1903, 2014

Hämeenkadun katu- ja liikennesuunnitelmaehdotuksesta

By |Wed.Mar.2014|Ajankohtaista, Turpon toiminta|Comments Off on Hämeenkadun katu- ja liikennesuunnitelmaehdotuksesta

Turun Polkupyöräilijät ry. 3.3 jätti oheisen muistutuksen Hämeenkadun katu- ja liikennesuunnitelmaehdotukseen (väli Uudenmaankatu-Kaskenkatu, II kaupunginosa).

Pyörätien rakenne
Hämeenkadun pyörätietä suunnitellaan samaan tasoon jalkakäytävän kanssa vailla minkäänlaista merkittävää fyysistä rajaa kahden väylän välillä. Nin vilkkaasti liikennöidyllä pyöräilyväylällä ratkaisu aiheuttaisi merkittävän turvallisuusuhan niin pyöräilijälle kuin jalankulkijallekin. Lisäksi jalkakäytävän kanssa samassa tasossa oleva pyörätie toimii käytännössä usein pysäköintipaikkana kiinteistöjen huoltoa suorittaville ajoneuvoille.
Hämeenkadun pyöräväylä pitäisi siksi erottaa selkeämmin rakenteellisesti jalkakäytävästä esimerkiksi pienellä korkeuserolla. Pyöräväylä voitaisiin rakentaa ajoradan tasoon tai hieman matalammalle verrattuna jalkakäytävään – Kuitenkin niin, että vältetään liian suurta korkeuseroa joka aiheuttaisi vaaran polkimen osumisesta kivetykseen. Talvella pyöräilevien määrä lisääntyy jatkuvasti, ja pieni korkoero helpottaisi pyöräväylän havaitsemista myös talvikaudella. Pyöräväylät tulee myös suojateillä erottaa jalankulkijoiden alueesta rakenteellisesti.
Suunnitelmaselostuksessa mainitaan, että “Ajoradan ja pyörätien välissä on noin 0,8 metriä leveä kivetty välikaista.” Tämä suunniteltu välikaista ajoradan ja pyörätien välissä on tarpeeton: Kaistan kokonaisuudessaan tai vähintään puolet siitä voisi sijoittaa jalkakäytävän ja pyörätien väliin.
Katu- ja liikennesuunnitelmissa on ristiriitaisesti merkitty pyörätien ja pyörätien jatkeen reuna. Toisessa näyttäisi olevan loiva reunakivi, kun toiseen ei ole piirretty mitään. Katusuunnitelmassa taas mainitaan “pinnan tasossa oleva reunatuki (pyörätien jatkeen yhteydessä)”. Olisi tärkeää, että siinä välissä ei ole edes hyvin loivaa reunakiveä, vaan pelkkä asfalttiyhteys. Valtakunnallisen suunnitteluohjeen (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Liikennesuunnittelu/Pyoraily/Suunnitteluperiaatteet) mukaan pyörätien ja pyörätien jatkeen välissä ei ole tasoeroa. Tieliikennelain mukaan pyörätie on pyöräliikenteeseen tarkoitettu tien osa, joten se ei tarvitse jalankulkijoiden ehdoilla suunniteltua reunakiveä.

Linjaukset
Pyörätie tulisi jatkaa Kaskenkadulle ja Kaskenkadun suojatien ylitse, jos halutaan ohjata nyt Kaskenkatua ja Aurasiltaa kulkevat pyöräilijät turvallisesti ja fiksusti Kirjastosillalle ja keskustaan sekä keskustasta pois Kirjastosillan kautta Kaskankadun pyöräkaistaa pitkin ylös. Pitkällä aikavälillä on puhuttu pyöräilyn siirtämisestä Läntiselle Rantakadulle jokirannan pätkältä Kaskenkadulta sataman suuntaan. Hämeenkadun pyörätiesuunnitelman yhdeydessä on pohdittava, miten rannan puolen mahdollinen tuleva pyöräilyratkaisu sovitetaan yhteen nykysuunnitelman kanssa.
Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä tulee miettiä tarkasti eri […]

1702, 2014

Helmikuun Jäsenilta 26.2

By |Mon.Feb.2014|Ajankohtaista, Turpon toiminta|Comments Off on Helmikuun Jäsenilta 26.2

Helmikuun viimeisenä keskiviikkona 26.2 vietämme taas Turpon jäseniltaa Ravintola Koulussa kello 18.00 alkaen.

Tällä kertaa jäsenillassa tutustumme valtakunnallisiin pyöräilyhankkeisiin, -suunnitelmiin ja muihin projekteihin ja organisaatioihin. Jäsenillan alustaa Tapio VanOiik. Tapion alustuksen jälkeen vapaata keskustelua pyöräilystä, liikennesuunnittelusta ja Turpon toiminnasta.

Kaikki jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet tervetulleita.

801, 2014

Miten pyöräliikennettä hankaloitetaan: Case Kauppiaskatu

By |Wed.Jan.2014|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|2 Comments

Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelmaa keskustan pyörätieverkostosta vuodelta 1986 ei käytännössä ole toteutettu.

Pyörätieverkostosta on vuosien mittaan tehty useita valtuuston päätöksiä (1997 keskustan kehittämissuunnitelma, 2001 kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä ja 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma), mutta rakentaminen ei ole edennyt.

Pyöräily nousi taas agendalle joulukuun alussa, kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi virkamiesten esittämät Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt.

Turun uusi Kirjastosilta valmistui ja avattiin pyörä- sekä kävelyliikenteelle 3. joulukuuta 2013. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon Turku monissa strategioissaan on sitoutunut. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.

Ongelma sillalle ja sieltä pois liikuttaessa on, ettei silta nykyisellään johda mistään minnekään. Rettiginrinnettä Hämeenkadulle jatkettaessa pyöräväylät loistavat poissaolollaan, ja Kirjastosillalta keskustaan päin tultaessa törmätään yksisuuntaiseen Kauppiaskatuun, jota ei pääse ajamaan kohti Kauppatoria tai muuta keskustaa. Käytännössä liikennejärjestelyt ohjaavat pyöräilijän tällä hetkellä ajamaan laittomasti vastavirtaan yksisuuntaista katua.

Tämän ongelman välttämiseksi viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti jo luonnosvaiheessa, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Itse kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”. Myöhemmin viranhaltijat lupailivat sillan ympäristöön uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat pyöräilyn sillalle Kauppatorin ja Hämeenkadun suunnista.
Börsin kortteli olisi tarvinnut ainoastaan vähäisiä liikennemerkkimuutoksia ja […]

1212, 2013

KAUPPIASKADUN PYÖRÄJÄRJESTELYJEN HYLKÄÄMINEN TYRMISTYTTÄVÄÄ

By |Thu.Dec.2013|Liikennesuunnittelu|Comments Off on KAUPPIASKADUN PYÖRÄJÄRJESTELYJEN HYLKÄÄMINEN TYRMISTYTTÄVÄÄ

Turun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi keskiviikkona viranhaltijoiden esityksen pyöräjärjestelyistä Kirjastosillalta Kauppatorille. Hylkäävän esityksen teki Kokoomuksen Anne Aholainen ja ja sitä kannatti SDP:n Henry Toivari. Alkuperäistä viranhaltijoiden esitystä pyöräjärjestelyiden toteuttamisesta Kirjastosillalta Kauppatorille kannattivat Vihreiden ja Keskustan edustajat.

