen toiselle puolelle.

Humalistonkadun yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella huolta suunnitelmien aiheuttamista haitoista alueen liiketoiminnalle voidaan pitää liioiteltuna. Suurimmassa osassa vierailluista liikkeistä vaikutuksia ei pidetty merkittävinä ja pyöräily-yhteyden tuloon suhtauduttiin yleisesti positiivisesti – näin myös useissa niistä liikkeistä, jotka olivat jossain määrin huolissaan parkkipaikkojen vähentämisen vaikutuksista.

Useissa liikkeissä oltiinkin tietämättömiä Rauhankadulle Humalistonkadun ja Käsityöläiskadun tulevista korvaavista asiointipaikoista. Korvaavat pysäköintipaikat koettiin tärkeinä, ja tieto niistä vaikutti merkittävästi liikennesuunnitelmaan suhtautumiseen. Haastatelluista moni myös pyöräilee itse ja pitää pyöräliikenteen kehittämistä tärkeänä.

Vain muutamassa käydyissä keskusteluissa pelättiin muutosten aiheuttavan merkittäviä hankaluuksia liikkeen toiminnalle. Useassa liikkeessä toivottiin erityisesti lyhytaikaiseen pysähtymiseen sopivia paikkoja esim. tavaran noutamiseksi ja maksamiseksi tai lastauspaikkoja liikkeeseen tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten käsittelyyn.

Yrittäjiltä tullut palaute ei tue yrittäjäjärjestöjen huolta kivijalkaliikkeiden liiketoiminnan merkittävästä vaikeutumisesta, ja muutaman yksittäisen yrityksen mahdollisesti kokemat haitat eivät voi olla keskusta-alueen kokonaisvaltaisen pyörätieverkoston toteuttamisen tiellä.

Pyöräilevät asiakasvirrat tuovat rahaa myös yrittäjille
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisessä tutkimuksessa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin […]

801, 2014

Miten pyöräliikennettä hankaloitetaan: Case Kauppiaskatu

By |Wed.Jan.2014|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpo-ahdin|2 Comments

Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelmaa keskustan pyörätieverkostosta vuodelta 1986 ei käytännössä ole toteutettu.

Pyörätieverkostosta on vuosien mittaan tehty useita valtuuston päätöksiä (1997 keskustan kehittämissuunnitelma, 2001 kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä ja 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma), mutta rakentaminen ei ole edennyt.

Pyöräily nousi taas agendalle joulukuun alussa, kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi virkamiesten esittämät Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt.

Turun uusi Kirjastosilta valmistui ja avattiin pyörä- sekä kävelyliikenteelle 3. joulukuuta 2013. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon Turku monissa strategioissaan on sitoutunut. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.

Ongelma sillalle ja sieltä pois liikuttaessa on, ettei silta nykyisellään johda mistään minnekään. Rettiginrinnettä Hämeenkadulle jatkettaessa pyöräväylät loistavat poissaolollaan, ja Kirjastosillalta keskustaan päin tultaessa törmätään yksisuuntaiseen Kauppiaskatuun, jota ei pääse ajamaan kohti Kauppatoria tai muuta keskustaa. Käytännössä liikennejärjestelyt ohjaavat pyöräilijän tällä hetkellä ajamaan laittomasti vastavirtaan yksisuuntaista katua.

Tämän ongelman välttämiseksi viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti jo luonnosvaiheessa, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Itse kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”. Myöhemmin viranhaltijat lupailivat sillan ympäristöön uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat pyöräilyn sillalle Kauppatorin ja Hämeenkadun suunnista.
Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja […]