2112, 2015

Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

By |Mon.Dec.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon blogi, Turpon toiminta|Comments Off on Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

Uudenmaankadun ylitys Pinellan ja Tuomiokirkon kohdalla nousee jatkuvasti esille hankalien ja vaarallisten paikkojen listalla. Turun polkupyöräilijät on laatinut risteyksen parantamiseen oman ratkaisuehdotuksen.

Uudenmaankadun ylitys on hankala ja vaarallinen sekä jalan että pyörällä liikkuville. Ylitys on ahdas, huonosti merkitty, pyörätien jatke on kapea ja käännökset ovat etenkin pyöräilijöille jyrkkiä. Jalankulkijoiden ja pyörällä liikkuvien kulkulinjat risteävät usein ja synnyttävät vaarallisia kohtaamisia.

Nykytilassa ylitys on kapea. Pyöräliikenteelle varattu tila on kapea ja huonosti merkitty. Lisäksi liian jyrkkä kääntösäde liikennevalon kohdalla aiheuttaa oikaisemista ajoradan kautta.

Etenkin vaaratilanteita aiheuttaa kääntyminen Tuomirkkosillan suuntaan. Väylä on kapea ja kääntösäde jyrkkä jolloin moni pyöräilijä oikaisee käännöksen ajoradan kautta. Suoraan Itäiselle Rantakadulle ajavien reitti risteää jalankulkijoiden kanssa, jyrkän kanttikiven yli jyrkkään alamäkeen ja moni jalankulkija kulkee pyörätien puolella suunnatessaan kohti Tuomiokirkkosiltaa.  Ei ihme, että ylityksissä on todistettu usein sanallisia välienselvittelyjä ja jopa vaarallista tönimistä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ajolinjojen kohtaamisissa.

Paikka on merkittävä pullonkaula, johon kohdistuu valtaosa koillisista kaupunginosista keskustaan suuntautuvasta pyöräliikenteestä ja alueella on runsaasti jalankulkua keskustan ja puiston linja-autopysäkkien suuntaan. Ongelma olisi kuitenkin helppo ratkaista, sillä tilaa risteysalueella on reilusti.
Turpon ehdotus
Turpo järjesti aiheesta jäsenilleen workshopin, jossa pohdittiin paikan päällä ja karttojen kanssa ratkaisuja ongelmaan. Ongelmaa on pohdittu myös Turpon Facebook ryhmässä. Lopputuloksena saimme aikaan ehdotuksen, joka on toimitettu aloitteena kaupungin virkamiehille.

Turpon jäsenet saivat laadittua ehdotuksen, jossa ylitystä levennetään liikennevaloja siirtämällä. Lisätilan myötä eri suuntiin ajavat pyöräilijät sekä jalankulkijat ohjattaisiin kokonaan omille kaistoilleen. Ratkaisussa on saatu tehokkaasti minimoitua ajolinjojen risteämät, avattu pyöräilijöiden kääntösädettä ja parannettu turvallisuutta sekä sujuvuutta selkeämmillä merkinnöillä ja liikenteenohjauksella.

 

Turpon ehdotuksessa suoraan ajava ja sillalle kääntyvä pyöräliikenne ohjataan omille kaistoilleen risteyksen reunoille. Jalankulku pysyy jotakuinkin nykyisellä paikallaan. Jalankulun ja pyöräilyn ajolinjat risteävät  pääosin vain tilanteessa, missä jalankulkija kulkee linja-autopysäkeille ja pyörällä liikkuva ajaa jokirannan suuntaisesti. Harva pyöräilijä nykytilanteessa ajaa sillalta Itäiselle Rantakadulle, jolloin tässä kohtaamisia tapahtuu […]

312, 2015

Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

By |Thu.Dec.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

-Anna Jokinen, Turpo

Ovatko turkulaiset pyöräilijät vaarallisen nopeita? Puutarhakadun pyörätiellä on viiden korttelin matkalla kymmenen hidastetöyssyä ja lisäksi ainakin kymmenen muuta kohtaa, joissa on pakko hidastaa kävelynopeuteen. Tämä on tulevien kakolalaisten ja linnafälttiläisten pääpyöräilyväylä keskustaan. Mitä sanoisi autoilija, jos joka korttelin matkalla olisi kaksi hidastetöyssyä?