“Kauppiaskadun jo moneen kertaan luvattujen pyöräliikennejärjestelyjen hylkääminen on tyrmistyttävää ja isku vasten tuhansien turkulaisten pyöräilijöiden kasvoja. Päätös osoittaa, että toisin kuin muut modernit suomalaiset ja eurooppalaiset kaupungit, Turku jatkaa edelleen pyöräliikennettä kohtaan harjoittamaansa lähes vihamielistä linjaa”, toteaa Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Tero Rantaruikka. “Kaupunkisuunnittelijat olivat laatineen olosuhteisiin nähden varsin ansiokkaan suunnitelman, jonka kustannukset ja autoilulle aiheuttamat haitat olisivat olleet minimaallisia verrattuna saavutettuun pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden paranemiseen.” jatkaa Rantaruikka.

Kun Kirjastosillasta päätettiin, luvattiin, että sillan valmistumiseen mennessä pyöräliikenneväylät ovat valmiit ja käyttökunnossa. Syksyllä Turun Kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen esitteli julkisuudessa pyöräliikennejärjestelyjä, joiden toteuttaminen siirrettiin tulevan talven aiheuttaminen ongelmien vuoksi keväälle. Turkulaiset pyöräilijät ottivat suunnitelmat innostuneesti vastaan. Suunnitelma oli yksinkertaisuudessaan ja edullisuudessaan erinomainen tilapäisratkaisu, joka toteutuessaan olisi olennaisesti helpottanut keskustaan suuntautuvaa pyöräliikennettä, vähentänyt vaaratilanteita sekä lisännyt liikenteen sujuvuutta. Nyt alle kaksi viikkoa uuden Kirjastosillan valmistumisen jälkeen kaikkien pessimistisimmät ennustukset näyttävät toteutuvan, kun puolueiden enemmistö kaatoi pyöräliikennesuunnitelmat.

“Turku on monissa strategioissaan sitoutunut kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Keskustan pyörätieverkkosuunnitelmista on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986, 1997, 2001 ja 2010. Käytännön toteutus torjutaan kuitenkin toistuvasti tavalla, jota tavallisen kaupunkilaisen on mahdotonta ymmärtää. Ilman Hämeenkadun ja Kauppiaskadun pyöräväyliä uusi silta on torso. Tällä päätöksellä turkulaisten pyöräilijöiden alta vedettiin matto”, sanoo Turun Polkupyöräilijöiden pyöräliikenteen kehittämisprojekteista vastaava Tapio Van Ooik.

Turun Polkupyöräilijät vaatii, että kaupunginhallitus ottaa päätöksen uuteen käsittelyyn ja alkaa viimein toteuttaa käytännössä sitoumuksia ja täyttämään lupauksia, joita on tehty kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Pyöräliikenne on yhdistyksen mukaan osa tämän päivän sujuvaa liikennejärjestelmää, ja sen hyödyt sekä kansantaloudelle että kansanterveydelle on osoitettu toistuvasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Turun kaupungin harjoittava […]

2611, 2013

Polkupyöräilijä on usein sekakäyttäjä

By |Tue.Nov.2013|Ajankohtaista, Pyöräilykulttuuri|Comments Off on Polkupyöräilijä on usein sekakäyttäjä

Tunnen ihmisiä, jotka eivät juurikaan lähde postilaatikkoa kauemmas ilman omaa autoa. Polkupyöräilijä on harvoin näin omistautunut. Toiset pyöräilevät ympäri vuoden, mutta moni hyödyntää liikkumisvälineitä monipuolisemmin. Kun keli huononee, hypätään bussiin, auton rattiin tai vaihdetaan fillari apostolin kyytiin.

Itsekään en meinaa pyöräillä, ihan omaa turvallisuuttanikin ajatellen, läpi talven. Joudun aloittamaan työmatkani aamuruuhkassa bussien keskellä eikä se varsinaisesti innosta jäisellä kelillä. Jos koko matka olisi pyörätietä, voisin harkita. Nuorempana poljin vielä 20 asteen pakkasellakin. Kävellen taas aikaa menee tunnin verran suuntaansa, joten pyörä saa vaihtua bussiin, kun keli heikkenee.

