2202, 2017

Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

By |Wed.Feb.2017|Ajankohtaista, Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan toimia pyöräliikenteen edistämiseksi

Pyöräilyinfrastuktuurin parantamisen edistämiseksi Turun Polkupyöräilijät on julkaissut pyöräilymyönteisen ehdokkaan vaaliteesit.
– Turulla on huikea mahdollisuus tulla Suomen pyöräilypääkaupungiksi! Teeseissämme nostamme esiin yhtenäisen pyöräväylästön, keskustan nopeusrajoituksen laskun, kaupunkipyöräjärjestelmän ja pyöräilykoordinaattorin keskeisinä keinoina edistää pyöräilyä Turussa, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius kunnallisvaaliteeseistä.   

Seuraavissa kunnallisvaaleissa valitulla valtuustolla on edessä päätöksiä, jotka vaikuttavat vahvasti turkulaisten arkeen. Turun pyöräilybarometrin mukaan turkulaisista 96 % kannattaa pyöräilyn edistämistä ja yli 90 % turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Turun polkupyöräilijät ry haastaa tulevat päättäjät mukaan tekemään muutosta.

– Panostamalla pyöräliikenteeseen saamme terveempiä kaupunkilaisia, säästöjä sosiaali- ja terveysmenoissa, miellyttävämpää elinympäristöä ja tasa-arvoisempaa liikkumista. Nämä eivät ole vähäisiä asioita ajatellen kuntataloutta ja ihmisten hyvinvointia, toteaa puheenjohtaja Teemu Vallius.

Turun Polkupyöräilijät ajaa yhtenäisiä pyöräväyliä Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Rantakadulle ja Itäiselle Pitkäkadulle.

– Joen pohjoisranta on hyvä rauhalliseen siirtymiseen ja oleskeluun, mutta kasvavalle pyöräliikenteelle ei ole sujuvia yhteyksiä, kertoo Vallius.

Turun keskusta-alueelle tavoitteena on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä tekisi liikkumisesta turvallisempaa ja sujuvampaa sekä lisäisi asuinympäristön viihtyisyyttä.

– Nopeuksien alentaminen parantaa keskustan turvallisuutta kaikille liikkujille lapsista vanhuksiin, painottaa Vallius.

Pyöräilystä saadaan oleellisempi osa joukkoliikennettä kaupunkipyöräjärjestelmällä. Helsinki on näyttänyt jo hyvää esimerkkiä suuren suosion saaneella kaupunkipyörähankkeella.

– Turun kokoiselle kaupungille 500 kaupunkipyörän järjestelmä on hyvä ensimmäinen vaihe. Kustannustehokkaat kaupunkipyörät mahdollistavat joustavan ja nopean siirtymisen bussipysäkeiltä lopullisiin kohteisiin, kertoo Teemu Vallius kaupunkipyörien eduista.

Tulevia liikennesuunnittelun haasteita varten Turun polkupyöräilijät haastaa päättäjät edistämään kokopäiväisen pyöräilykoordinaattorin palkkaamista Turkuun.

– Pitkäjänteinen suunnittelu ja riittävät resurssit takaavat menestyksekkään ja kaikkia turkulaisia hyödyntävän liikennejärjestelmän kehittämisen. Muissa kaupungeissa kokopäiväisellä pyöräilykoordinaattorilla on ollut valtava merkitys pyöräilyliikenteen kehittämiselle, Vallius kertoo.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen voi valita polkupyörän työmatka- ja arkiliikenteeseen.

Kunnallisvaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa pyöräilymyönteisen ehdokkaan kunnallisvaaliteesit osoitteessa https://pyoravaalit.fi/turku/

 

1802, 2017

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

By |Sat.Feb.2017|Kunnallisvaalit, Liikennesuunnittelu|Comments Off on Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin helmikuun 2017 alussa kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi […]

902, 2017

Pyöräilyn edistämiselle kaupunkilaisten vahva tuki

By |Thu.Feb.2017|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia, Pyöräliikenne|Comments Off on Pyöräilyn edistämiselle kaupunkilaisten vahva tuki

Tuoreen pyöräilybarometrin mukaan 96 % turkulaisista kannattaa pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämistä.