Pyöräväylien rakentamisesta on puhuttu paljon, mutta pitäisi puhua myös laadusta. Puutarhakadun pyörätie on töyssyinen, kapea ja useassa kohdassa on vaarallisen huono näkymä. Joka risteyksen molemmin puolin on töyssyn muodostava jyrkkä luiska. Leipomosta saattaa pöllähtää asiakas patonkeineen suoraan pyörätielle. Käytännössä koko viiden korttelin matkan joutuu ajamaan lähes kävelyvauhtia ja väistellen. Jos vastaan sattuu tulemaan muita, joutuu väistämään jalankulkijoiden puolelle. Tämä taso kelpaa ehkä sunnuntaipyöräilyyn, mutta ei jokapäiväiseen pyörällä liikkumiseen. Sujuvampaa on ajaa ajoradalla, mutta laki ei sitä salli, eikä naapurin mummo ehkä uskalla ajoradalle bussien kiilailtavaksi.
Onko Kakolan ja sataman seudun liikenteen kasvuun varauduttu?
Puutarhakadun töyssyinen pyörätie on jokirannan lisäksi ainoa pyöräväylä sataman seudun ja keskustan välillä. Jokirannan väylä on suhteellisen mukava, mutta paikoin tukkoinen, kapea ja ajolinjoiltaan epäselvä. Lisäksi jokirannan reitti suljetaan jatkuvasti liikenteeltä erilaisin tapahtumin. Nykyiset väylät ovat kapasiteetiltaan sekä laadultaan riittämättömiä. Miten Turun kaupunki on varautunut Kakolan ja sataman seudun asukas- ja liikennemäärien kasvuun? Alueelle on kaavoitettu ja ollaan jo rakentamassa koteja tuhansille ja myös työpaikkoja ja palveluita. Sataman ja Kakolan seudulta on vain pari-kolme kilometriä keskustaan, mikä on sopiva pyöräily- ja kävelymatka.

Turku on sitoutunut koviin päästövähennystavoitteisiin, mutta kuinka ne aiotaan saavuttaa? Ihmiset eivät siirry vähäpäästöisiin kulkutapoihin kehottamalla kauniisti, vaan siihen on luotava hyvät kannustimet. Kannustimeksi ei riitä töyssyinen ja katkonainen polku, vaan pitää luoda suorastaan imu tavoiteltavia asioita kohti!
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Puutarhakadun pyörätiellä jokaisessa risteyksessä ajoradalla on väistämisvelvollisuuden osoittava kolmio. Jostain syystä töyssyt on kuitenkin sälytetty pyöräilijän ja jalankulkijan kiusaksi. Voisiko ajatella, että hidastetöyssy olisi ajoradan puolella eli väistämisvelvollisella?

Kuva: Heikkilänkadun ja […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti vuonna 2015 kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on kuultu Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä vuonna 2015, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta kesällä 2017 toteutettavaa Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? […]

2005, 2015

Mistä pyöräraivo kumpuaa

By |Wed.May.2015|Pyöräilykulttuuri, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Mistä pyöräraivo kumpuaa

Mediassa on kuluneen viikon aikana viritelty sotaa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välille. Myönnän, että ainakin omalta osaltani pyöräraivo on todellinen ilmiö. Mistä tällainen vastakkainasettelu oikein kumpuaa?

Itse pyöräilen paljon, kuljen bussilla usein ja autoilen joskus.Kaikista useimmin kävelen. Minulla on siis kokemusta useimmista liikkumismuodoista. Autolla ajaessani huomaan, miten hämmentävän hyvin infra palvelee autoilua. Kaikki on helppoa, valmiiksi mietittyä, merkit ja infra ohjaavat selkeästi kuinka pitää ajaa. Hyvin harvoin joudun miettimään miten missäkin pitäisi ajaa. Autoilusta on tehty hyvin helppoa ja se on infran ansiota.

