About Tero Rantaruikka

This author has not yet filled in any details.
So far Tero Rantaruikka has created 9 blog entries.
2101, 2016

Suomen suurimmat pyöräilijämäärät Turussa?

By |Thu.Jan.2016|Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Suomen suurimmat pyöräilijämäärät Turussa?

Viimeisimmässä Poljin lehdessä Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela kertoo viime vuoden kesällä Turussa tehdyistä pyöräliikennemittaukisista. Pyöräilymäärät ovat huikeita. Jokelan mukaan Hämeenkadulla Kerttulinkadun koillispuolella pyöräili laskentojen mukaan noin 7 700 pyöräilijää kesävuorokaudessa. Jalankulkijoita vastaavalla reitillä oli 7300. Tulokset ovat mittaustavan korkeimmat koko Suomessa.

Jokelan mukaan pyöräilijöiden suurta määrää selittää laskentapisteen sijainti Turun kahden suurimman työpaikkakeskittymän, Kauppatorin alueen ja Kupittaan, välissä sekä korkeakoulujen ja työpaikkaintensiivisen Turun yliopistollisen keskussairaalan läheinen sijainti. Artikkelin mukaan läheltä on laskettu myös muita suuria pyöräilijämääriä: Rehtorinpellonkadulla kulki noin 6400 pyöräilijää kesävuorokaudessa, Kiinamyllynkadulla noin 5500 pyöräilijää kesävuorokaudessa ja vuonna 2014 toukokuussa Tuomiokirkkosillalla laskettiin kulkevan noin 5300 pyöräilijää kesävuorokaudessa. Aurajoen ylitti keskustan kohdalla vuoden 2014 kesävuorokauden aikana noin 20000 pyöräilijää ja 37000 jalankulkijaa.

Laskentatulosten jälkeiset selvitykset osoittavat, että kyseessä saattaa hyvinkin olla suurin ns. poikkileikkauskohtainen pyöräilijämäärä Suomessa. Helsingissä Lauttasaaren sillan mittauspisteessä päästiin 7000 pyöräilijään ja Pitkällä sillalla 6300 pyöräilijään.

Turku on ihanteellinen pyöräilykaupunki

Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokelan mukaan Turku on kaiken kaikkiaan kooltaan ja kaupunkirakenteeltaan pyöräilijälle ihanteelllinen: yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä Kauppatorilta ja naapurikuntien keskustatkin ovat vain 8-17 kilometrin päässä Turun keskustasta. Lyhyistä etäisyyksistä johtuen pyörämatkojen matka-aika on Jokelan mukaan erittäin kilpailukykyinen muiden kulkutapojen kanssa.

Turussa on siis kaikki mahdollisuudet nousta Suomen johtavaksi pyöräilykaupungiksi muiden eurooppalaisten kaupunkien joukkoon ja parantaa merkittävästi kaupunkgin viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Pyöräilyn kehittäminen auttaisi Turkua saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja vähentämään yhteiskunnallisia kustannuksia, sillä tutkimusten mukaan jokainen pyöräilyyn panostettu euro tulee yhteiskunnalle takaisin kahdeksankertaisena. Mitä useampi kätevän pyöräilymatkan päässä asuva turkulainen päättää valita ajoneuvokseen auton sijaan pyörän sitä miellyttävämpää on autoilu ja parkkipaikan löytäminen on niille, joille pyöräily ei ole järkevä vaihtoehto.

Panostamalla toimiviin ja turvallisiin pyöräliikenneväyliin vaikutetaan merkittävästi kaupungin vetovoimaan etenkin nuorien ja koulutettujen nuorten aikuisten keskuudessa. Pyöräilyyn ja jalankulkuun panostaminen parantaa myös merkittävästi asukkaiden viihtymistä ja terveyttä.

Vuoden 2017 kunnallisvallit lähestyvät. Äänestetään yhdessä Turusta […]

2112, 2015

Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

By |Mon.Dec.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Turpon blogi, Turpon toiminta|Comments Off on Turun polkupyöräilijät ehdottaa muutoksia Uudenmaankadun ylitykseen Pinellan kohdalle

Uudenmaankadun ylitys Pinellan ja Tuomiokirkon kohdalla nousee jatkuvasti esille hankalien ja vaarallisten paikkojen listalla. Turun polkupyöräilijät on laatinut risteyksen parantamiseen oman ratkaisuehdotuksen.