– Pyöräilybarometri kertoo siitä, mikä on turkulaisille pyöräilyaktiiveille jo tuttua. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräilykaupunki ja turkulaiset ovat Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä, kertoo Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Teemu Vallius.

Tämä näkyy Valliuksen mukaan Turun katukuvassa niin kesällä kuin talvellakin, ja on mukava saada tälle virallinen vahvistus.

– Meillä on nyt edessä iso mahdollisuus edistää pyöräliikennettä, mikä pitää hyödyntää. Turussa onkin potentiaalia nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mikäli kaupunkilaisten tahtoa kuunnellaan ja lupaukset muuttuvat myös toiminnaksi, kertoo Vallius.

Teemu Valliuksen mielestä pyöräilyyn investoimalla kaikki voittavat.

–  Kannatamme pyöräliikenteen edistämiseen määrärahaa, joka on vähintään 12 € asukasta kohden. Jokainen pyöräilty kilometri tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle, liikenne muuttuu sujuvammaksi, ilmanlaatu paranee ja arkiliikunnasta saatavat hyödyt lisääntyvät, mitä useampi matka taitetaan pyörällä, Vallius summaa pyöräilyn hyötyjä.

Pyöräilybarometrin mukaan pyöräilyn sujuvuuteen oltiin tyytyväisiä, mutta turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi ja pyöräily turvallisempaa.

– Meidän tulee lisätä pyörällä kulkemisen houkuttelevuutta ja kiinnittää huomiota turvallisuuteen alentamalla ajonopeuksia, kehittämällä pyöräilyväyliä ja pysäköintimahdollisuuksia, Vallius muistuttaa.

Turkulaisista 23 % pyöräilee talvella, kun esimerkiksi Helsingissä vastaava luku on 11 %.

– Talvipyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa edelleen. Mikäli väylät on hyvin hoidettu ja liukkautta torjuttu riittävästi, yhä useampi kaupunkilainen valitsee pyörän kulkuneuvokseen myös talvisin, uskoo Vallius.

Turun polkupyöräiljät on ollut mukana vuodesta 2013 kehittämässä turkulaista pyöräilyliikennettä. Turun polkupyöräilijöiden tavoitteena on kotikaupunki, jossa kaikki liikennemuodot voivat jakaa saman katutilan sovussa ja missä yhä useampi turkulainen valitsee polkupyörän työmatka- ja arkiliikennevälineekseen.

Lisätietoja:

Turun polkupyöräilijät ry

Teemu Vallius

puheenjohtaja

teemu.vallius@turpo.fi

0400 676 256

www.turpo.fi

2301, 2017

Liikenteeseen vaikutetaan vapaaehtoisvoimin

By |Mon.Jan.2017|Ajankohtaista|Comments Off on Liikenteeseen vaikutetaan vapaaehtoisvoimin

Pyöräilyaktiivit koolla Tampereella
Saara, Teemu, Antti ja Anna Turpon hallituksesta kävivät Tampereella Pyöräliiton talvipäivät -seminaarissa. Ohjelmassa oli työpajoja, esityksiä ja rentoa illanviettoa muiden pyöräilyaktiivien kanssa. Seminaarin aiheita olivat mm. johtajuus ja strategia, somevaikuttaminen, yhdistysten palveluntuotanto sekä kuntavaalit. Paikalla oli nelisenkymmentä pyöräilyn edistäjää eri paikkakunnilta ympäri Suomen. Viikonlopun tapahtuma sai hyvän alun jo perjantaina Tampereen polkupyöräilijöiden pikkujouluista.