Pyöräillessä kaikki on toisin. Infra ja merkit eivät ohjaa yhtään mihinkään, reitit ovat epäloogisia, ahtaita ja poukkoilevia. Yllättäen merkittävätkin pyöräilyväylät saatetaan katkaista ilman kiertotien osoittamista. Reunakiviä ja töyssyjä on sielläkin missä nopeuksia ei tarvitse laskea.  Kaiken kukkuraksi liikennesäännöt ovat niin sekavia, ettei edes hyvin perehtynyt osaa soveltaa niitä monimuotoisiin tilanteisiin. Hyvin usein löytää itsensä jostain risteyksestä aprikoimasta, mitenköhän tässäkin pitäisi sääntöjen mukaan ajaa.

Räikeää epätasa-arvoa, räikeää autoilun suosimista muiden liikkumistapojen kustannuksella. Herää kysymys, miksi toisten liikkuminen on niin paljon tärkeämpää kuin toisten.

Pyöräilyn edistämiskampanjat ja kaupunkien kauniit korulauseet pyöräilyn edistämisestä kaikuvat lähes irvokkaina pyörällä liikkuvan korviin. Kansalaisia kannustetaan pyöräilemään. Pyöräilyä ylistetään käteväksi liikkumiseksi, päästöttämäksi ja meluttomaksi kulkutavaksi, joka kohottaa kuntoa ja terveyttä. Eikä edes maksa paljon, vaan päinvastoin säästää kaupungin kuluja. Media uutisoi jatkuvasti, että ihmiset istuvat liikaa ja että arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Että pitäisi liikkua enemmän. Useat tutkimukset toteavat, että pyöräily hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin ja pyöräilyyn käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.

Kuitenkin tätä erinomaista, monen tahon suosittelemaa kulkutapaa käyttäessäni ja pilkulleen liikennesääntöjä noudattaessani saan vastalahjaksi kakkosluokan kansalaisen aseman ja niskaani autoilijoiden sekä bussikuskien vihat.

Kuukausittain kannan rahaa kaupungin keskustan liikkeisiin satojen eurojen edestä ja verotuloja kaupungille keskituloisen palkansaajan verran, mutta silti pyörällä kulkiessani minun oletetaan tuovan vain kuraa liikkeiden lattioille.

On tullut selväksi, että polkupyörällä liikkuminen […]

2005, 2015

Liikennevalot vai rauhallinen liikenne?

By |Wed.May.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Liikennevalot vai rauhallinen liikenne?

Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää tänään keskiviikkona Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen liikennevalosuunnitelmasta. Esityksen mukaan pääkirjaston nurkalle ehdotetut liikennevalot parantaisivat Kirjastosillan ja Kauppatorin välisen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Turun Polkupyöräilijät yhtyy liikennevalojen turvallisuutta parantavaan näkemykseen.

Nykyisessä järjestelyssä Kirjastosillalta ja Kauppatorilta saapuvat pyöräilijät voivat kokea Linnankadun ylityksen hankalaksi. Erityisesti ruuhka-aikoina Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä riittää vilskettä. Liikennevalot helpottaisivat väistämisvelvolliselta Kauppiaskadulta saapuvien pyöräilijöiden ja muiden ajoneuvojen kuljettajien liikkumista. Turun Polkupyöräilijät haluaa kuitenkin nostaa esille liikennevalojen vaikutuksen jalankulkuun sekä alueen yleiseen liikennekehitykseen. Kirjaston, jokirannan, Kirjastosillan ja pyörätelineiden ansiosta Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä liikkuu runsaasti jalankulkijoita, jotka ajoneuvoliikenne on oppinut huomioimaan varsin hyvin.

Toteutuessaan liikennevalot rajoittaisivat erityisesti jalankulkijoiden liikkumista. He ovat aiemmin tottuneet sujuvaan liikkumiseen risteyksessä. On todennäköistä, että risteyksessä tultaisiin kävelemään runsaasti päin punaisia. Liikennevaloristeys saattaa nostaa myös ajoneuvojen nopeuksia ja näin ollen vähentää alueen viihtyisyyttä. Turun polkupyöräilijät ry. pyytää päättäjiä pohtimaan, voisiko Aurakadun ja Brahenkadun välisen Linnankatu-osuuden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sujuvuutta parantaa liikennettä rauhoittamalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi nopeuksien alentamista 30 kilometriin tunnissa ja rakenteellisten hidasteiden lisäämistä: Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksen turvallisuutta voisi parantaa tekemällä siitä tasa-arvoisen ja korotetun Nykyiset väistämisvelvollisuudet Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä voi myös kääntää toisin päin: tehdään Kauppiaskadusta punaisella päällysteellä merkitty, etuajo-oikeutettu ja rauhallinen pyöräilypainotteinen väylä Kirjastosillalta Kauppatorille.