Uudenmaankadun ylitys on hankala ja vaarallinen sekä jalan että pyörällä liikkuville. Ylitys on ahdas, huonosti merkitty, pyörätien jatke on kapea ja käännökset ovat etenkin pyöräilijöille jyrkkiä. Jalankulkijoiden ja pyörällä liikkuvien kulkulinjat risteävät usein ja synnyttävät vaarallisia kohtaamisia.

Nykytilassa ylitys on kapea. Pyöräliikenteelle varattu tila on kapea ja huonosti merkitty. Lisäksi liian jyrkkä kääntösäde liikennevalon kohdalla aiheuttaa oikaisemista ajoradan kautta.

Etenkin vaaratilanteita aiheuttaa kääntyminen Tuomirkkosillan suuntaan. Väylä on kapea ja kääntösäde jyrkkä jolloin moni pyöräilijä oikaisee käännöksen ajoradan kautta. Suoraan Itäiselle Rantakadulle ajavien reitti risteää jalankulkijoiden kanssa, jyrkän kanttikiven yli jyrkkään alamäkeen ja moni jalankulkija kulkee pyörätien puolella suunnatessaan kohti Tuomiokirkkosiltaa.  Ei ihme, että ylityksissä on todistettu usein sanallisia välienselvittelyjä ja jopa vaarallista tönimistä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ajolinjojen kohtaamisissa.

Paikka on merkittävä pullonkaula, johon kohdistuu valtaosa koillisista kaupunginosista keskustaan suuntautuvasta pyöräliikenteestä ja alueella on runsaasti jalankulkua keskustan ja puiston linja-autopysäkkien suuntaan. Ongelma olisi kuitenkin helppo ratkaista, sillä tilaa risteysalueella on reilusti.
Turpon ehdotus
Turpo järjesti aiheesta jäsenilleen workshopin, jossa pohdittiin paikan päällä ja karttojen kanssa ratkaisuja ongelmaan. Ongelmaa on pohdittu myös Turpon Facebook ryhmässä. Lopputuloksena saimme aikaan ehdotuksen, joka on toimitettu aloitteena kaupungin virkamiehille.

Turpon jäsenet saivat laadittua ehdotuksen, jossa ylitystä levennetään liikennevaloja siirtämällä. Lisätilan myötä eri suuntiin ajavat pyöräilijät sekä jalankulkijat ohjattaisiin kokonaan omille kaistoilleen. Ratkaisussa on saatu tehokkaasti minimoitua ajolinjojen risteämät, avattu pyöräilijöiden kääntösädettä ja parannettu turvallisuutta sekä sujuvuutta selkeämmillä merkinnöillä ja liikenteenohjauksella.

 

Turpon ehdotuksessa suoraan ajava ja sillalle kääntyvä pyöräliikenne ohjataan omille kaistoilleen risteyksen reunoille. Jalankulku pysyy jotakuinkin nykyisellä paikallaan. Jalankulun ja pyöräilyn ajolinjat risteävät  pääosin vain tilanteessa, missä jalankulkija kulkee linja-autopysäkeille ja pyörällä liikkuva ajaa jokirannan suuntaisesti. Harva pyöräilijä nykytilanteessa ajaa sillalta Itäiselle Rantakadulle, jolloin tässä kohtaamisia tapahtuu […]

2606, 2015

Kyllä pyöräilijä voi kiertää

By |Fri.Jun.2015|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne, Turpon blogi|Comments Off on Kyllä pyöräilijä voi kiertää

Otsikon mukaisen lauseen kuulee melko usein kun suunnitellaan pyöräliikennväyliä tai suljetaan reittejä pyöräilyltä remonttien, tapahtumien tms. vuoksi tai kun pyöräteitä käytetään parkkipaikkoina. Tämä mielipide kumpuaa ajatusmallista, missä pyöräily koetaan vapaa-ajan liikunnaksi ja harrastukseksi. Pyöräilijällä ei ole mihinkään kiire ja hän voi kyllä kiertää.