 

Yksi aiheista ja työpajoista koski vapaaehtoistyötä. Noin puolet suomalaisista on jossain määrin kiinnostunut tekemään vapaaehtoistyötä. Turpossa kaikki aktiivit toimivat vapaaehtoisesti ja tekevät omasta tahdostaan töitä paremman pyöräilykaupungin puolesta. Työpaja herätti pohtimaan tarkemmin vapaaehtoistyötä. Tehtävänkuvaus on tärkeää: Mitä teen, miten teen,  kuinka kauan ja miksi sillä on merkitystä? Kuka auttaa, jos tarvitsen apua tai neuvoa? Vapaaehtoistyötä ja sen tekijöitä on monenlaisia. Tärkeää on tehdä osallistuminen helpoksi ja “paketoida” helppoja keinoja tulla mukaan. Lopuksi kannattaa muistaa palkitseminen. Kiittäminen ei maksa mitään ja palkitsemista voi tehdä myös mukavien illanviettojen muodossa.

Kuva: Turpolaiset Saara, Antti, Teemu ja Anna työpajassa.

 

Yksi talvipäivien kiinnostavista vieraista oli pyöräilytohtori Kalle Vaismaa. Hän puhui siitä,  miten päättäjät saadaan innostumaan pyöräilystä. Hänen mukaansa ajatusten ja asenteiden muuttumiseen tarvitaan monen tason vaikutusta. Välttämättä tieto pyöräilyn hyödyistä ei pelkästään riitä. Tarvitaan ihmisten voimaa, esimerkiksi mielenosoituksia tai kannanottoja. Tarvitaan kommunikaatiota – Miten asiat näkyvät esimerkiksi mediassa. Tarvitaan kokemuksen voimaa: Yksi hyvä laatuväylä tai sähköpyörän lainaaminen pariksi viikoksi voi muuttaa päättäjän asennemaailmaa. Uusin näkökulma minulle oli ajoituksen merkitys. Esimerkiksi Alankomaissa pyöräilyn suosiota vauhditti öljykriisi, jonka aikana moottoriajoneuvoihin ei yksinkertaisesti riittänyt polttoainetta. Polkupyöräily oli ratkaisu, joka tuli jäädäkseen.

 

Tärkeimpiä seminaariviikonlopun anteja oli epämuodolliset tapaamiset ja illanvietot. Oli mukavaa tavata muita pyöräilyaktiiveja sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia.

 

2311, 2016

Vaarallinen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä on saatava loppumaan

By |Wed.Nov.2016|Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Vaarallinen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä on saatava loppumaan

Rakennustyömaa Peltolantiellä Turussa. Pyöräilijä lähtee ohittamaan pyörätielle parkkeerattua kuorma-autoa. Pyöräilijän ohittaessa kuorma-autoa, kuski päättää lähteä liikkeelle ja pyöräilijä väistää törmäyksen jyrkästi kääntyvän kuorma-auton takakulman kanssa ajamalla ojaan.

Pietari Waldin kadulla lastaan vaunuissa työntävä äiti väistää jalkakäytävälle pysäköityä taksia ajoradalle ja on törmätä jyrkässä mutkassa vastaantulijoiden kaistan kautta koukkaavaan bussin.

Brahenkadulla alamäkeen ajava pyöräilijä väistää pyörätiellä pysäköityä jakeluautoa jalkakäytävän puolelle ja on ajaa jalankulkijan päälle.

Muuttofirman auto kääntyy Linnankadulta, jätelavan takaa Linnankadun ja Eerikinkadun väliselle pyörätielle, suoraan tien ylitystä odottavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden eteen.

Nämä ovat todellisia tilanteita, joita pyöräilijät ja jalankulkijat Turussa ovat kohdanneet viimeisen parin viikon aikana Turussa.

Ei ole tavatonta nähdä kaupungeissa tilanteita, jossa lastenvaunuja työntävät joutuvat kiertämään jalkakäytävälle pysäköidyn taksin ajoradan kautta, vastaantulijoiden kaistaa. Sosiaalisessa mediassa on raportoitu jopa tilanteita, joissa jalkakäytävälle parkkiin ajanut pakettiauton kuljettaja on ollut törmätä jalankulkijaan. Pyöräteille pysäköityjä autoja kiertävät joutuvat yleensä väistämään autoja lakia rikkoen jalkakäytävän puolelle.