Turun visiossa jokivarsi sykkii elämää jatkossa entistäkin vahvemmin. Lisäksi kävelyä ja pyöräilyä edistetään kaupunkisuunnittelulla ja keskustan elävöittämisellä. On tärkeää parantaa sekä pyöräilijöiden että jalankulkijoiden pyöräilijöiden turvallisuutta Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä, mutta mikä keino toteuttaa samalla parhaiten Turun vision?

305, 2015

Varmuutta kaupunkipyöräilyyn katuajokoulutuksesta

By |Sun.May.2015|Tapahtumat|Comments Off on Varmuutta kaupunkipyöräilyyn katuajokoulutuksesta

Turun Polkypyöräilijät järjestää lauantaina 9.5 klo 11-13 Katupyöräilykoulutuksia Turun keskustassa. Koulutusten tarkoituksena on opetella yhdessä pyöräilyä keskustassa ja hakea varmuutta ajoradalla pyöräilyyn.

Turun keskustassa on vähän pyöräilyväyliä ja kyetäkseen liikkumaan sujuvasti keskikaupungilla, on pyöräilijän hyvä hallita pyöräily myös ajoradalla autojen joukossa. Tilastojen mukaan pyöräily ajoradalla on turvallisempaa kuin pyöräteillä lain vastaisesti jalkakäytävällä. Tästä huolimatta pyöräily autojen seassa koetaan vaaralliseksi ja sitä arastellaan.

45 minuutin katupyöräilykoulutuksissa haetaan varmuutta keskustapyöräilyyn ajamalla ryhmässä kokeneen pyöräilijän johdolla sekä pyöräväylillä että ajoradoilla. Koulutuksen aikana opetellaan käytännössä mm. pyöräilijän paikka ajoradalla, ryhmittyminen sekä turvalliset ajolinjat.

Lähtöpaikka: Kävelykatu, Kristiinankadun yläpää. (kartta)
Ajankohta: Kello 11, 12 ja 13.
Kesto: 45 minuuttia

Ryhmiin otetaan mukaan kymmenen ensiksi paikan päällä ryhmän vetäjälle ilmoittautunutta. Pyrimme järjestämään jokaiselle ajankohdalle useampia ryhmiä, mutta emme takaa että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan.

Koulutukset ovat osa Kansallista Pyöräilyviikkoa ja Putiikkiviikkoa ja ne järjestetään yhteistyössä Valonian ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen kanssa.

Katso tästä Helsingin Polkupyöräilijöiden lyhyt opastusvideo katupyöräilystä.

 

2903, 2015

Polkuäänikahvilassa ehdokkaat polkevat kahvin kuumaksi

By |Sun.Mar.2015|Tapahtumat|Comments Off on Polkuäänikahvilassa ehdokkaat polkevat kahvin kuumaksi

Pyöräliiton ja sen paikallisjärjestöjen Polkuäänikahvila kiertää Suomea 31.3.-1.4. Tässä hieman erilaisessa kahvilassa eduskuntavaaliehdokkaat toimivat kahvinkeiton energialähteinä. Vaalikahvit nimittäin keitetään energia-asiantuntija Janne Käpylehdon kehittämillä sähköä tuottavilla kuntopyörillä. Kahvittelun lomassa keskustellaan liikenne-, terveys- ja ympäristöpolitiikasta.

Turussa Polkuäänikahvila järjestetään tiistaina 31.3 kello 11-12 Kävelykadulla. Paikalla myös syksyllä perustetun kansallisen Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen keskustelemassa ehdokkaiden ja median kanssa pyöräliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä.