Siinä missä autoliikenteelle rakennetaan suoria, nopeita ja tehokkaita väyliä, joutuu pyöräilijä samalla matkalla useimmiten kiertelemään pyöräteitä jotka on rakennettu sinne minne nyt sattuvat mahtumaan sekä ajamaan parin kilometrin matkalla välillä ajoradalla, pyöräkaistalla tai jalankulkijoiden kanssa samalla väylällä. Välillä väylä taas katkeaa tyystin tai ohjaa pyöräilijän toiselle puolelle tietä. Päästääkseen jatkamaan matkaa risteyksen läpi, pyöräilijä joutuu usein odottamaan kaksissa valoissa, joissa vihreää valoa täytyy erikseen anoa nappia painamalla. Mutta pyöräilijällähän ei ole kiire.

Esimerkki ’Kyllä pyöräilijä kiertää’ ajattelumallista herätti vuonna 2015 kummastusta Kehä III:n remontin yhteydessä, missä aiempi kehätietä seuraava pyörätie pistettiin mutkittelemaan lähes kaksinkertaisen matkan.

Grafiikka: Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät

 
”Miksi ette aja tuota korttelin päässä olevaa katua?”
Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on kuultu Turun Polkupyöräilijöiden päättäjäpyöräilyssä vuonna 2015, missä keskusteltiin pyöräliikenteestä Itäisellä Pitkäkadulla vs. Kupittaankadulla. Ihmetystä herätti, miksi pyöräilijät haluavat polkea vilkkaalla Itäisellä Pitkäkadulla ja odotella valoissa kun he voisivat polkea leppoisasti vieressä kulkevalla rauhallisella ja viihtyisällä Kupittaankadulla. Kupittaankadulla kun ei ole nimeksikään autoja eikä liikennevaloja.

Toisaalta kesällä 2017 toteutettavaa Humalistonkadun pyöräyhteyttä suunnitellessa päiviteltiin, ovatko pyöräilijät niin laiskoja etteivät jaksa kiertää Käsityöläiskadun kautta. Tämä siitä huolimatta että alueen kaupat ja palvelut sijaitsevat juuri Humalistonkadulla ja se on myös suorin reitti jokirannasta ja kävelykadulta Rautatieasemalle.

Miksi pyöräilijälle ei sitten kelpaa se korttelin päässä oleva leppoisa Kupittaankatu tai rauhallinen Käsityöläiskatu? Ihan samasta syystä kuin autoilijallekaan.

Samoin kuin autoilija, myös pyöräilijä haluaa ajaa paikasta A paikkaan B suoraa ja loogista reittiä sekä päästä asioimaan kaupoissa ilman turhaa kiertelyä. Kuinka moni Martista Kupittaalle ajava autoilija valitsee Kupittaankadun, koska se on niin rauhallinen? […]

1501, 2015

Käsityöläiskatu ei ole vaihtoehto pyöräliikenteelle

By |Thu.Jan.2015|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia|Comments Off on Käsityöläiskatu ei ole vaihtoehto pyöräliikenteelle

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta palautti keskiviikon kokouksessaan Humalistonkadun pyöräväyläsuunnitelmat takaisin liikennesuunnittelijoille, koska Käsityöläiskadun vaihtoehtoa oli johtokunnan mielestä käsitelty puutteellisesti. Käsityöläiskadun vaihtoehdossa jokirannasta ja kävelykadulta tuleva pyöräliikenne ohjattaisiin Yliopistonkadun risteyksessä Humalistonkadun sijasta korttelia kauemmas Käsityöläiskadulle.