Sadoittain vastaavia vaaratilanteita raportoidaan mm. Facebookin Minä pysäköin pyörätielle -ryhmässä. Vielä enemmän tilanteita jää pimentoon, koska suurin osa pitää vaarallista lain rikkomista normaalina käytäntönä.

Tilanne jossa kaikkein suojattomimmat tielläliikkujat eivät voi turvallisesti käyttää itselleen merkittyä osaa kadusta turvallisesti ja sujuvasti, on täysin kestämätön.
Etenkin kaupunkialueella säännöllisesti pyöräilevä ja kävelevä törmää useita kertoja päivässä samaan ongelmaan. Pyöräteillä tai jalkakäytävillä seisoviin ajoneuvoihin. Jalkakäytävillä ja pyöräteillä asioitaan toimittavat lain vastaisesti tavallisten yksityisautojen lisäksi etenkin taksit, pakettiautot, jakeluautot ja kuorma-autot, vaarantaen jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Tilanteen muutos lähtee uudesta tieliikennelaista, sekä lakia valvovien ryhtiliikkeestä.
Maan tapa

Suurimmaksi osaksi pysäytetyt ajoneuvot rikkovat lakia tavalla, jossa ei ole tulkinnan varaa. Lain mukaan pysäköinti jalkakäytävällä ja pyörätiellä on aina kielletty. Pysäyttäminen on sallittua vain, jos siihen on pakottavia syitä, lähistöllä ei ole muuta laillista paikkaa pysäyttää ja se voidaan tehdä vaaraa tai haittaa aiheuttamatta. Kuskin täytyy myös pysytellä ajoneuvon välittömässä läheisyydessä. Jotta pysäyttäminen olisi sallittua […]

2101, 2016

Suomen suurimmat pyöräilijämäärät Turussa?

By |Thu.Jan.2016|Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Suomen suurimmat pyöräilijämäärät Turussa?

Viimeisimmässä Poljin lehdessä Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela kertoo viime vuoden kesällä Turussa tehdyistä pyöräliikennemittaukisista. Pyöräilymäärät ovat huikeita. Jokelan mukaan Hämeenkadulla Kerttulinkadun koillispuolella pyöräili laskentojen mukaan noin 7 700 pyöräilijää kesävuorokaudessa. Jalankulkijoita vastaavalla reitillä oli 7300. Tulokset ovat mittaustavan korkeimmat koko Suomessa.

Jokelan mukaan pyöräilijöiden suurta määrää selittää laskentapisteen sijainti Turun kahden suurimman työpaikkakeskittymän, Kauppatorin alueen ja Kupittaan, välissä sekä korkeakoulujen ja työpaikkaintensiivisen Turun yliopistollisen keskussairaalan läheinen sijainti. Artikkelin mukaan läheltä on laskettu myös muita suuria pyöräilijämääriä: Rehtorinpellonkadulla kulki noin 6400 pyöräilijää kesävuorokaudessa, Kiinamyllynkadulla noin 5500 pyöräilijää kesävuorokaudessa ja vuonna 2014 toukokuussa Tuomiokirkkosillalla laskettiin kulkevan noin 5300 pyöräilijää kesävuorokaudessa. Aurajoen ylitti keskustan kohdalla vuoden 2014 kesävuorokauden aikana noin 20000 pyöräilijää ja 37000 jalankulkijaa.

Laskentatulosten jälkeiset selvitykset osoittavat, että kyseessä saattaa hyvinkin olla suurin ns. poikkileikkauskohtainen pyöräilijämäärä Suomessa. Helsingissä Lauttasaaren sillan mittauspisteessä päästiin 7000 pyöräilijään ja Pitkällä sillalla 6300 pyöräilijään.

Turku on ihanteellinen pyöräilykaupunki

Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokelan mukaan Turku on kaiken kaikkiaan kooltaan ja kaupunkirakenteeltaan pyöräilijälle ihanteelllinen: yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä Kauppatorilta ja naapurikuntien keskustatkin ovat vain 8-17 kilometrin päässä Turun keskustasta. Lyhyistä etäisyyksistä johtuen pyörämatkojen matka-aika on Jokelan mukaan erittäin kilpailukykyinen muiden kulkutapojen kanssa.