Polkuäänikahvilan mallina toimii helmikuun Ravintolapäivässä avoinna ollut Cafe Polkuhinta
Pyöräliitto: Valtion tukea pyöräilyinvestoinneille
Pyöräliitto ehdottaa tulevalle hallituskaudelle kokeilua, jossa valtion porkkanarahalla kannustetaan kuntia investoimaan pyöräilyyn. Tukea myönnettäisiin niille kunnille, joilla on erillinen pyöräilybudjetti. Valtion tuki olisi 30% kunnan pyöräilybudjetin suuruudesta, mutta kuitenkin enintään 20 € per asukas. Avustusta saaneen kunnan tulisi selvittää jälkikäteen, miten investoinneilla on lisätty pyöräilyä.
“Määrärahan suuruudeksi ehdotamme 80 miljoonaa euroa vuodessa ja hankkeen kestoksi viittä vuotta. Tämä tuottaisi valtiolle terveys- ja aikasäästöinä jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa”, kertoo liiton varapuheenjohtaja Martti Tulenheimo.
Arvio perustuu Helsingin kaupungin tekemiin kustannushyötylaskelmiin, joissa jokaisen pyöräilyväyliin sijoitetun euron laskettiin tuottavan kahdeksan euroa.

Liikunnan puute on miljardiluokan ongelma
Kansalaisten liikunnan puute maksaa UKK-instituutin mukaan Suomessa 1-2 miljardia euroa. Valtion 2,3 miljardin liikennebudjetista valtaosa menee motorisoidun liikenteen tukemiseen, joka taas vähentää arkiliikuntaa.
“Jos pyörällä pääsee nopeimmin ja helpoimmin, niin se todennäköisesti valitaan kulkumuodoksi. Suomessa vain 8 % matkoista tehdään pyörällä kun taas Hollannissa 26 %. Kyse ei ole sattumasta: Hollannissa valtio satsasi väyliin vuosina 1978-88 yhteensä 400 miljoonaa euroa. Rahoituksen ansiosta pyöräteiden määrä kasvoi 73 %”, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Polkuäänikahvila

Turku, Kävelykatu tiistaina 31.3. klo 11-12
Tampere, Keskustori tiistaina 31.3. klo 16-17
Hämeenlinna, Reska / Sunshine PopUp Park -sisäpuisto keskiviikkona 1.4. klo 11-12
Helsinki, Narikkatori keskiviikkona 1.4. klo 15-16

Lisätiedot:
Pyöräliiton vaaliteesit
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja
Pyöräliitto ry
P. 044-2795588
matti.koistinen (ät) pyöräliitto.fi

2403, 2015

Turun polkupyöräilijät ry pääosin tyytyväinen Humalistonkadun suunnitelmien hyväksymiseen

By |Tue.Mar.2015|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia|Comments Off on Turun polkupyöräilijät ry pääosin tyytyväinen Humalistonkadun suunnitelmien hyväksymiseen

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyi tänään kokouksessaan toimialajohtaja Jouko Turton esityksen Humalistonkadun pyöräliikenneyhteydeksi. Aikatauluksi yhteyden rakentamiselle asetettiin aikaisintaan vuonna 2017 jotta alueen yrityksillä olisi aikaa valmistautua muutoksiin. Pyöräliikenneväylän rakentamisen muutokset ovat 20 pysäköintipaikan siirtyminen nurkan taakse Rauhankadulle sekä mahdollinen pyöräliikenteen lisääntyminen kadulla. Lisäksi tavoitteena on kehittää Humalistonkadun vetovoimaa muilla uudistuksilla.

Turun polkupyöräilijät ry kiittää päätöksestä. Yhteyden toteutuminen täydentää keskustan pyöräliikenne verkkoa ja mahdollistaa turvallisen pyöräilyn jokirannasta rautatieasemalle. Yhteys on erityisen tärkeä myös kadun liikkeissä asioiville, jotka liikkuvat keskustassa polkupyörällä.Päätös on tärkeä askel kohti viihtyisämpää ja toimivampaa liikenneympäristöä ja osoitus siitä, että pyöräliikenteen kehittämiseen suhtaudutaan positiivisemmin.

Turun Polkupyöräilijät kuitenkin toivoo, että uutta turvallisempaa yhteyttä päästäisiin rakentamaan mahdollisimman nopeasti eikä vasta aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Liikenneturvallisuuden tulisi olla rakentamisaikataulusta päätettäessä etusijalla, yrityksille kohdistuviin varsin vähäisiin muutoksiin verrattuna.