Jos kuitenkin aikoo pyöräillä talven läpi, löytyy siihen apua. Pyörän voi varustaa nastarenkailla ja viiman- sekä pakkasenkestäviä ajo- ja ulkoiluvarusteita on urheiluliikkeet pullollaan.

Autoilijat kehuvat usein, että auton omistaminen tuo vapautta. Itse tunnen saaneeni taloudellisen vapauden pari vuotta sitten, kun luovuin ruotsalaisesta polttoainekrematoriostani. Auton omistaminen maksaa tietyn verran, ajoi sillä kerran kuussa tai kerran päivässä. Verot ja vakuutukset pitää maksaa sekä huolloista ja katsastuksista täytyy huolehtia vuosittain. Minulla ei ole lapsia kuskattavana, mutta tunnen kyllä sellaisia perheitä, joissa on useampikin lapsi, mutta ei omaa autoa. Ihan omasta vapaasta tahdosta.

Tilanteen tullen en kuitenkaan vierasta auton rattiin hyppäämistä, olenhan ajanut autoa työksenikin. Alun perin ajattelin autosta luopuessani, että vuokraan ajopelin, jos on tarvetta. Jos tarve on satunnaista, tulee vuokraaminen selvästi edullisemmaksi kuin omistaminen. En ole kyllä vielä kertaakaan vuokrannut autoa, skootterin sen sijaan vuokrasin yhtenä kesänä.

Itse olen siis pahimman luokan sekakäyttäjä. Työmatkat kuljen bussilla tai pyörällä, lyhyemmät matkat menen mielelläni jalan. Jos on asiaa Paimioon tai Raisioon, bussi kulkee sinnekin. Pidemmät reissut suoritan junalla tai bussilla sen mukaan, mistä satun saamaan halvimman lipun. Kyttään mieluummin tarjouslippuja kuin bensan hintaa. Autoa ajaessani inhosin myös yli kaiken ruuhkassa matelemista. Bussissa sekin sujuu paljon mukavammin, kun voi selata päivän uutiset kännykän ruudulta.

Viime vuonna hankin skootterin, mutta menneenä […]

1911, 2013

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on pyöräilyssä, mutta missä ovat liikenneväylät?

By |Tue.Nov.2013|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|1 Comment

Ympärivuotinen pyöräliikenne on viime vuosina kasvattanut valtavasti suosiotaan. Kasvun on huomannut jokainen arkipyöräilijä väylien ruuhkautumisena, vaaratilanteiden lisääntymisenä ja uusien, kokemattomien pyöräilijöiden ilmestymisenä yhteiseen katutilaan. Pyöräilyn suosio on helppo käydä toteamassa vaikkapa Kupittaankadulla, missä liikkuu parhaimmillaan enemmän polkupyöriä kuin autoja. Suosio näkyy negatiivisesti myös Tuomiokirkkoaukion valoissa, missä liikkuminen on Uudenmaankadun ylityksen puutteellisen rakennesuunnittelun vuoksi muuttunut äärimmäisen vaaralliseksi.

Viime viikkoina myös tilastot ovat todistaneet havainnot oikeiksi. Pyörien myynti on ylittänyt autojen myynnin 26 Euroopan maassa ja Helsingissä pyöräily on lisääntynyt keskimäärin 15 % joka vuosi. Pyöräilyn suosiota on kasvattanut trendien lisäksi taloudellinen epävarmuus sekä ihmisten kasvava tietoisuus pyöräilyn helppoudesta, edullisuudesta sekä vaikutuksesta ympäristön ja yksilön hyvinvointiin. Moni kaupunki, Helsinki mukaan lukien, on nostanut pyöräilyn tärkeimmäksi kaupunkiliikenteen kehittämiskohteeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle.