Aiemmin suunnitelmat jätettiin pöydälle parkkipaikkoihin vedoten. Turun Polkupyöräilijöiden tekemässä selvityksessä Humalistonkadun yrityksistä suurin osa kuitenkin piti kulman taakse siirtyvien parkkipaikkojen merkitystä liiketoiminnalleen vähäisenä. Kiinteistöliikelaitoksen aiemmissa käsittelyissä ei puututtu Käsityöläiskadun vaihtoehtoon. Miksi vaihtoehto nousee esille vasta nyt, kun Humalistonkadun pysäköintiin liittyvät argumentit eivät enää ole uskottavia, voidaan ainoastaan ihmetellä. Pysäköintipaikkojen suhteen Käsityöläiskadun reitti merkitsisi tuntuvaa heikennystä. Liikennesuunnitelmassa todetaan, että Käsityöläiskadun pyörätie poistaisi kadulta n. 50 pysäköintipaikkaa ja pyöräkaistat n. 70 pysäköintipaikkaa. Humalistonkadun reitin kokonaisvaikutukset olivat n. 10 pysäköintipaikkaa.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle esitellyssä liikennesuunnitelmassa todetaan, että Käsityöläiskadun tapauksessa reitti siirtyisi sekä̈ sivuun suoralta reitiltä̈ että kauemmas keskustan vetovoimaisimmalta alueelta. Tämä̈ tarkoittaisi, että̈ suuri osa pyöräliikenteestä jäisi edelleen Humalistonkadulle, missä on runsaasti liikkeitä joiden asiakaskuntaa myös pyöräilijät ovat. Vastoin yleistä harhaluuloa, pyöräilijät ovat ostokykyisiä ja -haluisia asiakkaita, ja pyöräilyväylien kehittäminen voi nostaa tutkimusten mukaan alueen myyntiä jopa 25%.  Käsityöläiskadun vaihtoehdossa pyöräilijät  ajaisivat siis edelleen Humalistonkadulla henkilöautojen ja bussien seassa tai jalkakäytävällä, oli syrjäkadulla pyöräväylää tai ei. Lainkuuliaiset, autojen seassa ajamista pelkäävät pyöräilijät päätyisivät taluttamaan ajoneuvojaan Humalistonkadun ahtailla jalkakäytävillä.

Turun Polkupyöräilijät yhtyy kaupungin liikennesuunnittelun arvioon ja pitää Käsityöläiskadun vaihtoehtoa täysin toteuttamiskelvottomana ja vanhanaikaisena ratkaisuna. Käsityöläiskadun vaihtoehto edustaa vanhaa suunnittelutapaa, missä pyöräilijät ohjataan kiertelemään epäloogisesti ja epäkäytännöllisesti pitkin sivukatuja. Vaihtoehdon lisäselvittely ainoastaan pitkittää jo 29 vuotta sitten päätetyn yhteyden toteuttamista sekä haaskaa liikennesuunnittelijoiden aikaa.

Humalistonkadun pyöräyhteys on ainoa toimiva ratkaisu keskustan poikittaisen pyöräliikenteen järjestämiseen tavalla, joka lisää liikenneturvallisuutta ja Humalistonkadun asiakasvirtoja sekä kohtelee merkittävän osan keskustan liikenteestä muodostavia pyöräilijöitä tasapuolisesti ja kunnioittaen. Huonojen ja turhien suunnitelmien tekeminen haaskaa myös liikennesuunnittelijoiden aikaa ja verovaroja.

Mikäli kohta kolmekymmentä vuotta täyttävä suunnitelma osoittautuu edelleen mahdottomaksi toteuttaa, ehdottaa […]

1301, 2015

Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

By |Tue.Jan.2015|Ajankohtaista, Liikennesuunnittelu, Pyöräilyuutisia, Turpon blogi|Comments Off on Turpo selvitti – Humalistonkadun yritykset suhtautuvat positiivisesti pyöräyhteyteen.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää keskiviikkona 14.1. Humalistonkadun pyöräily-yhteydestä kävelykadun ja rautatieaseman välille. Turun polkupyöräilijät ry. kävi keskustelemassa liikennesuunnitelmasta useimmissa Humalistonkadun kaupoissa ja yrityksissä. Esittelimme yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle suunnitelmia ja kysyimme heidän näkemyksiään suunnitelman vaikutuksista liikkeen toimintamahdollisuuksiin. Vain harva näki suunnitelmissa mahdollisia haittoja yrityksen liiketoiminnalle ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti.

Liikennesuunnitelmaa kohtaan esitetty kritiikki ja hylkäysehdotukset ovat perustuneet pääasiassa Humalistonkadun pysäköintipaikkojen vähenemiseen, ja tämän mahdollisesti tuomiin ongelmiin kadunvarren yrityksille. Tämä siitä huolimatta, että Yliopistonkadun ja Ratapihankadun päissä eivät pysäköintipaikat käytännössä vähene, ja Rauhankadun kohdalla paikat Humalistonkadun paikat vain siirtyvät risteyksen toiselle puolelle.