Kuten kaikissa pyöräliikenteen kehittämishankkeissa, myös Humalistonkadun yhteyden käsittelyssä nousivat esille huolet parkkipaikkojen siirtymisen vaikutuksesta alueen yritysten toimintaedellytyksiin sekä pyörällä liikkuvien turkulaisten taloudellinen merkitys. Turun Polkupyöräilijöiden Humalistonkadulla tekemän yrityskierroksen mukaan kadun yrityksissä ei kanneta kovin suurta huolta paikoitus muutosten tuomista muutoksista asiakasvirtoihin.

Turun Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Tero Rantaruikka muistuttaakin, että pyöräilijät ovat ostovoimaisia asiakkaita. Autoilijoiden kertaostot ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan suurempia, mutta pyörällä liikkuvat ostavat useammin pienempiä ostoksia, kertoo Rantaruikka. Pyöräiljät viettävät Rantaruikan mukaan kaupoissa myös enemmän aikaa, koska heidän ei tarvitse murehtia parkkimaksuista.

Rantaruikka muistuttaa, että pyöräily on tärkeä osa tulevaisuuden keskustaliikennettä. Autoliikenteen sujuvuudesta huolestuneiden on myös hyvä muistaa, että mitä mukavampi keskustan tuntumassa asuvien on saapua keskustaan auton sijaan pyörällä, sitä mukavampaa on keskustassa myös autoilla ja pysäköidä.

1501, 2015

Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

By |Thu.Jan.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Pyöräilevä asiakas polkee yrittäjälle rahaa

Keskiviikko 5.11. kello 17.00. Turun keskustassa on pimeää ja koleaa.

Kirjastokorttelissa on parkissa 250 polkupyörää, Wiklundin pihalla ja ympärillä 200, kävelykadun ja Hansan ympäristössä 380. Yhteensä noin 830 pyöräilijää tuomassa keskustaan rahaa ja elämää – kylmänä ja pimeänä syysiltana. Autoilla saapuessaan nämä asiakkaat ruuhkauttaisivat keskustan kadut ja täyttäisivät kerralla Louhen tai Toriparkin. Pyöräilijä ei kuitenkaan vie autopaikkaa, vaan säästää paikan heille joille auton käyttö on tarpeen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta jätti keskiviikkona Humalistonkadun pyöräliikenneyhteyden suunnitelmat pöydälle. Syynä lienee elinkeinoelämän viestittämä pelko siitä, että parinkymmenen parkkipaikan siirto Humalistonkadulta kulman taakse Rauhankadulle ajaisi yrittäjät vaikeuksiin ja autioittaisi liiketilat. Huoli on ymmärrettävä, mutta turha. Uudet pyöräilevät asiakkaat kompensoivat kadunvarsipysäköinnin muutoksista mahdollisesti seuraavat menetykset.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisissä tutkimuksissa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti keskustan läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin ja vuositasolla kokonaismääräisesti enemmän.

Humalistonkadun ja Yliopistonkadun risteys on tärkeä pyöräliikenteen solmukohta, johon kohdistuu merkittäviä asiakasvirtoja kävelykadulta, Yliopistonkadun loppupäästä sekä jokirannasta. Toteuttamalla Humalistonkadun pyöräyhteys lisättäisiin asiakasvirtoja myös Ratapihankadun ja ratapihan kävelysillan suuntaan. Nyt osa kulkijoista kiertää Humalistonkadun liikkeet Yliopistonkadun ja Koulukadun pyöräteiden kautta.

Pyöräily- ja kävelypainotteiset keskustat koetaan yleisesti viihtyisämmiksi kuin autokeskustat. Viihtyisä keskusta puolestaan houkuttelee asiakkaita kulkutavasta riippumatta. Pyöräilyn edistäminen on myös kivijalkakaupan edistämistä. Pyöräliikenteen vastustamisen sijaan Turun Yrittäjien ja Ydinkeskustayhdistyksen kannattaisikin pyrkiä parantamaan tämän ostokykyisen asiakaskunnan elämää keskustassa. Pyörällä liikkuja säästää terveyden ja ympäristön lisäksi myös rahojaan, jotka kulutetaan keskustan kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

1501, 2015

Käsityöläiskatu ei ole vaihtoehto pyöräliikenteelle

By |Thu.Jan.2015|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia|Comments Off on Käsityöläiskatu ei ole vaihtoehto pyöräliikenteelle

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta palautti keskiviikon kokouksessaan Humalistonkadun pyöräväyläsuunnitelmat takaisin liikennesuunnittelijoille, koska Käsityöläiskadun vaihtoehtoa oli johtokunnan mielestä käsitelty puutteellisesti. Käsityöläiskadun vaihtoehdossa jokirannasta ja kävelykadulta tuleva pyöräliikenne ohjattaisiin Yliopistonkadun risteyksessä Humalistonkadun sijasta korttelia kauemmas Käsityöläiskadulle.