Myös Turku on useissa sitoumuksissa, strategioissa ja yleissuunnitelmissa päättänyt panostaa pyöräilyn edistämiseen. Turun kaupunginhallitus on vuonna 2005 hyväksynyt sitoumukset, jotka edellyttävät kaupungin muun muassa vähentävän tarvetta yksityisautoiluun, lisäävän kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä vähentävän liikenteen haittavaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.

Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa on asetettu etusijalle joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, jotta henkilöautoliikenteen osuus matkoista ei kasvaisi. Keskustan pyörätieverkosta on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986 (keskustan liikenteen vaihekaava), 1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma).

Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan hyvää tahtoa, mitä tulee pyöräliikenteen kehittämiseen. Todellisuus on toinen.

Päättäjät ovat toistuvasti unohtaneet päätöksensä ja vaalilupauksensa, kun rahaa väylien kehittämiseen pitäisi löytää. Eikä vuosi 2014 näyttäisi tekevän poikkeusta. Vuoden 2014 talousarvioesitys ei sisällä lainkaan ehdotuksia keskustan pyöräliikenneväylien kehittämiseksi.

Turun Polkupyöräilijät ry vaatii, että 28 vuoden ajan toistuvasti päätetty pyöräliikenneverkon rakentaminen viimein aloitetaan. Rakentaminen on aloitettava vuoden 2014 aikana, ja suunnitelman toteutumista on seurattava vuosittain sekä viiden vuoden aikavälillä. Esimerkiksi Hämeenkadun pyörätielle on osoitettava investointirahaa jo ensi vuodelle. Aiemmin päätetyistä pyöräväylistä ovat kesken […]

2210, 2013

Arkipäiväpyöräilijän ajatuksia

By |Tue.Oct.2013|Ajankohtaista, Pyöräilykulttuuri|Comments Off on Arkipäiväpyöräilijän ajatuksia

Polkupyörä on kaupungissa ylivoimaisesti kätevin liikenneväline!
Pyöräilen töihin, kouluun, kauppaan, elokuviin, kirjastoon, marjastamaan, uimaan, jumppaan ja joskus harvoin ihan muuten vain – yleensä tarkoitus on siirtyä paikasta toiseen mahdollisimman helposti. Kävely olisi hitaampaa, auto tarvitsisi parkkipaikan ja julkisilla liikennevälineillä olisi muiden suunnittelemien reittien ja aikataulujen varassa.

Paitsi kätevää, pyöräily on hauskaa!
Pyörän satula on yksi lempipaikkojani maailmassa. Miten sitä nyt selittäisi. Pyörän selässä on kiinni ympäristössä: äänet, tuoksut ja näkymät ovat lähellä eivätkä auton korin takana. Lisäksi paikasta toiseen pääsee paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin kävellen.

Miten on mahdollista, että kätevä ja hauska tapa liikkua voi olla joskus sitten niin hankalaa?
Autoilijoiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden paikat ja roolit liikenteessä ovat lievästi sanottuna sekavat. Pyöräily on ikävä kyllä liikennesuunnittelussa rinnastettu lähemmäs jalankulkua kuin autoilua, joten pyöräilijät joutuvat usein liikkumaan jalankulkijoiden vieressä ja jopa seassa.

Autokaistoilla pyöräily on kaupunkinopeuksilla yleensä sujuvaa, ja niitä pitääkin käyttää, jos pyörätietä ei ole. Valitettavasti vaan aina löytyy autoilijoita, jotka luulevat, että autokaistalla oleva pyöräilijä on väärässä paikassa, eikä ihme; autokoulussa opitaan ottamaan huomioon lähinnä toisten autojen liikkeitä. Jalankulkijan näkökulmasta taas pyöräilijä voi vaikuttaa arvaamattoman nopealta tai vaaralliselta. Jos tila on ahdas ja väistämissäännöt sekavat, niin ei ihme, että törmäyksiä syntyy. Voi kun saataisiin selkeät omat väylät kaikille!