Turussa on siis kaikki mahdollisuudet nousta Suomen johtavaksi pyöräilykaupungiksi muiden eurooppalaisten kaupunkien joukkoon ja parantaa merkittävästi kaupunkgin viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Pyöräilyn kehittäminen auttaisi Turkua saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja vähentämään yhteiskunnallisia kustannuksia, sillä tutkimusten mukaan jokainen pyöräilyyn panostettu euro tulee yhteiskunnalle takaisin kahdeksankertaisena. Mitä useampi kätevän pyöräilymatkan päässä asuva turkulainen päättää valita ajoneuvokseen auton sijaan pyörän sitä miellyttävämpää on autoilu ja parkkipaikan löytäminen on niille, joille pyöräily ei ole järkevä vaihtoehto.

Panostamalla toimiviin ja turvallisiin pyöräliikenneväyliin vaikutetaan merkittävästi kaupungin vetovoimaan etenkin nuorien ja koulutettujen nuorten aikuisten keskuudessa. Pyöräilyyn ja jalankulkuun panostaminen parantaa myös merkittävästi asukkaiden viihtymistä ja terveyttä.

Vuoden 2017 kunnallisvallit lähestyvät. Äänestetään yhdessä Turusta […]

2112, 2015

Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

By |Mon.Dec.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon blogi, Turpon toiminta|Comments Off on Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

Uudenmaankadun ylitys Pinellan ja Tuomiokirkon kohdalla nousee jatkuvasti esille hankalien ja vaarallisten paikkojen listalla. Turun polkupyöräilijät on laatinut risteyksen parantamiseen oman ratkaisuehdotuksen.

Uudenmaankadun ylitys on hankala ja vaarallinen sekä jalan että pyörällä liikkuville. Ylitys on ahdas, huonosti merkitty, pyörätien jatke on kapea ja käännökset ovat etenkin pyöräilijöille jyrkkiä. Jalankulkijoiden ja pyörällä liikkuvien kulkulinjat risteävät usein ja synnyttävät vaarallisia kohtaamisia.

Nykytilassa ylitys on kapea. Pyöräliikenteelle varattu tila on kapea ja huonosti merkitty. Lisäksi liian jyrkkä kääntösäde liikennevalon kohdalla aiheuttaa oikaisemista ajoradan kautta.

Etenkin vaaratilanteita aiheuttaa kääntyminen Tuomirkkosillan suuntaan. Väylä on kapea ja kääntösäde jyrkkä jolloin moni pyöräilijä oikaisee käännöksen ajoradan kautta. Suoraan Itäiselle Rantakadulle ajavien reitti risteää jalankulkijoiden kanssa, jyrkän kanttikiven yli jyrkkään alamäkeen ja moni jalankulkija kulkee pyörätien puolella suunnatessaan kohti Tuomiokirkkosiltaa.  Ei ihme, että ylityksissä on todistettu usein sanallisia välienselvittelyjä ja jopa vaarallista tönimistä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ajolinjojen kohtaamisissa.

Paikka on merkittävä pullonkaula, johon kohdistuu valtaosa koillisista kaupunginosista keskustaan suuntautuvasta pyöräliikenteestä ja alueella on runsaasti jalankulkua keskustan ja puiston linja-autopysäkkien suuntaan. Ongelma olisi kuitenkin helppo ratkaista, sillä tilaa risteysalueella on reilusti.
Turpon ehdotus
Turpo järjesti aiheesta jäsenilleen workshopin, jossa pohdittiin paikan päällä ja karttojen kanssa ratkaisuja ongelmaan. Ongelmaa on pohdittu myös Turpon Facebook ryhmässä. Lopputuloksena saimme aikaan ehdotuksen, joka on toimitettu aloitteena kaupungin virkamiehille.