Humalistonkadun yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella huolta suunnitelmien aiheuttamista haitoista alueen liiketoiminnalle voidaan pitää liioiteltuna. Suurimmassa osassa vierailluista liikkeistä vaikutuksia ei pidetty merkittävinä ja pyöräily-yhteyden tuloon suhtauduttiin yleisesti positiivisesti – näin myös useissa niistä liikkeistä, jotka olivat jossain määrin huolissaan parkkipaikkojen vähentämisen vaikutuksista.

Useissa liikkeissä oltiinkin tietämättömiä Rauhankadulle Humalistonkadun ja Käsityöläiskadun tulevista korvaavista asiointipaikoista. Korvaavat pysäköintipaikat koettiin tärkeinä, ja tieto niistä vaikutti merkittävästi liikennesuunnitelmaan suhtautumiseen. Haastatelluista moni myös pyöräilee itse ja pitää pyöräliikenteen kehittämistä tärkeänä.

Vain muutamassa käydyissä keskusteluissa pelättiin muutosten aiheuttavan merkittäviä hankaluuksia liikkeen toiminnalle. Useassa liikkeessä toivottiin erityisesti lyhytaikaiseen pysähtymiseen sopivia paikkoja esim. tavaran noutamiseksi ja maksamiseksi tai lastauspaikkoja liikkeeseen tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten käsittelyyn.

Yrittäjiltä tullut palaute ei tue yrittäjäjärjestöjen huolta kivijalkaliikkeiden liiketoiminnan merkittävästä vaikeutumisesta, ja muutaman yksittäisen yrityksen mahdollisesti kokemat haitat eivät voi olla keskusta-alueen kokonaisvaltaisen pyörätieverkoston toteuttamisen tiellä.

Pyöräilevät asiakasvirrat tuovat rahaa myös yrittäjille
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu pyöräilyn edistämisen positiivinen yhteys liiketoimintaan. Brittiläisessä tutkimuksessa pyöräkaistat ovat lisänneet keskustan yritysten myyntiä jopa 25 %. Pyöräilijät pysähtyivät liikkeen ohi ajaessaan ostoksille todennäköisemmin kuin nopeasti läpi ajavat autoilijat. Pyöräilijät voivat pysäköidä ajoneuvonsa helposti, maksutta ja ilman aikarajoituksia, ja käyttää siten enemmän aikaa ostoksilla. Autoilijat ostavat tutkimusten perusteella enemmän yhdellä kerralla, mutta pyörällä tai jalan liikkuvat useammin […]

2910, 2014

ÄLÄ ANNA HÄMÄRÄN YLLÄTTÄÄ – VALAISTU!

By |Wed.Oct.2014|Pyöräilykulttuuri, Turpon blogi|Comments Off on ÄLÄ ANNA HÄMÄRÄN YLLÄTTÄÄ – VALAISTU!

Vuoden pimein aika alkaa olla käsillä ja monelle pyörällä liikkuvalle tämä tulee aina yhtä yllättäen. Nurkan takaa auton eteen tummissa vaatteissa ilmestyvä valoton polkupyörä yllättää myös autoilijan. Lue Turun Polkupyöräilijöiden vinkit polkupyöräsi näkyvyyden parantamiseen.

Pyörän valoista huolehtiminen on jokavuotinen riesa. Lampusta ovat patterit loppu, lamppu on lähtenyt pitkäkyntisen matkaan tai koko asia muistuu mieleen vasta kun töistä kotiin lähtiessä hämärä on jo laskeutunut, yllättäen. Yllättäen tulee myös lokakuinen kellojen siirto, joka tuo pimeän tuntia aikaisemmin, pahimpaan ruuhka-aikaan.

Seuraavilla kuudella ohjeella pidät huolen omasta ja muiden tiellä liikkuvien turvallisuudesta sekä vältät 20€ pikavoiton.

 

Etsi kuvista yksi ero? Vastaus artikkelin lopussa. Kuinka valaiset pyörän oikein?