Aina ei tosin pyörätien tai -kaistan olemassaolokaan auta, vaan äkkipysähdyksiin ja väistöliikkeisiin saa pyöräillessä varautua. Aikani väisteltyäni ja pujoteltuani aloin ottaa kuvamuistoja siitä, mitä kaikkea polkupyörien omalta reviiriltä löytyykään: tähän mennessä muun muassa autoja, pakettiautoja, kuorma-autoja, jalankulkijoita, kuoppia, lasinsiruja ja muuta sekalaista. Tervetuloa seuraamaan jatkoa: http://tanaanpyoratiella.wordpress.com

Kirjoittaja
Miina Nurmi

1609, 2013

Turpo tarjoaa aamukahvia pyöräilijöille

By |Mon.Sep.2013|Ajankohtaista, Tapahtumat|Comments Off on Turpo tarjoaa aamukahvia pyöräilijöille

Turun Polkupyöräilijät ry ilahduttaa aamuliikenteen pyöräilijöitä kahvikupillisella keskiviikkona 18.9. noin klo. 7.40 alkaen Tuomiokirkkoaukion risteyksen tuntumassa. Kahvia tarjoillaan niin pitkään kuin sitä riittää ja tarjoilu tapahtuu säävarauksella. Myös teetä on tarjolla nopeimmille.

Kansainvälisen Liikkujan viikon kunniaksi päätimme ilahduttaa ja kiittää tempauksellamme aamupyöräilijöitä. Pyöräily on tehokas ja ympäristöystävällinen tapa liikkua kaupungissa sekä lähialueilla. Haluamme samalla muistuttaa hyvän kulkumuodon valitsemisesta. Kahvin lisäksi tarjoamme keksin niille, jotka ovat liikenteessä pyöräilykypärä päässä. Paikan päälle voi myös tulla jutustelemaan pyöräilystä, toiveistanne ja tapaamaan vastaperustetun yhdistyksen hallituslaisia.

Kansainvälisellä Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin ja niiden vaikutuksiin ympäristöön ja yhteiskuntaan.

1509, 2013

Rettiginrinteen liikennesuunnitelmien kommentointi

By |Sun.Sep.2013|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon toiminta|Comments Off on Rettiginrinteen liikennesuunnitelmien kommentointi

Rettiginrinteen katu-, liikenne- ja ympäristösuunnitelma nähtävissä. Nyt päästään siis tositoimiin, eli pääsemme laatimaan ensimmäistä kommenttia aiheeseen. Voitte kommentoida suunnitelmaa avoimeen Google Docs -dokumenttiin. Kommenttien perusteella laaditaan tiivistelmä, joka toimitetaan huomautuksena suunnitelmaan.
Suunnitelma Turun sivuilla
Uutinen suunnitelmasta
Turpon kommenttidokumentti
Lisätietoja:
Saara Ilvessalo
tapvan@gmail.com

Tapio Van Ooik
tapvan@gmail.com

1509, 2013

Turpo-käräjät – Liikennesuunnitteluilta 19.9

By |Sun.Sep.2013|Tapahtumat|1 Comment

Oletko kiinnostunut vaikuttamaan oikeasti Turun polkupyöräilyn kehittämiseen etkä vain marmattamaan Facebookissa? Nyt tähän aukeaa mahdollisuus. Kutsumme kaikki pyöräliikenteen ja liikenneväylien kehittämisestä kiinnostuneet Turun Polkupyöräilijöiden jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet keskustelemaan ja ideoimaan Ravintola Kouluun.

Tilaisuudessa keskustellaan Turun tämänhetkisestä tilanteesta, mietietään mitä Turpo voisi asialle tehdä ja pistetään kasaan tiimejä viemään asiaa eteenpäin.

Tilaisuuteen saapuu paikalle myös Jaana Mäkinen, joka on vetovastuussa Turun Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta.

Tapahtuma Facebookissa