Aiemmin suunnitelmat jätettiin pöydälle parkkipaikkoihin vedoten. Turun Polkupyöräilijöiden tekemässä selvityksessä Humalistonkadun yrityksistä suurin osa kuitenkin piti kulman taakse siirtyvien parkkipaikkojen merkitystä liiketoiminnalleen vähäisenä. Kiinteistöliikelaitoksen aiemmissa käsittelyissä ei puututtu Käsityöläiskadun vaihtoehtoon. Miksi vaihtoehto nousee esille vasta nyt, kun Humalistonkadun pysäköintiin liittyvät argumentit eivät enää ole uskottavia, voidaan ainoastaan ihmetellä. Pysäköintipaikkojen suhteen Käsityöläiskadun reitti merkitsisi tuntuvaa heikennystä. Liikennesuunnitelmassa todetaan, että Käsityöläiskadun pyörätie poistaisi kadulta n. 50 pysäköintipaikkaa ja pyöräkaistat n. 70 pysäköintipaikkaa. Humalistonkadun reitin kokonaisvaikutukset olivat n. 10 pysäköintipaikkaa.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle esitellyssä liikennesuunnitelmassa todetaan, että Käsityöläiskadun tapauksessa reitti siirtyisi sekä̈ sivuun suoralta reitiltä̈ että kauemmas keskustan vetovoimaisimmalta alueelta. Tämä̈ tarkoittaisi, että̈ suuri osa pyöräliikenteestä jäisi edelleen Humalistonkadulle, missä on runsaasti liikkeitä joiden asiakaskuntaa myös pyöräilijät ovat. Vastoin yleistä harhaluuloa, pyöräilijät ovat ostokykyisiä ja -haluisia asiakkaita, ja pyöräilyväylien kehittäminen voi nostaa tutkimusten mukaan alueen myyntiä jopa 25%.  Käsityöläiskadun vaihtoehdossa pyöräilijät  ajaisivat siis edelleen Humalistonkadulla henkilöautojen ja bussien seassa tai jalkakäytävällä, oli syrjäkadulla pyöräväylää tai ei. Lainkuuliaiset, autojen seassa ajamista pelkäävät pyöräilijät päätyisivät taluttamaan ajoneuvojaan Humalistonkadun ahtailla jalkakäytävillä.

Turun Polkupyöräilijät yhtyy kaupungin liikennesuunnittelun arvioon ja pitää Käsityöläiskadun vaihtoehtoa täysin toteuttamiskelvottomana ja vanhanaikaisena ratkaisuna. Käsityöläiskadun vaihtoehto edustaa vanhaa suunnittelutapaa, missä pyöräilijät ohjataan kiertelemään epäloogisesti ja epäkäytännöllisesti pitkin sivukatuja. Vaihtoehdon lisäselvittely ainoastaan pitkittää jo 29 vuotta sitten päätetyn yhteyden toteuttamista sekä haaskaa liikennesuunnittelijoiden aikaa.

Humalistonkadun pyöräyhteys on ainoa toimiva ratkaisu keskustan poikittaisen pyöräliikenteen järjestämiseen tavalla, joka lisää liikenneturvallisuutta ja Humalistonkadun asiakasvirtoja sekä kohtelee merkittävän osan keskustan liikenteestä muodostavia pyöräilijöitä tasapuolisesti ja kunnioittaen. Huonojen ja turhien suunnitelmien tekeminen haaskaa myös liikennesuunnittelijoiden aikaa ja verovaroja.

Mikäli kohta kolmekymmentä vuotta täyttävä suunnitelma osoittautuu edelleen mahdottomaksi toteuttaa, ehdottaa […]