Valkoista eteen, punaista taakse
Punainen valo tarkoittaa tieliikennelaissa ja autoilijoiden näkökulmassa samaan suutaan kulkevaa ajoneuvoa. Eli siis auton tai polkupyörän perää. Tarkista myös, että pyörästäsi löytyvät tarvittavat etu-, taka- ja sivuheijastimet.
Ei vilkkua eteen.
Vilkkuva valo tarkoittaa hälytysajoneuvoa tai varoitusmerkkiä. Ja vaikka tuntuisi siltä, että vilkkuvalo näkyy paremmin, vilkkuvan valon suuntaa ja ajoneuvon nopeutta on vaikea arvioida.
Valo kiinni polkupyörään
Laki määrää, että ajoneuvon valon tulee olla kiinnitetty pyörän runkoon. Otsalamppu ei siis riitä. Lisäksi päätään kääntelevän pyöräilijän otsavalo on omiaan hämmentämään vastaan tulevaa autoilijaa.

Kuinka pidät huolen siitä, että valo kulkee mukana ja siinä on myös virtaa?

Osta edullinen lamppu ja jätä lamppu pyörään kiinni.
Vaikka ilkeät ihmiset saattavatkin varastaa lamppusi, eteisen pöydän ääreen unohtuneen lampun synnyttämät riskit ovat suuremmat. Ja 20€ sakko kirpaisee enemmän kuin 7€ lampun uudelleen ostaminen.
Pidä setti varaparistoja kotona sekä opiskelu- tai työpaikalla
Etenkin talvella pyöräillessä ja kiinteästi paikallaan olevassa lampussa patterit tyhjenevät helposti. Etenkin jos valo unohtuu yöksi päälle. Ledivalot syövät vähemmän virtaa, mutta pakkanen tyhjentää helposti patterit.
Pidä mukana pientä yhden tuikun lediä
Avaimenperässä tai takin taskussa mukana kulkeva yhden tuikun ledivalo pelastaa usein pimeässä, ei paina paljon ja vie vähän virtaa. Pikkuledi ei valaise ja näkyykin heikosti, mutta on […]

1305, 2014

Turun ensimmäinen Päättäjäpyöräily keräsi päättäjät keskustaan

By |Tue.May.2014|Ajankohtaista, Turpon toiminta|Comments Off on Turun ensimmäinen Päättäjäpyöräily keräsi päättäjät keskustaan

Turun Polkupyöräilijät kutsui huhtikuussa joukon turkulaisia päättäjiä ja virkamiehiä pyöräilemään Turun keskustaan. Tavoitteena oli tutustuttaa pyöräliikenneväylistä päättävät ja niitä suunnittelevat arkipyöräilyn todellisuuteen. Kutsuun vastasi kolmisenkymmentä päättäjää ja virkamiestä, joista tusinan verran pääsi osallistumaan 13.5 järjestettyyn pyöräilyyn.

Päättäjiä tutustumassa turkulaisten pyöräilijöiden kammoamaan pullonkaulaan, Tuomiokirkon risteykseen.

Pyöräily starttasi turpolaisten vetämänä kaupungintalon edestä, mistä jatkettiin jokirantaa pitkin Brahenkadun pyörätien ja Eerikinkadun bussikaistojen kautta Aninkaistenkadulle ja edelleen Vähätorille. Vähätorilla seurasimme kuinka tehokkaasti torin reunaan vedetty asfalttikaista ohjasi luontaisesti pyöräilijöitä ja jalankulkijoita omille väylilleen.

Vähätorin jälkeen pyörähdimme Tuomiokirkkotorilla ihmettelemässä Uudenmaankadun sekavaa ylitystä. Tuomiokirkon edestä jatkoimme matkaamme jokirantaa pitkin Teatterisillalle. Tällä kertaa jokirannan pyörätiellä oli mukavasti tilaa ravintolaivojen ollessa vielä verrattain hiljaisia.

Jokirannasta matkamme jatkui Humalistonkadun kautta rautatieaseman puistikkoon, missä saimme hetken tasoitella Humalistonkadun nostattamaa sykettä. Rautatieaseman edustalta pujottelimme kapean Ratapihankadun kautta huomattavasti rauhallisemmalle Puistokadulle ja edelleen Ruusukorttelin läpi takaisin alas jokirantaan ja kaupungintalolle.