Turpon jäsenet saivat laadittua ehdotuksen, jossa ylitystä levennetään liikennevaloja siirtämällä. Lisätilan myötä eri suuntiin ajavat pyöräilijät sekä jalankulkijat ohjattaisiin kokonaan omille kaistoilleen. Ratkaisussa on saatu tehokkaasti minimoitua ajolinjojen risteämät, avattu pyöräilijöiden kääntösädettä ja parannettu turvallisuutta sekä sujuvuutta selkeämmillä merkinnöillä ja liikenteenohjauksella.

 

Turpon ehdotuksessa suoraan ajava ja sillalle kääntyvä pyöräliikenne ohjataan omille kaistoilleen risteyksen reunoille. Jalankulku pysyy jotakuinkin nykyisellä paikallaan. Jalankulun ja pyöräilyn ajolinjat risteävät  pääosin vain tilanteessa, missä jalankulkija kulkee linja-autopysäkeille ja pyörällä liikkuva ajaa jokirannan suuntaisesti. Harva pyöräilijä nykytilanteessa ajaa sillalta Itäiselle Rantakadulle, jolloin tässä kohtaamisia tapahtuu […]

312, 2015

Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

By |Thu.Dec.2015|Liikennesuunnittelu, Turpon blogi|Comments Off on Nykyinen pyöräinfra ei edistä pyöräilyä

-Anna Jokinen, Turpo

Ovatko turkulaiset pyöräilijät vaarallisen nopeita? Puutarhakadun pyörätiellä on viiden korttelin matkalla kymmenen hidastetöyssyä ja lisäksi ainakin kymmenen muuta kohtaa, joissa on pakko hidastaa kävelynopeuteen. Tämä on tulevien kakolalaisten ja linnafälttiläisten pääpyöräilyväylä keskustaan. Mitä sanoisi autoilija, jos joka korttelin matkalla olisi kaksi hidastetöyssyä?

Pyöräväylien rakentamisesta on puhuttu paljon, mutta pitäisi puhua myös laadusta. Puutarhakadun pyörätie on töyssyinen, kapea ja useassa kohdassa on vaarallisen huono näkymä. Joka risteyksen molemmin puolin on töyssyn muodostava jyrkkä luiska. Leipomosta saattaa pöllähtää asiakas patonkeineen suoraan pyörätielle. Käytännössä koko viiden korttelin matkan joutuu ajamaan lähes kävelyvauhtia ja väistellen. Jos vastaan sattuu tulemaan muita, joutuu väistämään jalankulkijoiden puolelle. Tämä taso kelpaa ehkä sunnuntaipyöräilyyn, mutta ei jokapäiväiseen pyörällä liikkumiseen. Sujuvampaa on ajaa ajoradalla, mutta laki ei sitä salli, eikä naapurin mummo ehkä uskalla ajoradalle bussien kiilailtavaksi.
Onko Kakolan ja sataman seudun liikenteen kasvuun varauduttu?
Puutarhakadun töyssyinen pyörätie on jokirannan lisäksi ainoa pyöräväylä sataman seudun ja keskustan välillä. Jokirannan väylä on suhteellisen mukava, mutta paikoin tukkoinen, kapea ja ajolinjoiltaan epäselvä. Lisäksi jokirannan reitti suljetaan jatkuvasti liikenteeltä erilaisin tapahtumin. Nykyiset väylät ovat kapasiteetiltaan sekä laadultaan riittämättömiä. Miten Turun kaupunki on varautunut Kakolan ja sataman seudun asukas- ja liikennemäärien kasvuun? Alueelle on kaavoitettu ja ollaan jo rakentamassa koteja tuhansille ja myös työpaikkoja ja palveluita. Sataman ja Kakolan seudulta on vain pari-kolme kilometriä keskustaan, mikä on sopiva pyöräily- ja kävelymatka.