Matkan varren rastipisteillä kävimme läpi ajettuja etappeja, niiden hyviä ja huonoja puolia sekä kehitysajatuksia. Ajettu reitti herättikin runsaasti keskustelua ja etenkin Humalistonkadun sukkulointi katkeilevine pyöräteineen ja läheltä viistävine busseineen nosti sekä päättäjien että autoilijoiden sykettä. Myös jokirannan länsipuolen ratkaisu, jossa rakenteiden esteettisyys on asetettu liikenteen sujuvuuden edelle sai monen kulmat kohoamaan.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen Päättäjäpyöräily oli onnistunut ja keräsi osallistujilta kiitosta. Saimme hienosti turkulaisten polkupyöräilijöiden viestiä läpi. Seuraavan kerran Päättäjäpyöräily järjestetään kansainvälisellä Liikkujan viikolla 16.–22.9.2014.

Pyörälenkki toi ongelmia päättäjien tietoon from Tutka.pro on Vimeo.

 

2304, 2014

Turun Polkupyöräilijät ry pääosin tyytyväinen Kauppiaskadun hyväksyttyihin suunnitelmiin.

By |Wed.Apr.2014|Ajankohtaista, Pyöräilyuutisia|0 Comments

Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyi keskiviikkona 23.4. Kauppiaskadun pyöräliikenneyhteyden järjestämisen uudelta Kirjastosillalta Kauppatorille ja edelleen Yliopistonkadun risteykseen. Yhteyden järjestäminen oli ehtona Kirjastosillan rakentamiselle. Käytännössä hyväksytyt suunnitelmat ovat lähestulkoon samat, jotka johtokunta hylkäsi joulukuussa 2013 puolivillaisen perustein ja jotka kaupunginhallitus palautti uudestaan käsittelyyn.

Turun liikennesuunnittelijat laativat keväällä varsin ansiokkaan ja valtakunnallisestikin pyöräliikennejärjestöjen kehuman dokumentin Kauppiaskadun suunnitelmista, jossa useiden eri vaihtoehtojen perusteellisen tarkastelun lisäksi otettiin laajasti kantaa pyöräilyn realiteetteihin ja turvallisuuteen.

Suunnitelmiin pyydettiin kommentteja myös Turun Polkupyöräilijät ry:ltä, joka jätti kommenttinsa huhtikuun alussa. Muissa jätetyissä kommenteissa Varsinais-Suomen poliisi piti tärkeänä, että pyöräilijöillä on selkeä yhteys Kirjastosillalta Yliopistonkadulle. Turun Seudun Osuuskauppa vastusti Kauppiaskadun kaksisuuntaistamista, Lounais-Suomen Taksiyrittäjät, Turun Autoilijat ja Turun Taksit vastustivat pyöräkaistoja.

Useista eri vaihtoehdoista päädyttiin esittämään Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle kahta eri vaihtoehtoa. Hyväksytyssä vaihtoehdossa Wiklundin osuudelle toteutetaan pyöräkaistat molemmille puolille tietä. Wiklundin puolella pyöräkaista kulkee vinopysäköinnin ja jalkakäytävän välissä. Börsin osuus muutetaan kaksisuuntaiseksi eikä välille tehdä pyöräkaistoja. Toisessa eli Turpon suosittelemassa vaihtoehdossa pyöräkaistat olisi rakennettu koko matkalle. Hyväksytyssä vaihtoehdossa parkkipaikkoja katoaa viisi, toisessa vaihtoehdossa parkkipaikkoja olisi poistunut 24, mikä oletettavasti koettiin ratkaisevaksi tekijäksi. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta ei edelleenkään ollut päätöksen osalta yksimielinen ja äänestys meni lopulta tasan. Hyväksytty ratkaisu on siis pyöräilijän näkökulmasta lähes identtinen kuin joulukuussa kaadettu paitsi että puolen vuoden farssin korvauksena pyöräilijät saavat pyöräkaistan myös Kauppiaskadun torin puoleiselle reunalle.

Turun Polkupyöräilijät ry on ratkaisuun pääosin tyytyväinen. Pyöräilijöiden toiveet ja kommentit huomioitiin erinomaisesti. Harmillisinta toteutettavissa suunnitelmissa on kuitenkin se, ettei pyöräliikenneväylä jatku loogisesti ja yhtenäisenä. Turkulaisia pyöräilijöitä eniten kismittävä tapa suunnitella pätkittäisiä, epäloogisesti katkeilevia pyöräväyliä jatkuu siis edelleen.

Kirjastosillan rakentamisen ehdoksi määritelty pyöräliikenneyhteyden toteuttaminen Hämeenkadulta torille näyttää lopulta toteutuvan vastustuksesta huolimatta. Turkulaiset polkupyöräilijät kiittävät kaupunginhallitusta lupausten pitämisestä, liikennesuunnittelua ansiokkaista suunnitelmista ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokuntaa viisaasta päätöksestä sekä Hämeenkadun uuden pyörätien että Kauppiaskadun suunnitelmien hyväksymisten osalta. Ehkä Turusta on sittenkin tulossa pikkuhiljaa eurooppalainen sivistyskaupunki […]

1911, 2013

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on pyöräilyssä, mutta missä ovat liikenneväylät?

By |Tue.Nov.2013|Liikennesuunnittelu, Pyöräliikenne|1 Comment

Ympärivuotinen pyöräliikenne on viime vuosina kasvattanut valtavasti suosiotaan. Kasvun on huomannut jokainen arkipyöräilijä väylien ruuhkautumisena, vaaratilanteiden lisääntymisenä ja uusien, kokemattomien pyöräilijöiden ilmestymisenä yhteiseen katutilaan. Pyöräilyn suosio on helppo käydä toteamassa vaikkapa Kupittaankadulla, missä liikkuu parhaimmillaan enemmän polkupyöriä kuin autoja. Suosio näkyy negatiivisesti myös Tuomiokirkkoaukion valoissa, missä liikkuminen on Uudenmaankadun ylityksen puutteellisen rakennesuunnittelun vuoksi muuttunut äärimmäisen vaaralliseksi.

Viime viikkoina myös tilastot ovat todistaneet havainnot oikeiksi. Pyörien myynti on ylittänyt autojen myynnin 26 Euroopan maassa ja Helsingissä pyöräily on lisääntynyt keskimäärin 15 % joka vuosi. Pyöräilyn suosiota on kasvattanut trendien lisäksi taloudellinen epävarmuus sekä ihmisten kasvava tietoisuus pyöräilyn helppoudesta, edullisuudesta sekä vaikutuksesta ympäristön ja yksilön hyvinvointiin. Moni kaupunki, Helsinki mukaan lukien, on nostanut pyöräilyn tärkeimmäksi kaupunkiliikenteen kehittämiskohteeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle.

Myös Turku on useissa sitoumuksissa, strategioissa ja yleissuunnitelmissa päättänyt panostaa pyöräilyn edistämiseen. Turun kaupunginhallitus on vuonna 2005 hyväksynyt sitoumukset, jotka edellyttävät kaupungin muun muassa vähentävän tarvetta yksityisautoiluun, lisäävän kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä vähentävän liikenteen haittavaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.

Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa on asetettu etusijalle joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, jotta henkilöautoliikenteen osuus matkoista ei kasvaisi. Keskustan pyörätieverkosta on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986 (keskustan liikenteen vaihekaava), 1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma).

Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan hyvää tahtoa, mitä tulee pyöräliikenteen kehittämiseen. Todellisuus on toinen.

Päättäjät ovat toistuvasti unohtaneet päätöksensä ja vaalilupauksensa, kun rahaa väylien kehittämiseen pitäisi löytää. Eikä vuosi 2014 näyttäisi tekevän poikkeusta. Vuoden 2014 talousarvioesitys ei sisällä lainkaan ehdotuksia keskustan pyöräliikenneväylien kehittämiseksi.

Turun Polkupyöräilijät ry vaatii, että 28 vuoden ajan toistuvasti päätetty pyöräliikenneverkon rakentaminen viimein aloitetaan. Rakentaminen on aloitettava vuoden 2014 aikana, ja suunnitelman toteutumista on seurattava vuosittain sekä viiden vuoden aikavälillä. Esimerkiksi Hämeenkadun pyörätielle on osoitettava investointirahaa jo ensi vuodelle. Aiemmin päätetyistä pyöräväylistä ovat kesken […]