Turku on sitoutunut koviin päästövähennystavoitteisiin, mutta kuinka ne aiotaan saavuttaa? Ihmiset eivät siirry vähäpäästöisiin kulkutapoihin kehottamalla kauniisti, vaan siihen on luotava hyvät kannustimet. Kannustimeksi ei riitä töyssyinen ja katkonainen polku, vaan pitää luoda suorastaan imu tavoiteltavia asioita kohti!
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Puutarhakadun pyörätiellä jokaisessa risteyksessä ajoradalla on väistämisvelvollisuuden osoittava kolmio. Jostain syystä töyssyt on kuitenkin sälytetty pyöräilijän ja jalankulkijan kiusaksi. Voisiko ajatella, että hidastetöyssy olisi ajoradan puolella eli väistämisvelvollisella?

Kuva: Heikkilänkadun ja […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti vuonna 2015 kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on kuultu Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä vuonna 2015, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta kesällä 2017 toteutettavaa Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? […]

2005, 2015

Mistä pyöräraivo kumpuaa

By |Wed.May.2015|Pyöräilykulttuuri, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Mistä pyöräraivo kumpuaa

Mediassa on kuluneen viikon aikana viritelty sotaa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välille. Myönnän, että ainakin omalta osaltani pyöräraivo on todellinen ilmiö. Mistä tällainen vastakkainasettelu oikein kumpuaa?

Itse pyöräilen paljon, kuljen bussilla usein ja autoilen joskus.Kaikista useimmin kävelen. Minulla on siis kokemusta useimmista liikkumismuodoista. Autolla ajaessani huomaan, miten hämmentävän hyvin infra palvelee autoilua. Kaikki on helppoa, valmiiksi mietittyä, merkit ja infra ohjaavat selkeästi kuinka pitää ajaa. Hyvin harvoin joudun miettimään miten missäkin pitäisi ajaa. Autoilusta on tehty hyvin helppoa ja se on infran ansiota.

Pyöräillessä kaikki on toisin. Infra ja merkit eivät ohjaa yhtään mihinkään, reitit ovat epäloogisia, ahtaita ja poukkoilevia. Yllättäen merkittävätkin pyöräilyväylät saatetaan katkaista ilman kiertotien osoittamista. Reunakiviä ja töyssyjä on sielläkin missä nopeuksia ei tarvitse laskea.  Kaiken kukkuraksi liikennesäännöt ovat niin sekavia, ettei edes hyvin perehtynyt osaa soveltaa niitä monimuotoisiin tilanteisiin. Hyvin usein löytää itsensä jostain risteyksestä aprikoimasta, mitenköhän tässäkin pitäisi sääntöjen mukaan ajaa.

Räikeää epätasa-arvoa, räikeää autoilun suosimista muiden liikkumistapojen kustannuksella. Herää kysymys, miksi toisten liikkuminen on niin paljon tärkeämpää kuin toisten.

Pyöräilyn edistämiskampanjat ja kaupunkien kauniit korulauseet pyöräilyn edistämisestä kaikuvat lähes irvokkaina pyörällä liikkuvan korviin. Kansalaisia kannustetaan pyöräilemään. Pyöräilyä ylistetään käteväksi liikkumiseksi, päästöttämäksi ja meluttomaksi kulkutavaksi, joka kohottaa kuntoa ja terveyttä. Eikä edes maksa paljon, vaan päinvastoin säästää kaupungin kuluja. Media uutisoi jatkuvasti, että ihmiset istuvat liikaa ja että arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Että pitäisi liikkua enemmän. Useat tutkimukset toteavat, että pyöräily hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin ja pyöräilyyn käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.

Kuitenkin tätä erinomaista, monen tahon suosittelemaa kulkutapaa käyttäessäni ja pilkulleen liikennesääntöjä noudattaessani saan vastalahjaksi kakkosluokan kansalaisen aseman ja niskaani autoilijoiden sekä bussikuskien vihat.

Kuukausittain kannan rahaa kaupungin keskustan liikkeisiin satojen eurojen edestä ja verotuloja kaupungille keskituloisen palkansaajan verran, mutta silti pyörällä kulkiessani minun oletetaan tuovan vain kuraa liikkeiden lattioille.

On tullut selväksi, että polkupyörällä liikkuminen […]